Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri Nina Hynninen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Väitöstilaisuus

16.12.2016 12:15

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5 A

Aihe

Ikääntyvä muistisairas potilas kirurgisella vuodeosastolla

Vastaväittäjä

Professori Marja Kaunonen, Tampereen yliopisto

Kustos

Dosentti Satu Elo, Oulun yliopisto

Ikääntyvä muistisairas potilas kirurgisella vuodeosastolla

Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä. Suomessa on arviolta 130 000 etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä, ja joka vuosi sairastuu keskimäärin 13 000 ihmistä johonkin muistisairauteen. Tyypillisimmin ikääntyvä muistisairas potilas päätyy kirurgiselle vuodeosastolle päivystyspoliklinikan kautta.

Yli 75-vuotiaiden potilaiden lukumäärä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla hoidetuissa potilaissa on kasvanut eniten suhteessa muihin ikäryhmiin. Ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitojakso sairaalassa on pidempi kuin muilla saman toimenpiteen läpikäyvillä potilasryhmillä.

Tutkimustulosten mukaan ikääntyvän potilaan muistisairauteen liittyvät erityispiirteet korostuivat sairaalan vuodeosastolla. Potilaan käytösoireet kuten levottomuus ja uni-valverytmihäiriöt sekä kognitiivisen toimintakyvyn taantuminen vaativat hoitohenkilökunnalta enemmän aika- ja henkilöstöresursseja.

Hoitohenkilökunta toi esille, ettei heillä ollut tarvittavaa tieto-taitoa muistisairaan potilaan hoitamiseen. He kokivat muistisairaan potilaan hoitamisen kirurgisella vuodeosastolla fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Hoitajat kokivat henkilökohtaista epäonnistumista tilanteissa, joissa yhteistyö muistisairaan potilaan kanssa ei onnistunut. Ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitotyö aiheutti hoitohenkilökunnassa uupumista.

Vain neljä prosenttia tutkimukseen osallistuneista hoitajista oli osallistunut muistisairaan potilaan hoitotyöhön liittyvään täydennyskoulutukseen viimeisen vuoden aikana. Koulutuksella on keskeinen merkitys, sillä koulutukseen osallistuneet hoitajat arvioivat oman osaamisen tasonsa muistisairaan potilaan hoitotyössä muita hoitajia paremmaksi.

Omaisen huoli potilaan voinnista ja häpeän tunne potilaan käytösoireista aiheuttivat puolestaan omaisen uupumista. Omaiset kokivat, että hoitohenkilökunta ja lääkärit keskittyivät rutiininomaisesti potilaan fyysisen vamman hoitamiseen. Omaiset kaipasivatkin henkilökunnalta keskusteluapua ja tukea. Henkilökunta koki, että ikääntyvän muistisairaan potilaan omaisen rooli potilaan hoidon eri vaiheissa on merkittävä.

Vaikka muistisairaiden potilaiden määrä on noussut vuosittain erikoissairaanhoidossa, heidän hoitojaksojen pituudet ovat keskimäärin lyhentyneet. Lyhentyneisiin kirurgisen potilaan vuodeosastojaksoihin niin erikoissairaanhoidossa kuin keskus- ja aluesairaaloissa ovat vaikuttaneet toiminnalliset muutokset, kuten päiväkirurginen toiminta, Leiko-toiminta (Leikkaukseen suoraa kotoa) sekä avohoitopalveluiden kasvaminen.

Tutkimuksella tuotetaan uutta tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ikääntyvän muistisairaan potilaan hoitotyötä sairaalaympäristössä. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 30.11.2016