Hirsirakentaminen hakee urbaaneja muotoja

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta aloitti viime vuonna Moderni hirsikaupunki -hankkeen. Kolmivaiheinen hanke tutkii ja edistää hirsirakentamisen mahdollisuuksia erityisesti kaupunkiympäristössä ja suurissa julkisissa kohteissa.

Hirsitalo? Siis sellainen, jonka nurkista sojottaa umpipuusta veistettyjä hirsiä? Ja jota myös mökiksi kutsutaan?

Mielikuvat hirsirakentamisesta ovat vahvoja − jopa niin vahvoja, että ne estävät alan kehitystä.  Muun muassa tämä seikka on selvinnyt Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki -hankkeessa.

Hanke alkoi viime vuonna esiselvityksellä, joka luotasi kuluttajien, viranomaisten ja rakennusalan käsityksiä hirsirakentamisesta. Vastaukset osoittavat, että asenteiden ohella haasteita asettavat perinteet ja suunnittelu.

”Hirsitalorakentajat toimivat perinteisesti pientalopuolella. Suuriin kohteisiin erikoistuneilla rakennusliikkeillä taas ei ole hirsitalo-osaamista. Ja kun yhteistyöintoa on vain harvoilla, hirsirakentamisella ei ole toimivia markkinoita ja se voi käydä kalliiksi”, summaa arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta.

Vastuksien voittamiseksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyötapoja ja -linkkejä. Niihin tähtää hankkeen nyt meneillään oleva suunnittelututkimusvaihe.

”Tarkoitus on osoittaa, mihin nykyaikainen hirsirakentaminen taipuu. Laadimme esimerkkejä isommista hirsikohteista ja tutkimme, millaista niiden arkkitehtuuri voisi olla − ne eivät voi olla valtavia lomamökkejä. Pientalopuolella luomme uusia malleja, jotka soveltuisivat kaupunkimaiseen ympäristöön.”

Suunnittelua helpottaa hirsirakentamisen tekninen kehitys parinkymmenen viime vuoden aikana. Perinteisestä ongelmasta, hirsiseinän painumisesta jopa tuumalla per pystymetri, on päästy eroon nykyaikaisten lamellihirsien avulla: hirsi ei ole enää yhdestä rungosta veistettyä umpipuuta, vaan koostettu useasta puukappaleesta liimaamalla. Valmistusmenetelmä mahdollistaa hirren monimuotoisuuden, painumattomuus puolestaan suuret rakenteet.

Toinen innovaatio liittyy nurkkiin. Niiden ei tarvitse enää olla ns. pitkiä nurkkia, joissa hirrenpäät jatkuvat salvoskohdan yli, vaan saatavilla on lyhytnurkkaisia versioita ja jopa salvoksen kätkeviä ”citynurkkia”. Jälkimmäisistä herää kysymys, pitäisikö hirsitalon kuitenkin näyttää hirsitalolta.

”Se on yksi asia, jota suunnitteluvaiheessa tutkitaan. Uudenlaiselle hirsiarkkitehtuurille on tekniset edellytykset, jos jokin tuotannollinen tai esteettinen seikka sitä vaatii”, Pihlajaniemi sanoo.

Kerrostaloissa tarvittaisiin massiivisia hirsiseiniä

Pientaloissa mökkimäiset mallit ovat jo väistymässä, ja modernit hirsitalopaketit ovat kasvattaneet suosiotaan. Hirren osuus pientalorakentamisesta on ollut jo pitkään toistakymmentä prosenttia. Julkisissa ja isommissa rakennuksissa hirsi on sen sijaan täysin marginaalissa.

”Esiselvityksessä kyseltiin rakennusvalvonnan käsityksiä hirren soveltuvuudesta. Kirkot ja koulurakennukset koettiin sopiviksi. Haasteellisiksi nähtiin asuinkerrostalot ja terveydenhuoltorakennukset.”

Hankkeessa mukana oleva Pudasjärven kaupunki on teettänyt hirrestä päiväkodin ja 10 000 neliömetrin koulukeskuksen, ja myös Haapavesi on satsannut hirsipäiväkotiin. Painumattoman hirren ansiosta myös kerrostalorakentaminen onnistuisi.

Puusta saa Suomessa rakentaa kahdeksankerroksisia taloja. Sellaisia on jo tehty ristiinliimatusta puusta, jossa on yhtäläisyyksiä lamellihirteen. ”Korkeammatkin talot ovat mahdollisia, jos käytetään toiminnallista palomitoitusta”, Pihlajaniemi sanoo.

Hirttä tarvittaisiin suhteellisesti enemmän, sillä kerrostalojen tiukat äänieristysnormit vaativat massiivisia, kaksinkertaisia hirsiseiniä. Itse asiassa jo lämmöneristysmääräykset edellyttävät hirsiseinältä noin 30 senttimetrin paksuutta.

Massiivisuuden ja puumateriaalin tuomat kustannukset voitetaan takaisin rakenteen yksinkertaisuudessa ja kokoamisnopeudessa.

”Puurankatalossa on esimerkiksi kipsilevy, höyrysulkumuovi, eristeet, tuulensuojalevyt, ilmaraot ja verhoukset. Hirsirakenteessa ei ole mitään muuta kuin puuta sisältä ulos. Ei edes eristettä.”

Yksinkertaisuus on hirsirakenteen vahvuus

Ekologisuutensa ansiosta hirsi pääsee lämmöneristysmääräyksissä muita helpommalla: koska puu sitoo hiiltä, lämpöhukkaa (ja lämmityksestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä) saa tulla hieman enemmän. Pudasjärveltä saatujen kokemusten valossa hirsirakennuksessa ei kuitenkaan palele eivätkä patterit hehku täysillä.

”Puu on pintana lämmin, ja lämpimyyden tuntemus on suurempi kuin esimerkiksi betonilla. Lisäksi seinän eristävyyttä voidaan kompensoida katon lisäeristyksellä. Katto voi olla millainen vain”, professori kertoo.

Lämpimyys johtuu myös tiiviydestä, joka on nykyaikaisessa hirsiseinässä muiden rakennetyyppien luokkaa. Silti sisäilma pysyy raikkaana, mikä taas liittyy puun ”hengittävyyteen”, kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteutta.

”Sisäilman osalta käyttäjien palaute on ollut erittäin positiivista. Samoin äänieristys ja akustiikka ovat osoittautuneet päiväkotikäytössä tosi hyviksi. Hirrellä ne eivät ole laskennallisesti huipputasoa, ja nyt yritetään mittauksin selvittää, mistä ilmiö johtuu.”

Syy voi olla hirsipinnassa; hirsiseiniä ei yleensä vuorata, sillä yksinkertaisuus on hirsirakenteen vahvuus. Vastaavasti Moderni hirsikaupunki -hankkeessa ei pyritä kummallisuuksiin, vaan hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvuun.

”Hirsitaloteollisuutta on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa selvästi enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Kyseessä on potentiaalinen vientivaltti”, Janne Pihlajaniemi sanoo.

 

Hirsirakentamista Helsinkiin ja Rovaniemelle

Toukokuussa Moderni hirsikaupunki -hanke vie hirsirakentamisen Helsingin keskustaan.

”Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliin nousee kesän ajaksi paviljonki, neljä ja puoli metriä korkea kokoontumispaikka, jossa voi myös nousta katsomaan ympäristöä toisen kerroksen tasolta”, Janne Pihlajaniemi kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtiopiskelijoiden ja yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ideoima paviljonki on osa hankkeen suunnittelututkimusvaihetta. Vaiheeseen kuuluu myös opiskelijoille suunnattu arkkitehtuurikilpailu, jossa haetaan kaupunkimaisia hirsitalomalleja.

Lisäksi hanke laajenee Lappiin.

”Rovaniemen kaupungin kanssa alkaa lähikuukausina osio, jossa selvitämme, miten hirttä voisi käyttää yksittäisten rakennusten ohella myös aluekohteissa. Pyrimme luomaan kontakteja rakennusliikkeiden ja hirsitaloteollisuuden välille Metsäruusun alueella.”

Hirsipaviljonki Helsingin Kaartinkaupungissa avataan kesäkuun 7. päivä. Kesän aikana kerätään arvioita ja kokemuksia hirsiarkkitehtuurin toimivuudesta suurkaupungin ytimessä. (Havainnekuva hirsipaviljongista, Matti Lakkala, Oulun yliopisto.)

Teksti: Jarno Mällinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki on uuden hirsirakentamisen edelläkävijä. Kaupunkiin on toteutettu muun muassa maailman suurin hirsinen koulukampus.
 

Viimeksi päivitetty: 2.6.2017