Tietojärjestelmät eivät vielä tue sote-uudistusta

Lääkärien mielestä potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie edelleen liikaa aikaa. Tämä käy ilmi Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2017 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksista.

Kaksi kolmasosaa lääkäreistä kokee tietojärjestelmien tukevan huonosti yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioiden lääkärien välillä. Lisäksi suurimman osan mielestä tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on huonosti saatavilla.

Sote-uudistuksessa sujuvien hoitoketjujen toteutuminen on laskettu pitkälti yhteen toimivien ja yhteisten tietojärjestelmien varaan. Lääkäriliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitävät tärkeänä, että tiedonkulun ongelmat olisi ratkaistu ennen kuin sote-uudistuksen mukaista valinnanvapausjärjestelmää ryhdytään toteuttamaan.

”Potilasturvallisuuden takia potilastietojen tulee olla reaaliaikaisia ja näkyvissä kaikkien palvelua tuottavien yksiköiden tietojärjestelmissä ennen uuteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään siirtymistä. Nyt on viimeinen aika laittaa tietojärjestelmät kuntoon”, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

Joka viides lääkäri käyttää Kanta-palveluita päivittäin

Lääkärit voivat hakea Kanta-palveluista tietoja toisessa organisaatiossa hoidetuista potilaista ja heidän lääkityksestään. Keskimäärin joka viides lääkäri hakee päivittäin potilastietoja Kanta-palveluista. Useimmin Kantaa käyttävät terveyskeskusten ja yksityisen sektorin lääkärit.

Lääkärit kokevat kuitenkin tiedonhaun Kanta-järjestelmästä hankalaksi, ilmenee tutkimuksesta. ”Yksityisen sektorin toimijoille Kanta-palvelut ovat ratkaiseva parannus koetuista puutteistaan huolimatta. Julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmissä oleva tieto potilaista ei ole ollut aiemmin yksityisen sektorin toimijoille käytössä hoitotilanteessa”, kertoo yksikönpäällikkö Vesa Jormanainen THL:sta.

”Tietojärjestelmät ovat aivan keskeinen työkalu lääkäreille, ja on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä kuunnellaan niiden kehittämisessä”, sanoo terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen, joka vastasi tutkimuksesta Oulun yliopiston osalta. Oulun yliopistosta oli mukana FinnTelemedicum-tutkimusryhmä, joka on tutkinut terveydenhuollon tietojärjestelmien käytön kehitystä vuodesta 2003 alkaen.

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa Lääkäriliiton, THL:n, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tutkimukseen vastasi yli 4000 lääkäriä. Vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2010 ja 2014. Lopulliset tiedot potilastietojärjestelmien nykytilasta ja käytettävyydestä valmistuvat loppuvuodesta. Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluita kartoittavaa hanketta (www.thl.fi/stepshanke).

Viimeksi päivitetty: 2.6.2017