Kolme esseetä luonteenpiirteistä ja sijoituskäyttäytymisestä

Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään sijoituskäyttäytymistä selittämällä sijoittajien päätöksentekoa heidän luonteenpiirteillään. Tutkimustuloksilla on uutuusarvoa, sillä luonteenpiirteiden merkitystä ei ole juurikaan tutkittu rahoitustutkimuksessa. Tutkimusaineisto on sekin luonteeltaan tavanomaisesta poikkeava, sillä se koostuu yksityishenkilöiden luonteenpiirteitä ja sosioekonomista asemaa kuvaavista muuttujista sekä heidän osakeomistustaan koskevista virallisista rekisteritiedoista.

Tutkimuksen ensimmäinen essee osoittaa, että luonteenpiirteillä on merkittävä vaikutus yksityishenkilön päätökseen toimia osakemarkkinoilla. Tutkimustulosten mukaan osallistumispäätöstä kyetään ennustamaan paremmin käyttämällä luonteenpiirteiden pääluokkia mittaavien muuttujien sijasta luonteenpiirteiden alaluokkia mittaavia muuttujia. Tämä selittyy sillä, että alaluokkia mittaavilla muuttujilla on eräissä tapauksissa vastakkaismerkkisiä, pääluokkaa mittaavassa muuttujassa toisensa peittäviä, yhteyksiä osallistumispäätökseen. Tämä voidaan havaita muun muassa pääluokkaan ”elämyshakuisuus” kuuluvien ”kokeilunhalun” (+) ja ”tuhlaavaisuuden” (-) kohdalla, samoin kuin pääluokkaan ”palkkioriippuvuus” kuuluvilla ”riippuvuudella” (+) ja ”sentimentaalisuudella” (-). Kaiken kaikkiaan luonteenpiirteitä mittaavien muuttujien vaikutuksen suuruusluokka on korkea vastaten yksittäisen muuttujan kohdalla jopa neljän prosentin marginaalivaikutusta osakemarkkinoille osallistumisen todennäköisyyteen.

Toinen essee tarkastelee luonteenpiirteiden ja riskinkarttamisen asteen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa mitataan yksityishenkilön riskinkarttamisen astetta toisaalta hänen osakeomistuksensa rakenteen perusteella ja toisaalta kyselytutkimuksen avulla. Sijoittajien luonteenpiirteiden ja muodostettujen riskinkarttamisen astetta mittaavien muuttujien väliset korrelaatiot muodostavat selkeän rakenteen. Eräät luonteenpiirteet ovat merkitsevässä riippuvuussuhteessa muun muassa sijoittajan osakesalkun volatiliteettiin, salkkuun sisällytettyjen osakesarjojen määrään ja sijoittajan kaupankäyntiaktiivisuuteen. Luonteenpiirteitä kuvaavien muuttujien ja riskinkarttamisastetta kuvaavien muuttujien välisen yhteyden perusteella luonteenpiirteitä tulisi tarkastella ennemminkin erillisinä sijoittajien preferenssejä kuvaavina muuttujina kuin riskinkarttamisasteen taustalla olevina perustekijöinä.

Kolmas essee osoittaa, että luonteenpiirteet ovat yhteydessä siihen, suosiiko sijoittaja arvo- vs. kasvuosakkeita ja/tai alhaisen markkina-arvon vs. korkean markkina-arvon yhtiöiden osakkeita. Tutkimustulokset osoittavat, että ”tuhlaavammat” sijoittajat suosivat korkean markkina-arvon omaavia kasvuosakkeita, kun taas ”impulsiivisemmat” sijoittajat suosivat alhaisen markkina-arvon omaavia kasvuosakkeita. Vastaavasti ”sentimentaalisemmat” sijoittajat suosivat ylipäätään alhaisen markkina-arvon omaavia arvo-osakkeita, kun taas ”sosiaaliset” sijoittajat suosivat alhaista markkina-arvoa suunnaten kiinnostustaan samalla arvo-osakkeisiin.