Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Hervaa kiehtovat ankeat paikat, kuten rauniot tai autiot tai palaneet talot. Kuva: Heli Paaso-Rantala

Mennyt on läsnä nykyisyydessä

Lapin synkkä kulttuuriperintö -hanke selvittää Suomen ja Saksan sota-ajan yhteistyön jälkiä Pohjois-Suomen mielenmaisemaan.

teksti Heli Paaso-Rantala

Toisen maailmansodan aikaan saksalaissotilaat asuttivat Lappia käydessään omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Sodanaikaiset suhteet saksalaisiin ovat olleet suomalaisille vaikea, usein myös tyystin vaiettu asia. Arkeologian professori Vesa-Pekka Herva on tarttunut aiheeseen Lapin synkkä kulttuuriperintö -hankkeessa. ”Olemme halunneet ottaa kiinni jossain määrin marginaaliin jääneestä – tai jätetystä – aiheesta.”

”Suomen ja Saksan yhteistyökuvio on ollut alusta lähtien hyvin kaksijakoinen, mikä tekee siitä aiheen, jota on hankala käsitellä. Meitä kiinnostaa, miten siihen on suhtauduttu sodan jälkeen”, Herva kertoo.

Herva on tutkinut suomalaisten ja saksalaisten yhteistä elämää. Tutkimukseen kuuluvat myös kulttuuriperinnön ”vaihtoehtoiset” hyödyntämistavat, kuten sotaan liittyvien esineiden etsintä ja keräily sekä saksalaiskohteiden kartoittaminen.

Tutkimushankkeessa järjestettiin yleisökaivauksia Inarissa kesällä 2016 ja 2017. Kaivausten johtaja Oula Seitsonen Helsingin yliopistosta toinen vasemmalta. Kuva: Vesa-Pekka Herva

 

Tutkimus on poikkitieteellistä, ja siinä hyödynnetään arkeologian lisäksi sosiologian, antropologian ja historian näkökulmia.

Herva kertoo saksalaisiin ja toiseen maailmansotaan liittyvän tutkimuksen nivoutuvan hänen omiin tutkimusintresseihinsä siten, että yksi hänen tekemistensä painopiste on historiallisen ajan ja lähimenneisyyden arkeologiassa sekä kulttuuriperinnön tutkimuksessa. Kulttuuriperinne on myös akatemiahankkeen näkökulma.

”Yleisesti kulttuuriperinnön tutkimuksen ideana on selvittää sitä, miten menneisyys on läsnä nykyisyydessä: miten menneisyyttä esitetään, tulkitaan ja käytetään eri tarkoituksiin nykyisyydessä.”

Kaivauksilta lisävalaistusta saksalaisten kokemuksiin Lapissa

Tutkimushanke on järjestänyt kesinä 2016 ja 2017 yleisökaivauksia Inarissa. Viime kesänä järjestetyille yleisökaivauksille hanke sai lisärahoitusta Helsingin yliopistolta. Hanke on Oulun ja Helsingin yliopistojen välinen yhteisprojekti.

Vuonna 2016 tutkimusryhmä ja joukko vapaaehtoisia kaivoivat Inarissa saksalaisen sotilassairaalan jäänteitä. Tänä vuonna he kaivoivat saksalaista sotilastukikohtaa. Herva kertoo molempien kaivausten ideana olleen yhteisöarkeologinen tutkimus, jolloin tutkimuksia tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten, ei-ammattilaisten kanssa.

Kaivausten johtaja Oula Seitsonen tutkii saksalaisten vankileirin jäänteistä Inarista löytynyttä keittiörakennusta. Kuva: Vesa-Pekka Herva

 

Koska suomalaisten ja saksalaisten suhde oli sota-aikana vaikea, aihe on monille haastava. Hervan mukaan yleisökaivaukset ovat yksi tapa, jolla ihmiset voivat käsitellä suomalaisten sodanaikaista suhdetta saksalaisiin.

Hän kertoo yleisökaivauksilla käyneen henkilöitä, jotka eivät osallistuneet kaivauksiin, mutta jotka kuitenkin halusivat puhua aiheesta tai jakaa muistojaan Hervan ja tutkimusryhmän kanssa.

Yleisökaivausten tarkoituksena oli etsiä saksalaisten leirien arkipäiväiseen toimintaan liittyvää esineistöä, jota he löysivätkin sairaalatarpeista viinapulloihin. Ryhmä keskittyi erityisesti roskakuoppien kaivamiseen, koska juuri roskien perusteella on mahdollista päästä isompiin kysymyksiin siitä, miten saksalaiset ovat kokeneet heille vieraan ympäristön ja toimineet siinä.

”Kaivausten osalta hanke tutkii sota-aikaa, kun taas hankkeen muissa osa-alueissa tutkitaan kulttuuriperintöön liittyviä asioita, kuten millaisia jälkiä saksalaisjoukkojen läsnäolo on jättänyt pohjoisen ihmisten mielenmaisemaan ja elinympäristöön.”

Lue lisää:

Suomen Akatemia: Saksalaissotilaat jättivät jälkensä Lappiin

Hanke Facebookissa: Laplans´s Dark Heritage

Hankesivu

 

Pääkuva: Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Hervaa kiehtovat ankeat paikat, kuten rauniot tai autiot tai palaneet talot. Kuva: Heli Paaso-Rantala

Viimeksi päivitetty: 20.10.2017