Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (terveyden ja farmasian biotekniikka) Jaana Keto

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Yleislääketiede

Oppiaine

yleislääketiede

Väitöstilaisuus

26.1.2018 12:15

Väitöstilaisuuden paikka

Helsingin yliopiston päärakennuksen sali 10 (Fabianinkatu 33, 00170 Helsinki)

Aihe

Keski-ikäinen tupakoitsija terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon käyttö, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, sekä lääkärin apu tupakoinnin lopettamisessa.

Vastaväittäjä

Dosentti Seppo Lehto, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Markku Timonen, Oulun yliopisto

Lääkärit kaipaavat lisää keinoja tupakoinnin lopettamisen tukeen – aikapula ja puutteelliset hoitoketjut esteenä

Jo alle viisikymppisillä suomalaistupakoijilla nähdään varoitusmerkkejä vakavista sydän- ja verisuonitapahtumista. Lääkärin antama lopettamistuki on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavien terveysriskien realisoitumista, mutta suomalaiset lääkärit kokevat, että aikapula ja puutteelliset hoitoketjut estävät heitä tarjoamasta riittävää tukea.

Väitöstutkimuksessa suomalaisten 46-vuotiaiden tupakoijien riski saada vakava sydän- tai verisuonitapahtuma seuraavan kymmenen vuoden kuluessa oli keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin heillä, jotka joko eivät olleet koskaan tupakoineet tai jotka olivat aiemmin tupakoineet, mutta lopettaneet vähintään kuukausi sitten. Myös suuremmasta metabolisen oireyhtymän riskistä oli merkkejä: tupakoivilla oli keskimäärin korkeammat triglyseridiarvot, epäedullisempi vyötärö–lantiosuhde, ja tyypin 2 diabetes oli heillä peräti kaksi kertaa yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, vaikka painoindeksi huomiotiin analyyseissä. Tyypillisesti metabolisen oireyhtymän mielletään liittyvän vain ylipainoon.

Tupakoivan kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski realisoituu tyypillisesti myöhemmällä iällä. Tutkimuksessa seuratut tupakoijat käyttivät kuitenkin tupakoimattomia enemmän perusterveydenhuollon palveluita jo alle viisikymppisinä. Käytännössä ero muodostui lisääntyneistä käynneistä terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla. ”Rahassa tämä ero merkitsi noin neljänneksen korkeampia vuosittaisia perusterveydenhuollon kustannuksia”, havainnollistaa väitöstutkija Jaana Keto.

Tulokset ovat peräisin Kedon väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin tupakointihistorian ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden sekä perusterveydenhuollon käytön yhteyttä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa 46 vuoden iässä. Kohortin jäseniä on seurattu kyselyin ja kliinisin tutkimuksin heidän syntymästään lähtien. Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten lääkäreiden tupakkaan liittyviä asenteita ja toimintaa.

Tupakoinnin lopettamisella keski-iässä voidaan ehkäistä terveysriskien realisoitumista ja myöhempää monisairautta. ”Joissain maissa tupakoivat karttavat perusterveydenhuollon palveluita, jolloin myöhempien sairauksien ehkäisy on vaikeampaa. Suomessa näin ei näytä olevan. Suomalaisella lääkärillä onkin kultainen mahdollisuus auttaa potilasta lopettamaan tupakointi keski-iässä, jos kohonneet riskitekijät tunnistetaan hälytysmerkeiksi”, Keto kuvaa.

Entuudestaan tiedetään, että lääkärin tarjoaman lopettamistuki on kustannusvaikuttavaa. Tukeen kuuluu muun muassa keskustelu, ohjaaminen vertaistukiryhmään tai tupakkahoitajalle, nikotiinikorvaustuotteiden suositteleminen tai vieroituslääkkeen määrääminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan suurin osa suomalaisista tupakoijista haluaa lopettaa, mutta vain vähemmistö keskustelee asiasta lääkärin kanssa. ”Tämän epäsuhdan ymmärtämiseksi lääkäreille tehtiin kyselytutkimus tupakasta”, väitöstutkija kertaa. Tutkimukseen osallistui 1 141 suomalaista lääkäriä.

Kyselytutkimukseen osallistuneet lääkärit näkivät velvollisuudekseen yrittää saada tupakoiva potilas lopettamaan, mutta käytännön toimet tupakkariippuvuuden hoitamiseksi olivat kuitenkin harvinaisia. Yleisimmin raportoidut esteet vieroitustyölle olivat aikapula ja puutteelliset hoitopolut. Kedon mielestä nämä esteet ovat hallinnon ja johdon ratkaistavissa, mikäli niihin halutaan tarttua.

Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä neljä viidesosaa kannatti lisäresurssien ohjaamista tupakoinnin lopettamispalveluihin. Alle kolmanneksen mielestä tupakasta vieroitus toteutui edes jokseenkin hyvin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Suomella on parantamisen varaa lopettamisen tukipalveluissa ja tupakkariippuvuuden hoidon integroimisessa terveydenhuoltojärjestelmään, vaikka verotuksella ja kielloilla ohjaamisessa olemmekin globaalia kärkikaartia.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 17.1.2018