Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

FM Kirsi Luolavirta

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Oulu Mining school

Oppiaine

Taloudellinen geologia

Väitöstilaisuus

27.4.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali L10

Aihe

Kevitsan intruusion magmaattinen evoluutio ja siihen liittyvän Ni-Cu-(PGE) malmin synty

Vastaväittäjä

Professori Pertti Lamberg, Keliber Oy, Suomi

Kustos

Professori Eero Hanski, Oulun yliopisto

Magmasta malmiksi – Kevitsan syväkivien synty ja sulfidisen Ni-Cu-(PGE)-malmin muodostumiseen vaikuttavat tekijät

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Keski-Lapissa sijaitsevan mafis-ultramafisen Kevitsan syväkivi-intruusion magmaattista syntyhistoriaa ja siihen liittyvän Ni-Cu-(PGE)-sulfidimalmin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus tehtiin osaksi yhteistyössä Kevitsan kaivoksen kanssa tavoitteena edistää uusien varantojen etsintää. Tutkimustuloksissa korostuu dynaamisen magman intrudoitumisen merkitys sulfidimalmin muodostuksessa.

Mafis-ultramafiset intruusiot syntyvä maan kuoreen tunkeutuneen magnesium-rikkaan vaipasta peräisin olevan sulan erilaistuessa ja kiteytyessä kivilajisarjoiksi. Ne sisältävät taloudellisesti merkittäviä malmimetalliesiintymiä (esim. Ni, Cu, Co, Pt, Pd ja Cr), mikä johtuu ensisijaisesti vaippaperäisen sulan korkeasta metallipitoisuudesta, mutta malmin syntymisen edellytyksenä ovat myös oikeanlaiset olosuhteet. Erilaiset magman erilaistumisprosessit (fraktioiva kiteytyminen, kontaminaatio, magmojen sekoittuminen jne.) vaikuttavat syntyvien kivilajisarjojen koostumukseen ja mineralogiaan ja voivat olla erityisen tärkeitä malminmuodostuksessa. Näiden prosessien tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen malmimineralisaation synnyssä on ensisijaisen tärkeää tehokkaan malmietsinnän kannalta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin geologista ja geokemiallista aineistoa, mineraalikemiaa sekä strontiumin ja rikin isotooppikoostumusta Kevitsan intruusion sisäisen rakenteen, magmasäiliön prosessien ja malminmuodostusmekanismien selvittämiseksi.

Tutkimustulokset osoittavat, että Kevitsan syväkivet ovat kiteytyneet eriaikaisissa magmaattisissa vaiheissa. Intruusion malmipitoista osaa luonnehtii epäsäännöllinen kivilajien vaihtelu, lukuisat sivukivistä revityt kappaleet sekä selkeä geokemiallisen ja isotooppisen koostumuksen vaihtelu. Tämä viittaa siihen, että merkittävä malminmuodostus tapahtui dynaamisessa systeemissä, jossa magmakammioon virtasi uutta magmaa useassa eri vaiheessa. Rikin isotooppikoostumus viittaa sen kuorelliseen alkuperään, minkä perusteella voidaan sanoa, että sivukivistä tullut kontaminaatio oli tärkeää sulfidimalmin synnyssä.

 

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 23.4.2018