Informaation käyttö eläinten elinympäristön valinnassa: ekologinen merkitys ja evolutiivinen potentiaali

Väitöstutkimuksessa on selvitetty lintujen kykyä kerätä tietoa ympäristön laadusta ja soveltaa sitä pesimäpaikan valinnassa. Eläimet elävät ympäristössä, jossa resurssit ja uhat vaihtelevat ajallisesti ja alueellisesti. Tämä vaihtelu aiheuttaa epävarmuutta eläinten päätöksentekoon, kuten pesimäpaikan valintaan. Hyödyllisten päätösten tekoa voi edesauttaa keräämällä tietoa ympäristön laadusta itsenäisesti tai seuraamalla muiden yksilöiden käytöstä ja menestystä.

Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että pesäloisen (käki) isäntälajit voivat käyttää käkien ääntelyä vihjeenä alueellisesta loisintauhasta ja siten välttää korkean uhan alueita pesimäpaikan valinnassa.

Toisessa kokeessa havaittiin kirjosieppojen keräävän tietoa pesäpetouhasta toisen lajin pesätuhojen kautta, kykenevän yhdistämään tiedon erilliseen pesäpaikan ominaisuuteen ja käyttämään tätä assosiaatiota omassa pesäpaikan valinnassa. Kuitenkin vain nuoret naaraat, jotka tekivät valintansa nopeasti, käyttivät kyseistä informaatiota valinnassaan.

Kolmannessa kokeessa kirjosieppojen havaittiin keräävän tietoa ympäristön laadusta pesinnän jälkeen vanhojen pesäsisältöjen avulla. Kyseisen tiedon käyttö pesimäpaikan valinnassa seuraavana keväänä vaihteli lintujen sukupuolen ja iän suhteen ja myös alueellisesti. Osa linnuista yhdisti pesimäpaikan valinnassaan aikaisempaa, pesinnän jälkeen kerättyä tietoa ja keväällä saatavilla olevaa informaatiota.

Väitöstyössä tutkittiin lisäksi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön geneettistä periytyvyyttä sukupolvelta toiselle. Geneettinen analyysi viittasi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön alhaiseen geneettisen variaation määrään ja siten alhaiseen geneettiseen periytyvyyteen sepelsiepolla.

Väitöstutkimus perustuu kokeellisiin ja havaintoaineistoihin eläinten luonnollisissa elinympäristöissä. Havainnot auttavat ymmärtämään pesälois-isäntä -rinnakkaisevoluutiota, lajien välisiä vuorovaikutuksia, lajiyhteisöjen toimintaa ja evoluutiota. Yksilöiden välinen vaihtelu informaation käytössä näyttää olevan yleistä, ja lisätutkimuksia tarvitaan.