Hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön syntymekanismi vihdoin selviämässä

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa selvittämään hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän eli PCOS:n, mahdollisen syntymekanismin. Oulun yliopiston dosentti Terhi Piltosen mukaan tutkimuslöydös vie PCOS-oireyhtymään liittyvää tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Löytö voi edistää diagnoosi- ja hoitomuotojen kehittämistä, minkä vuoksi sillä voi olla tärkeä kansanterveydellinen merkitys.

PCOS:stä kärsii jopa 10–15 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Oireyhtymälle on tyypillistä miessukuhormonien liikatuotanto ja monirakkulaiset munasarjat. PCOS aiheuttaa naisille muun muassa liikakarvoitusta, aknea, epäsäännöllisiä kuukautisia, keskivartalolihavuutta, masennusta ja ahdistusta sekä vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan PCOS:n syy voi piillä hormonissa nimeltä anti-Müllerian hormoni (AMH). Sen tehtävänä on kontrolloida munarakkuloiden kehittymistä munasarjoissa, ja sen pitoisuuksien on osoitettu olevan korkeita PCOS-naisilla.

Tutkijat osoittivat, että raskaudenaikainen AMH-altistus saa hiirillä aikaan aromataasi -nimisen entsyymin aktiivisuuden laskun istukassa. Aromataasin tehtävänä on muuttaa elimistössä mieshormonia naishormoniksi. Kun aromataasin aktiivisuus pienenee, altistuu naarassikiö miessukuhormoneille, mikä johtaa PCOS:n kaltaiseen oireyhtymään aikuisiällä.

Tutkijat havaitsivat ensimmäistä kertaa korkeita AMH-pitoisuuksia myös raskaana olevilla PCOS:stä kärsivillä naisilla. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro AMH:n kyvystä altistaa tyttösikiötä liialliselle miessukuhormonille, ja siten lisätutkimuksia ihmisillä tarvitaan, jotta tulokset voidaan varmistaa. Tutkijat eivät myöskään sulje pois mahdollisuutta, että muitakin PCOS:ään johtavia mekanismeja vielä löytyisi.

Noin 50–70 % PCOS-naisista on ylipainoisia tai lihavia, millä on suuri kansanterveydellinen vaikutus. ”Naisilla, joilla on diagnosoitu PCOS, on 3–5-kertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä 2–3 kertainen riski metaboliseen oireyhtymään, verenpainetautiin sekä ahdistukseen ja masennukseen”, Piltonen kertoo. Ongelmana on ollut oireyhtymän viivästynyt diagnosointi, sillä usein PCOS huomataan vasta silloin, kun nainen hakeutuu lapsettomuushoitoihin.

Aiempien eläintutkimusten perusteella on arveltu, että PCOS syntyy, kun tyttösikiö altistuu kohdussa liian suurille määrille miessukuhormonia. PCOS:n on osoitettu periytyvän äideiltä tyttärille noin 50–70 % tapauksista. Kuitenkin geenit näyttäisivät selittävän vain 2–3 % PCOS-tapauksista.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Medicine -lehdessä 14. toukokuuta. Terhi Piltonen on yksi tutkimuksen tekijöistä.

 

Lisätietoja:

Dosentti Terhi Piltonen
terhi.piltonen(at)oulu.fi
Puh: +358405008266

Linkki tutkimusartikkeliin: Elevated prenatal anti-Müllerian hormone reprograms the fetus and induces polycystic ovary syndrome in adulthood 

 

Viimeksi päivitetty: 22.5.2018