Terveydenhuollon poliittinen maantiede: Väestön terveyden hallinta valtion tilallisuuden rakentumisessa ja muutoksessa

Julkinen terveydenhuolto väestön terveyden hallinnan strategiana on toisen maailmansodan jälkeisen hyvinvointivaltion rakentumisen ja sen viime aikaisen muutoksen yksi keskeisimmistä elementeistä. Poliittisen maantieteen alaan kuuluvassa ja erityisesti valtiomuutoksen tutkimuskenttään sijoittuvassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin valtiomuutosta Suomessa 1960-luvun puolivälistä nykypäivään.

Poliittisiin asiakirjoihin ja teemahaastatteluihin perustuva empiirinen analyysi keskittyy valtakunnallisen terveydenhuollon kehityksen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumisen saumattomaan kytkökseen sekä terveydenhuoltoreformien, kuten vireillä olevan sote-uudistuksen, merkitykseen hyvinvointivaltion rakenteiden muokkaamisessa. Analyysi pureutuu myös valtiovallan ja väestön välisen suhteen muotoutumiseen sekä siihen liittyvään poliittisen kansalaisuuden muutokseen.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että terveydenhuolto on tärkeä valtiovallan, valtiotilan ja väestön välisen suhteen jäsentäjä. Tavat, joilla väestön terveyttä problematisoidaan ja hallitaan eri aikoina suhteessa valtion poliittistaloudellisiin olosuhteisiin, tulevat näkyviksi paitsi terveydenhuollon käytännöissä myös kulloinkin vallitsevassa valtion alueellisessa ja tilallisessa rakenteessa sekä kansalaisuuden ideassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että 1960-luvun lopun Suomessa väestön terveys alettiin nähdä kylmän sodan aikaisessa geopoliittisessa tilanteessa tärkeänä yhteiskuntarauhaan, taloudelliseen kehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvänä kysymyksenä. Tässä yhteydessä 1970-luvun alussa perustettu valtakunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä nousi keskeiseksi hyvinvointivaltion rakentumisen ja laajentumisen elementiksi. Terveydenhuollon kautta valtiovallan ja kansalaisten välistä suhdetta sekä valtion alueellista rakennetta organisoitiin tavalla, joka symboloi Suomea pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.

Tutkimuksen mukaan 1990-luvun alkupuolen terveydenhuoltoreformeista lähtien väestön terveyden hallinta on yhä enemmän kytkeytynyt taloudellisen tuottavuuden ja valtion kilpailukyvyn parantamiseen. Vireillä oleva sote-uudistus ja siihen kytkeytyvä maakuntauudistus toteutuessaan muuttavat oleellisesti aiemmin luotuja terveydenhuollon rakenteita.

Tutkimuksessa havaittiin, että nykyiseen sote-uudistukseen liittyvä keskeinen hyvinvointivaltion muutosta tuottava tekijä on uusi markkinakilpailuun perustuva valinnanvapausmalli, joka hämärtää perinteistä sektorijakoa julkisen ja yksityisen välillä. Valinnanvapauteen liittyy myös ajatus kansalaisesta terveyspalveluiden kuluttajana, mikä luo uudenlaisen suhteen kansalaisen, valtion ja markkinoiden välille.

Tutkimuksen tuloksia voivat käytännön työssään hyödyntää esimerkiksi julkisen hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja monien ammattialojen toimijat.

Väitöstutkimus on julkaistu Nordia Geographical Publications -sarjassa.