Avajaisten juhlapuheet 2018

Lukuvuoden 2018–2019 avajaiset 10.9.2018

Avajaispuhe

Rehtori Jouko Niinimäki:

Arvoisa opetusministeri, hyvät yliopistolaiset, yhteistyökumppanit ja yliopiston ystävät,

”Suomi elää osaamisesta” ja ”koko maa on pidettävä asuttuna” ovat usein toistettuja lausumia, joiden merkitys vaihtelee sanojasta riippuen paljonkin. Lopulleen taittuvalla maan hallituskaudella osaamisesta ja yliopistoista on keskusteltu paljon julkisuudessa. Suurin muistijälki jäänee kipeistä kokonaisrahoituksen leikkauksista, mutta tiukan talouden aikana suomalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn edistämisessä on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Esimerkiksi yliopistojen kärkialojen vahvistamista edistänyt profilaatio-ohjelma, tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta yhdistänyt lippulaivaohjelma ja tulevat työn murrokseen vastaavat jatkuvan oppimisen kehittämishankkeet ovat toimenpiteitä, joilla edistetään yliopistojen kykyä toimia kansainvälisesti korkealla tieteen tasolla ja vastata muuttuviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Jos sanonnalla ”koko maa on pidettävä asuttuna” viitataan myös siihen, että korkeakoulutuksen saavutettavuuteen ja tieteen tekemiseen halutaan rakentaa laadullisesti rinnakkaisia mahdollisuuksia eri osissa maata, niin tekemistä on paljon vielä tulevillakin hallituksilla. Yliopistojen resurssit ja niihin sidoksissa olevat kansainväliset rankingtulokset muodostavat edelleen vähävaraisten ja varakkaampien yliopistojen erilliset joukot. Palaan tähän puheeni lopussa.

Aloitamme 60. toimintavuotemme tilanteessa, jossa kuluvan hallituskauden yliopistoihin vaikuttaneet muutokset ja kehityspyrkimykset ovat tiivistymässä Oulun yliopistossakin uudenlaisiksi toimintamalleiksi ja kehityssuunniksi. Toivomme, että voimakkaiden myllerrysten jälkeen olisimme siirtymässä tasaisemman kehityksen ja jatkuvan henkisen kasvun vaiheeseen. Muutokset kuormittavat henkilöstöä ja vievät huomiota pois ydintehtävistä. On tärkeää, että yliopistossa tapahtuva kehitys ei käännä katseita ylen määrin itseemme, vaan huomiomme ja tarmokkuutemme kohdistuu ympäröivään maailmaan, jossa on paljon asioita, joiden parantamisessa tutkimus ja koulutus ovat keskeisiä keinoja.

Ympäröivän maailman tarpeita voidaan helposti havainnollistaa kahdella esimerkillä: Takanamme on helteinen kesä ja voimme täällä pohjolassakin huomata erilaisten sään ääri-ilmiöiden ja niiden seurausten, kuten kuivuuden, metsäpalojen ja tulvien, lisääntyneen kaikkialla maailmassa.  Tilausta ihmisen toiminnan ja luonnonilmiöiden syy-seuraussuhteiden syvälliselle ymmärtämiselle on paljon, samoin kuin teknologian luomille mahdollisuuksille hidastaa ilmastonmuutosta. Euroopan lähialueilla vallitseva levottomuus on lisännyt maahanmuuttoa, mikä on näkynyt Euroopassa haasteena yhteiskuntien palveluille ja aktivoinut poliittista keskustelua aihepiirissä, jonka kaikkien näkökulmien ymmärtämiseen ei ole tarjolla riittävää puolueetonta tutkimustietoa. Poliittinen vastakkainasettelu ja kantojen kärjistyminen lähellä inhimillisiä perusoikeuksia olevaa asiaa on vaarallista.

Molemmat edellä esitetyt esimerkit, ilmastonmuutos ja massiiviset muuttoliikkeet ovat suuria asioita, joiden ymmärtämiseksi on tehtävä töitä. Asioista on käytävä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa keskustelua. Vain jaetun ymmärryksen kautta saamme aikaan laajoja poliittisia ratkaisuja. Nämä esimerkit ovat myös aiheita, joissa vaihtoehtoiset faktat ja valeuutiset ovat osoittautuneet merkittäviksi mielikuvien muokkaajiksi. Tutkintokoulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja sen tulosten hyödyntämisen rinnalla yliopistojen perinteinen sivistystehtävä on edelleen erittäin merkittävä. Informaatiovaikuttamisen aikakaudella yliopistoilla on tärkeä tehtävä tarjota tutkittua tietoa mielipiteiden muodostamisen ja päätöksenteon tueksi. Yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmien täytyy varmistaa, että yliopistoilla on riittävästi resursseja ja autonomiaa tuon erittäin tärkeän tehtävän hoitamiseen. Tässäkin asiassa hajautettu, moninaisiin ympäristöihin juurtunut ja nuorille saavutettavissa oleva yliopistojärjestelmä osoittaa tarpeellisuutensa.  

Hyvät kuulijat,

Yliopistojen toimintatavat ja -edellytykset ovat siis jatkuvassa liikkeessä, samoin kuin ympäröivä yhteiskunta, maiden ja talousalueiden väliset suhteet sekä esimerkiksi ihmisten asenteet, tavat elää ja tehdä työtä. Koulutuksen järjestäminen ja tieteen tekeminen vaativat uutta asennetta, jossa totuttuja kaavoja rikotaan ja uusia toimintamuotoja omaksutaan nopeasti.

Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat yhteiskuntaa ja työtä kiihtyvällä vauhdilla. Hankalasti ennustettavassa murrostilanteessa on varminta, että uutta osaamista pystytään hankkimaan aina tarpeen mukaan, joustavasti vanhan osaamisen tueksi läpi työuran. Kun koulutusta hankitaan yhä useammin työn ohessa, ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen on välttämätöntä. Yliopistoille muutos merkitsee tutkintokoulutuksen osien tarjoamista myös modulaarisina koulutuskokonaisuuksina sekä koulutuksen osien nopeaa digitalisoitumista. Kovenevassa kilpailussa pelkästään paikallisesti tarjolla oleva huippulaadukaskaan koulutus ei välttämättä jatkossa pysty lunastamaan olemassaolon oikeutustaan. Toisaalta tulevien ikäluokkien korkeakoulutusta ja akateemisesti sivistyneeksi vastuunkantajaksi kasvamista ei myöskään voida hoitaa pelkän digitaalisen tarjonnan varassa. Tutkintokoulutusta antavat korkeakoulut ja vahvat kansainvälisen tason tiedekampukset ovat jatkossakin suurten kaupunkiseutujen ja hyvinvoivien maakuntien korvaamattomia dynamoita.

Meidän on pystyttävä hyödyntämään miltei kaikille sektoreille yltävä teknologiakehityksen ja digitalisaation tuoma murros ja noustava muutoksen vaatimissa kyvykkyyksissä globaalille huipulle. Vaikka mahdollisuuksien ajureissa puhutaan teknologiasta, osaamistarpeet ovat vähintään yhtä paljon teknologiasektorin ulkopuolella; muiden muassa kasvatustieteissä, terveystieteissä, kauppatieteissä, humanistisissa tieteissä ja luonnontieteissä.

Oulun yliopistossa panostamme vahvan osaajayhteisön luomiseen yhdessä tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulun, yliopistosairaalan, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.  Kampuksillamme toimivat useat tutkimuslaitokset: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Elintarviketurvallisuusvirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos sekä Ilmatieteen laitos. Monitieteinen organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on keino, jolla tutkimuksen kautta tarjolla olevat mahdollisuudet saadaan varmimmin ja tehokkaimmin hyödynnettyä. Hyvästä kampusyhteistyöstä on hyötyä niin toimijoille itselleen kuin sidosryhmillekin. Oulun yliopiston strategiana on kehittää kampuksiamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhdeksi Suomen johtavista tutkimus- ja innovaatiokeskittymistä. Verkostoimaisen toimintatapamme ansiosta saamme kytkettyä tutkimustyöhön myös muualla olevien yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden osaajat.
 
Hyvät kuulijat,

Hyvinvoivat yhteisöt rakentuvat yhteisön keskeiseen arvopohjaan tukeutuvista ihmisistä. Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se vaatii panoksen ja tuen kaikilta yhteisön jäseniltä. Oulun yliopiston ja koko kampusten yhteisöllisyys kehittyy oikeaan suuntaan. Valtakunnallisesti toteutetussa Suomen yliopistojen työhyvinvointikyselyssä vastausaktiivisuutemme oli hyvä, 75 prosenttia, ja saimme kolmanneksi parhaat arviot. Kiitosta saimme muun muassa lähiesimiestyöstä ja nimenomaan yhteisöllisyyden parantumisesta. Hyvät tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että olisimme nyt saavuttaneet tavoitteemme. Hyvinvoinnin eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä ja meillä on vielä paljon parannettavaa.

Opiskelijoille tehtiin loppukeväästä kysely, jossa kartoitettiin kokemuksia häirinnästä ja kiusaamisesta Oulun yliopistossa. Kyselyyn vastanneista vajaa viidennes oli kohdannut epäasiallista käyttäytymistä. Nämä tulokset ovat huolestuttavia, ja olemme päättäneet aktivoitua kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn. Toimenpiteillämme olemme mukana Häirinnästä vapaa Suomi -kampanjassa. Osallistumme myös valtakunnalliseen Työ ei syrji -kampanjaan. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ovat aivan keskeisiä arvoja yliopistojen kaltaisissa ympäristöissä, joihin tarvitaan lahjakkaimpia opiskelijoita ja tutkijoita kaikkialta maailmasta. Kasvaminen ja kehittyminen sekä uutta luova työ vaativat turvallisen yhteisön tuen.

Yhteisössä on tärkeää miettiä suuria ratkaisuja yhdessä. Alkavana lukuvuonna kokoonnumme yhdessä pohtimaan ainakin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön rakentumista sekä uudistamaan kielipolitiikkaa. Syksyn mittaan käynnistyy myös uusia toimintoja, joilla lisätään vuorovaikutusta yliopistoyhteisön sisällä. Esimerkiksi monitieteiset seminaarit, strategia-aamut ja johdon vapaamuotoiset tapaamiset yliopistolaisten kanssa ovat sellaisia.

Hyvät kuulijat,

Olemme perustamisestamme lähtien kohottaneet ratkaisevasti koko pohjoisen Suomen koulutustasoa ja elämänlaatua. Tutkimussaavutuksemme ovat hyödyttäneet ihmisiä kaikilla leveysasteilla. Mahdollisuus kouluttautua on usein tasa-arvo- ja hyvinvointikysymys. Lisäksi Oulun alueen innovaatiovetoinen vienti edellyttää, että osaavaa työvoimaa tarjotaan enemmän kuin mihin tällä hetkellä on resursseja.

Oulun Kauppakamari toteutti äskettäin ICT-alan osaajatarveselvityksen, jonka tuloksena oli, että Oulun alueen yritykset tarvitsevat vuosina 2018–2020 yhteensä noin 3000 uutta työntekijää. Alueen korkeakoulut eivät nykyisillä resursseillaan pysty vastaamaan tarpeeseen. Osaajapula rajoittaa jo yritysten kasvua ja kehittymistä. Monilla muillakin aloilla on töitä enemmän kuin osaavia tekijöitä. Valitettava tosiasia on, että työn perässä ei juuri muuteta etelästä pohjoiseen, vaikka toiseen suuntaan on merkittävää liikettä.

Kun rakennustekniikan koulutus ajettiin alas Oulun yliopistossa, koko pohjoisella Suomella oli suuria vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Suuri kiitos opetusministerille ja opetus- ja kulttuuriministeriölle, että rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus saatiin kuluvalla hallituskaudella käynnistettyä uudelleen. Koulutus on osoittautunut heti erittäin vetovoimaiseksi, mikä takaa alueen toimijoille mahdollisuuden tähdätä kasvuun ja kehittymiseen.

Tulijoita Oulun yliopistoon olisi. Saimme tämä vuonna ennätysmäärän hakemuksia ja kansainvälisiin ohjelmiimme oli lähes 3500 hakijaa, mikä on enemmän kuin yhteenkään suomalaiseen yliopistoon ikinä aikaisemmin. Alueella olisi suuri tarve osaajille ja osaamiselle, ja alueella tehtävä työ tuottaa Suomelle hyvinvointia, vientiä ja verotuloja. Tekemiseen tarvitaan kuitenkin resursseja, joita meillä ei ole riittävästi. Oulun yliopiston osuus Suomen yliopistojen saamasta perusrahoituksesta on vain noin yhdeksän prosenttia, vaikka vaikutusalueellamme asuu noin 13 prosenttia Suomen työikäisistä ja 15 prosenttia nuorisoikäluokista. Oulu yliopiston perusrahoitusosuus on myös pienempi kuin Pohjois-Suomen yritysten osuus koko maan jalostusarvosta. Vastaavaa epäsuhtaa yliopiston resurssien ja yhteiskunnallisen vastuun välillä en usko olevan missään muualla Suomessa.

Negatiivisesti latautunut keskustelu aluepolitiikasta on Oulun yliopiston kohdalla tarpeetonta. Alueen kasvu, innovaatiopohjainen yritystoiminta, suuri osaajien tarve ja valtava vientipotentiaali perustelevat yliopiston välttämättömyyden kansallisen edun, ei pelkästään pohjoisen Suomen, näkökulmasta. Suomen näkökulmasta Oulun yliopistoon kannattaisi investoida enemmän. Tiedeyliopistolle pitäisi taata rahoitus, jonka myötä se voi lunastaa paikkansa esimerkiksi maailman 250 parhaan yliopiston joukossa, jonne Oulun yliopisto on viime vuosina parhaimmillaan yltänyt.

Lähes 60 toimintavuotensa aikana Oulun yliopisto on kasvanut vahvaksi tieteen ja koulutuksen toimijaksi. Esimerkiksi viime viikolla University of the Arctic -verkoston kongressissa etsimme ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin ja pohjoisia kansoja koskeviin kysymyksiin yhdessä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Arktinen alue ei ole vain raaka-aineiden lähde vaan on myös miljoonien ihmisten koti. Valitettavasti se on tällä hetkellä myös ilmastonmuutoksen seurausten näyteikkuna.

Paljon on lupa odottaa myös perinteisesti vahvalta langattoman viestintätekniikan tutkimukseltamme samoin kuin tekoälyn tutkimukselta. Olemme ensimmäisenä maailmassa kehittämässä kuudennen sukupolven langatonta viestintäteknologiaa, mihin saimme myös Suomen Akatemian lippulaivarahoituksen. Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä. Myös tulevaisuudessa tulemme varmuudella näkemään Oulussa uusia tieteellisiä läpimurtoja. Etukäteen ei voi tietää, mikä tieteenala tekee niitä seuraavaksi.

Kiitos kaikille yliopistoyhteisön jäsenille omistautumisesta ja kovasta työstä. Kiitos myös yhteistyökumppaneille. Samalla haluan toivottaa kaikki uudet opiskelijamme lämpimästi tervetulleiksi. Nauttikaa uuden oppimisesta, itsenne haastamisesta, opiskelijaelämästä ja tästä koko hienosta yliopistoyhteisöstä. Toivotan kaikille yliopistolaisille ja yliopiston ystäville menestyksekästä uutta lukuvuotta.

 

Yhteiskunnallisen vaikuttajan juhlapuhe

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen:

Distuinguished rector, esteemed professors, researchers and university staff, dear students, ladies and gentlemen!

It gives me great pleasure to be here to open the new academic year and to celebrate the sixtieth anniversary of the University of Oulu.

The University of Oulu is an internationally significant institution of higher education and research.  The University educates professionals and conducts research serving our working life and our whole society.

It is getting clearer that the big challenges facing the humanity -- such as climate change, the elimination of poverty, or the strengthening of democracy -- can only be solved through more knowledge, more research, and more international co-operation.

The University of Oulu takes part in solving these challenges. The work done here in Oulu helps to build a more sustainable, more intelligent, more humane world that is also healthier and smarter.

On behalf of the Finnish Government, I extend our congratulations to the sixty-year-old University and wish you the best of success for the years to come!

Ladies and gentlemen,

Finland is known all over the world as a leading country in the field of education. Our system of education, our equal access to education, our highly skilled teachers are a model for many other countries. Our enduring recipes for success have been equality, equity and highly competent teachers. 

Today education is more important than ever. Digitalisation, artificial intelligence and automation are transforming jobs, earning models, and businesses. At the same time, the aging population, mass migration and globalisation create new challenges, while information and capital flows freely from one country to another.

The future and the rapid change call for more education, more capacity-building and more skills.

In many countries there is a real hunger for education. University education is increasingly seen to be in a key asset in advancing productivity and to create new growth, leading to new jobs. 

For example: In the last 15 years, the global volume of research and development activities has doubled. However, only a relatively small amount of this growth has occurred in OECD countries, as developing countries have invested heavily in education.

Competition in the global economy is getting fiercer. Universities are a part of this equation.

Ladies and gentlemen,

These are some of the topics covered in our Vision for Higher Education and Research 2030. It is a document drawn up by the Ministry of Education and Culture together with Universities, Universities of Applied Sciences and research institutes.

The Vision sets an ambitious goal: we will raise the level of education so that Finland will become the most competent nation in the world.

Higher education must be available for everyone. The objective is that 50 per cent of young adults in Finland will have completed a higher education degree. Also, investments in RDI activities should be considerably increased.

The transformation of the labour market and working life require changes also in the way we perceive competence and in the ways we acquire competence. Flexible and personalised study paths and degrees will enable continuous learning in different life situations. Study opportunities provided by higher education institutions must be available flexibly to different user groups.

Much has already been done, and the roadmap for the implementation of the objectives will be completed by the end of this year.

Hyvät kuulijat!

Suomi pärjää kansainvälisessä osaajakilpailussa olemalla vetovoimainen tiedemaa, jossa panostetaan laatuun. Hallitus on viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt useita päätöksiä suomalaisen osaamisen, huippututkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi. Kaksi viikkoa sitten päätimme yhteensä 112 miljoonan euron lisäyksistä tutkimuksen ja innovaatioiden budjettiin. Suomen Akatemian ja Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan tuntuvasti ja pysyvästi.

Eräs huippututkimuksen tukemisen muodoista on Suomen Akatemian Lippulaivaohjelma, johon päätettiin jo aiemmin panostaa 50 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä. Siinä etsitään myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhteistyötä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa.

Suomen Akatemia on valinnut kansainvälisen paneelin vertaisarvioinnin perusteella kaksi ensimmäistä tutkimuksen lippulaivaa. Toinen näistä on Oulun yliopiston vetämä, langattomia verkkoteknologioita kehittävä lippulaiva 6Genesis, joka tutkii ja pilotoi 5G-tietoliikennestandardia. Lisäksi valmistaudutaan tulevaan 6G-standardiin, joka mahdollistaa muun muassa uusia tekoälypohjaisia laskentamenetelmiä.

Haluan onnitella vielä uudelleen Oulun yliopistoa lippulaivan saamisesta. Toivotan menestystä suomalaisen huippututkimuksen ja yhteistyön suunnannäyttäjänä!

Oulussa kuljetaan eteenpäin myös korkeakoulujen yhteistyössä. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyössä rakennetaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti entistäkin merkittävämpää kokonaisuutta.

Oulun yliopisto viime toukokuussa päättänyt ostaa osake-enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tehtävät, tutkinnot ja rahoitus säilyvät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina. Erilaisuus ei kuitenkaan saa olla este yhteistyölle, on ollut ministeriön viesti – ja Oulussa tämä alkaa nyt toteutua.

Yhteiselle kampukselle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana Oulun kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella. Toivon, että tämä työ johtaa noihin visioissa kuvattuihin tavoitteisiin: joustavat, yksilölliset ja laadukkaat opintopolut; molempia osapuolia vahvistava yhteistyö; sekä uutta tietoa ja uusia sovelluksia luova tutkimus- ja kehitystyö.

Hyvä juhlayleisö!

Suomen talous kasvaa nopeasti. Avoimia työpaikkoja on entistä enemmän ja yritykset raportoivat rekrytoinnin vaikeuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut Oulun yliopiston reagointia alueen koulutustarpeisiin myöntämällä rahoitusta yliopiston vetämälle Väli-Suomen ICT-alan verkostomaiselle koulutusyhteistyölle sekä Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukeville koulutusohjelmille. Oulun yliopisto on niin ikään ministeriön tuella kehittämässä asiantuntijuutta varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa sekä luomassa uusia ja vaikuttavampia malleja saamen kielen ja saamenkielisten opettajien koulutukseen.

Dear students,

This day is especially your day. Many of you are starting your studies for the first time. I want to wish you success and strength in your studies – and encourage you to take advantage of the unique possibilities provided by the University of Oulu and its student life. Be curious, get to know each other, do some networking. Learn languages, take part in exchanges, get international. Being an university student opens many doors to the world – embrace these opportunities!

Studying is the best investment for the future. I wish you all the best!

Ladies and gentlemen,

With these words I wish you all a most successful, celebratory and happy academic year!

 

Opiskelijoiden tervehdys

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen:

Arvon rehtori, hyvä ministeri, arvoisat kutsuvieraat ja rakas yliopistoyhteisö
Dear rector, minister, esteemed guests, beloved university community

Kuudessakymmenessä vuodessa on moni asia muuttunut täällä Oulun yliopistossa ja valtakunnallisesti korkeakoulutuksessa. Itse asiassa kuudessakin vuodessa muutoksen tuulet ovat puhaltaneet. Tullessani taloon pienenä fuksina vuoden 2012 syksyllä täällä esimerkiksi oli neljä kirjastoa, ammattikorkeakoulu oli jossain kaukana Kaukovainiolla, ja Snellmanian ravintolasta sai torstaisin pizzaa. Nyt vain tiedekirjasto Pegasus on enää toiminnassa, ammattikorkeakoulun saapuminen yhteiskampukselle lähestyy päivä päivältä, ja torstaisin on hernekeittopäivä.

Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat opiskelijat sen mukana. Kuudessa vuodessa olen huomannut, että opiskelijoiden väsymys, mielenterveysongelmat ja yleinen huoli huomisesta ovat lisääntyneet. Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.

Korkeakoulujen rahoituksesta leikkaaminen on heijastunut suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin. Oulun yliopistossa ohjaus- ja tukipalveluiden mittava uudelleenorganisointi ei ole ollut kivuton prosessi edes opiskelijoiden, saati sitten henkilökunnan kannalta. Kilpaillun rahoituksen lisääminen ja perusrahoituksen vähentäminen näkyy suoraan opiskelijoiden arjessa, kun korkeakoulut joutuvat karsimaan tukipalvelujaan ja tiivistämään tilojaan. Tutkimuksen ja opetuksen laatu kärsii, kun hallinnollisen työn määrä on samaan aikaan kasvanut, ja tiedekuntien ja oppiaineiden sopeutuessa yhteen muutokseen, on seuraava suuri mullistus jo tulossa joko rahoitusmallimuutoksien tai valintakoeuudistuksen muodossa.

Epävarmuus hiipii nuorten elämään myös aikaan ennen korkeakouluopintoja. Jos ensikertalaiskiintiöiden tavoite oli myöhäistää nuorten aikuisten siirtymistä korkeakouluihin, niin onnittelut, kokeilu on varsin onnistunut. Entistä useammat opiskelijat eivät suinkaan siirry suoraan lukiosta akateemisen tiedeyhteisön jäseniksi, vaan välivuosien määrä on kasvanut. Sen sijaan, että henkilö 25-vuotiaana kävelisi pää pystyssä ulos yliopistosta maisterin tai diplomi-insinöörin paperit taskussaan, suuri osa opiskelijoista on vasta aloittamassa korkeakoulutaivaltaan tuossa iässä.

Kuten rehtori Niinimäki tuossa edellä totesi, Suomi elää osaamisesta. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että maassamme kuka tahansa voi sosiekonomisesta taustastaan huolimatta opiskella itselleen korkeakoulututkinnon myös tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä työläistaustaiset opiskelijat arvioivat soveltuvuutensa korkeakouluopintoihin hieman heikommiksi kuin keskiluokkaiset opiskelijat. Korkeakouluvisiossa on todella paljon hyviä tavoitteita, kuten osaamistason nosto ja panostus elinikäiseen oppimiseen. Kysymys oikeastaan kuuluukin, miten näihin tavoitteisiin päästään ja millä hinnalla?

Jotta voimme kestävällä tavalla toteuttaa osaamistason noston ja jatkuvan oppimisen tavoitteet, meidän yksinkertaisesti täytyy lisätä korkeakoulutuksen perusrahoitusta. Korkeakoulut ovat viime vuodet joutuneet sopeuttamaan toimiaan rahoituksen tyrehtyessä, ja epävarmuus on kalvanut useita opintoaloja.

Miten voimme lisätä tehokkuutta ja sujuvoittaa opintoja? Emme ainakaan nykyisellä tiellä, jossa juuri niistä merkittävimmistä tukipalveluista on leikattu kaikista eniten.

Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea, ja tuohon tarvitaan ihmisiä. Henkilöitä, jotka tekevät lukujärjestyksiä, jotka kuuntelevat, neuvovat ja ohjaavat. Henkilöitä, jotka koordinoivat opetus- ja tutkimushenkilökunnan sekä pienryhmäohjaajien koulutuksia ja vastaavat entisestään lisääntyneistä rahoitushakemuksista.

Yliopistoon tullessaan opiskelijat myös olettavat saavansa laadukasta opetusta ja koulutusta. Sitä ei synny muuten kuin panostamalla koulutukseen ja sen kehittämiseen, sekä mahdollistamalla opetushenkilökunnan osallistumisen yliopistopedagogisiin opintoihin. Tutkimukset itse asiassa osoittavat, että yliopistopedagogisten opintojen suorittaminen kannattaa: pedagoginen kompetenssi edistää opettajan hyvinvointia, työkykyä ja vähentää stressiä. Henkilökunnan hyvinvointi taas heijastuu suoraan opiskelijoille.

Yhteiskunnallisessa diskurssissa koulutuksen arvostus on viime vuosina selkeästi laskenut. Päätöksiä tehdään joko voiton tavoittelun takia, tai vahvalla mutu-tuntumalla, eikä suinkaan tietoon perustuen. Pohtimalla laajasti, mitä vaikutuksia päätöksenteolla on, voidaan ehkäistä ja ennakoida ne pahimmat sudenkuopat. Toivoisin myös, että selvästi vääriksi osoittautuvia päätöksiä on mahdollista perua, eikä vain marssita eteenpäin, koska “päätös on nyt tehty”. Maassamme tulee nostaa esille osaajia ja ammattilaisia sekä pohtia, mitä sivistys ja akatemia tarkoittaa meille. Tyhmyyden ylistämisestä ja tahallisesta väärinymmärtämisestä tulee päästä eroon.

Muutamissa puheenvuoroissa on myös flirttailtu vahvasti koulutuksen maksullisuuden kanssa. Suomen kokoiselle valtiolle tämä on äärimmäisen vaarallinen tie. Korkeakouluvision tavoitteita ei saavuteta, jos koulutuksen piiriin pääsevät jatkossa vain harvat ja valitut. Niitä ei myöskään saavuteta, jos opiskelijat pakotetaan ottamaan lisää lainaa elääkseen. Jostain syystä yhteiskunnassa tuntuu olevan paikoin vallalla käsitys, että opiskelijaelämään kuuluu jonkinlainen kärsimys ja niukkuus. Muutamankin kymmenen euron heikennys opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttaa: viidelläkymmenellä eurolla kuukaudessa opiskelijat voivat nauttia kuun jokaisena arkipäivänä terveellisen ja ravitsevan Kelan tukeman lounaan. Opiskelijaliike osallistuisi mielellään perustulon kaltaisiin sosiaaliturvan uudistuskokeiluihin.
 
Hyvät kuulijat,

Tämä puhe ja opiskelijoiden vaatimukset saattavat kuulostaa tutuilta, mutta vakuutan, että 80 %:a tästä puheesta ei ole kopioitu muualta.

Muutoksia ei tulisi tehdä vain muutosten takia. Kuten keväällä julkaistussa Oulun yliopiston auditointiraportissa todettiin, muutosten tahti on ollut huikea, ja nyt olisi aika pysähtyä hetkeksi.

Oulun yliopistossa on rohkeasti lähdetty uudistamaan monia asioita, ja osa uudistuksista onkin onnistunut loistavasti. Esimerkiksi oppimisympäristöihin on panostettu. Vuorokauden ympäri auki oleva kampus sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla mahdollistaa itsenäisen tai ryhmässä opiskelun kullekin parhaiten sopivaan aikaan. Tenttiakvaario mahdollistaa kurssien suorittamisen joustavasti. Humanistinen tiedekunta pääsi sisäilmaongelmia karkuun, ja kasvatustieteiden tiedekunta saa uudet upeat tilat joulukuussa. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun muutto saman katon alle tänne Linnanmaalle on taatusti enemmän mahdollisuuksia avaava positiivinen muutos eikä suinkaan yliopiston akateemisen perinteen tuhoava uhkakuva. Monitieteellisyys näkyy kampuksella laajasti, mutta se voisi näkyä myös opetuksessa paljon nykyistä enemmän. Kiitos yliopistolle myös opintopsykologin palveluiden laajentamisesta.

This year, for the first time in history, we have an international member in the board of the Student Union. We also hired our first international staff member. With two international students in the Student Council, the Student Union has been forced to think about it’s approach to language almost daily: how do we enable participation for everyone. Language policy is something that the University has been working on this year, but the work must continue further. We must enable our international students to take part in the daily decision making. Every student should have the opportunity to engage in decision making at the University, in the Student Union, and in our multiple student organisations and societies. We cannot ignore our international students if we want them to remain in Oulu after graduation. While Oulu is a powerhouse in the northern part of Finland, losing well-educated people is a loss that neither Oulu nor Finland can afford in the long run.

Vain muutos tuntuu olevan pysyvää, ja pärjätäksemme muutoksessa, ymmärtääksemme muutosta ja toisaalta muuttaaksemme maailmaa aina paremmaksi paikaksi me tarvitsemme korkeakoulutusta ja tutkimusta. Tehdään siis yhdessä viisaita päätöksiä, jotka siivittävät seuraavaa kuuttakymmentä vuotta. Me voimme olla edelläkävijöitä tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa, tarjota maailman parasta koulutusta, tehdä uraauurtavaa tutkimusta sekä kantaa globaalia vastuuta, jos vain tahdomme niin.

To conclude, I want to quote Nelson Mandela: “Education is the most powerful weapon which you can use to change the world.”

I’d like to wish everyone a successful academic year. Kiitos.

Viimeksi päivitetty: 10.9.2018