Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

MSc Karim Ullah

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Biochemistry and Molecular Medicine

Oppiaine

Hypoxia and Inflammation

Väitöstilaisuus

28.9.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Leena Palotie Auditorium 101A of the Faculty of Medicine (Aapistie 5A), Biocenter, Oulu

Aihe

Solujen happisensorit tulehdusreaktioiden, ohjatun solukuoleman sekä munuaisten kehityksen säätelijöinä

Vastaväittäjä

Professor Cormac Taylor, University College Dublin, Ireland

Kustos

Professor Johanna Myllyharju, University of Oulu

Solujen happisensorit tulehdusreaktioiden, ohjatun solukuoleman sekä munuaisten kehityksen säätelijöinä

Väitöskirjassa tutkittiin solujen happisensoreiden l. HIF-prolyyli-4-hydroksylaasien (HIF-P4H1-3) tehtäviä tulehdusreaktioita säätelevässä NFƙB-soluviestinnässä, p53-välitteisessä ohjatussa solukuolemassa sekä munuaisten kehityksessä käyttäen geneettisesti manipuloituja hiiriä. Väitöskirjan mukaan HIF-P4H-1 happisensorin toiminnan estäminen vähentää kudosten tulehdusta vaikuttamalla sekä NFkB- että p53-välitteiseen solujen viestintään lisäämällä mm. kudosten ohjattua solukuolemaa. Kyseinen happisensori välittää vaikutuksensa muokkaamalla kemiallisesti kahta tulehdusreaktioiden sekä solukuoleman pääsäätelijää, nimittäin IKKα ja p53 proteiineja.

Väitöskirjassa tutkittiin myös solujemme pääasiallisen happisensorin HIF-P4H-2 tehtäviä munuaisten kehityksessä käyttämällä geenimanipuloitua hiirimallia, josta happisensoria tuottava geeni oli poistettu munuaiskeräset muodostavista soluista. Geenin poistaminen johti eläinmallissa munuaiskerästen lieviin rakenteellisiin poikkeavuuksiin ja lievään munuaisten suodatustoiminnan alenemiseen.

Väitöskirja antaa uutta tietoa erilaisten HIF-P4H inhibiittorien soveltuvuudesta erilaisten tulehdussairauksien sekä syöpäsairauksien hoitoon.

Viimeksi päivitetty: 20.9.2018