Ekosysteemit turvaan luoliin – Future Factoryssa ratkottiin ongelmia ja opittiin ryhmätyöskentelyä

Aurinkomyrskystä johtuva voimakas sähkömagneettinen säteily voi aiheuttaa häiriöitä sähkölaitteisiin tai jopa rikkoa ne. Future Factory -kilpailussa matematiikan ja fysiikan fuksien Tellustubbies-ryhmä pohti, miten elämän edellytyksiä Maassa voisi turvata, jos järjestelmät pettävät ja otsonikerros ei riitä suojaamaan säteilyltä.

 

Entä jos valtava auringonpurkaus tekee reiän otsonikerrokseen? Mitä jos huomaamme kaikkien sähkölaitteiden rikkoutuneen? Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelman fukseista koostuva Tellustubbies-ryhmä pohti maa-lähiavaruussysteemiin ja ympäristönmuutokseen liittyviä pulmia uusien opiskelijoiden Future Factory -haastekilpailussa.  


Ryhmä aloitti miettimällä, mitä kaikkea teemaan liittyy.  Avaruussään vaikutus Maahan – tarkemmin sähkömagneettinen säteily ja superroihujen negatiiviset vaikutukset alkoivat innostaa ryhmää, joka halusi keksiä ratkaisun Maata uhkaavaan poikkeuksellisen voimakkaaseen aurinkomyrskyyn. Opiskelijoiden oli vain päätettävä, haluaisivatko he keskittyä ennaltaehkäisyyn vai reagoimiseen, ja pelastettaisiinko heidän ratkaisullaan teknologiapuoli vai luonto.

 

Rajaus ja ratkaisu – kuukausi sähkömagneettisen myrskyn jälkeen


Aurinkomyrskyt aiheuttavat sähkömagneettista säteilyä ja heikentävät otsonikerrosta. Voimakas purkaus, eli superroihu saattaa jopa tehdä reiän otsonikerrokseen. Sähkömagneettisesta säteilystä koituu ongelmia sähkölaitteille, satelliiteille ja radioliikenteelle, eli usealle nykyaikaiselle tekniikalle.


Sähköverkon ongelmat johtavat katkoihin ja häiriöihin esimerkiksi puhtaan veden jakelussa, puhelinyhteyksissä, tietokoneissa ja ruoantuotannossa. Aurinkomyrskyt ovat hetkellisiä, mutta kerrannaisvaikutukset kestävät myrskyn jälkeenkin: järjestelmien palauttaminen ja korjaaminen vie oman aikansa.


 “Ongelmana on, miten yhteiskunta saadaan säilymään toimintakelpoisena. Vesi ja akut”, Iida Ahonen pohtii.  


Ongelman rajaus ja valitseminen oli Tellustubbies-ryhmän mielestä vaikeaa, sillä avaruussää on todella kiinnostava aihe. Ryhmän täytyi miettiä huolella, mihin he haluavat keskittyä ja mihin ongelma vaikuttaa. Tellustubbies päätti, että heidän tarkoituksenaan on keksiä keinot selvitä esimerkiksi kuukauden ajan voimakkaan aurinkomyrskyn jälkeen.


"Nykyteknologialla voidaan ennakoida voimakkaita aurinkomyrskyjä ja varautua säteilyyn”, Jimi Forsell kertoo. 

 

Jimi Forsell, Riku Kotiaho ja Annika Tolonen valmistelevat Tellustubbies-ryhmän esitystä

 

Eläimet, kasvit ja litiumakut turvaan


Ryhmä ideoi “eläinpankin” – turvapaikan erilaisille ekosysteemeille. Otsonikerroksen heikkeneminen vaikuttaa ekosysteemien monimuotoisuuteen. Jos otsonikerros ei suodata haitallista ultraviolettisäteilyä, kasvit ja eläimet voivat vahingoittua. Säteilystä aiheutuu useille eliöille pitkän aikavälin muutoksia, kuten esimerkiksi kromosomivaurioita, Ahonen tietää. Sähköverkon ongelmat tuovat mukanaan muita ruoantuotannon ongelmia.


Ryhmän ratkaisussa ekosysteemejä perustetaan ja siirretään luolastoihin turvaan roihuilta. Näin turvataan ruoantuotanto ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Luolastoihin perustetut mikroilmastot voivat olla avuksi haastavissa olosuhteissa muulloinkin kuin sähkömagneettisten myrskyjen aikana – voisiko luolaviljelystä löytyä apu ilmastonmuutoksesta kärsiville alueille? Foto- ja kemosynteesiä pidetään luolassa yllä keinotekoisella auringonvalolla, ja luolan seinämät antavat suojaa säteilyltä.  


Teknologian Tellustubbies turvaisi varastoimalla litiumakkuja luolastoihin, ja rakentamalla sähkömagneettisia pulsseja kestävän maailmanlaajuisen verkon. Vaan voisiko purkauksista olla hyötyä? Hanna Pulkkisen mukaan äkillinen energiapiikki on niin suuri, että olisi vaikeaa kerätä säteilystä tuleva energia talteen – ainakin nykylaitteilla.  


“Superroihujen sähkömagneettinen säteily on niin voimakasta, että se hajottaa nykyteknologian”, ryhmän puheenjohtaja Annika Tolonen muistuttaa.

 

Iida Ahonen, Hanna Pulkkinen, Teemu Salmela ja Arttu Rimali pohtivat ratkaisuja


Ongelmanratkaisutaitoja ja ryhmäytymistä


Future Factoryssa harjoitellaan ongelmalähtöistä oppimista: kullakin ryhmällä on ongelma, joka täytyy ratkaista yhdessä. Ongelmalähtöinen lähestymistapa opettaa aikatauluttamaan, suunnittelemaan, priorisoimaan sekä rajaamaan ratkaisuja. Se toimii myös hyvänä ryhmäyttämisen välineenä. Tellustubbies oppi Future Factoryn aikana toimimaan yhdessä tavoitteellisesti ja arvostamaan muiden osaamista. Ryhmä aloitti ideoinnilla, valitsi aiheen, hankki tietoa, rajasi pulmaa ja keksi ratkaisun.


“Yhdessä tulee sellaisia ideoita, tietoja ja ratkaisuita, joita ei yksin keksisi”, Tolonen kuvailee. Tellustubbiesin mielestä parasta Future Factoryssa olikin juuri ratkaisujen keksiminen oikeisiin ongelmiin yhdessä.


“Olemme kaikki tyytyväisiä tuotokseemme. Sen valmistelu sujui hyvin ja tehokkaasti, kunhan pääsimme vauhtiin. Äänestäessämme kiinnitämme huomiota työn laatuun, asian esittelyyn ja miten mielenkiintoisesti se on esitetty ja miten luova idea on”, puheenjohtaja Tolonen summaa.

 

Future Factoryn pöhinää Telluksessa


Future Factoryssa parhaat ratkaisut palkitaan


Future Factory, eli uusien opiskelijoiden ongelmanratkaisukilpailu käynnistyi perjantaina 7.9. Opiskelijat jakaantuivat pieniin ryhmiin oppiaineittain, ja saivat ratkaistavakseen ongelmia omalta osaamisalaltaan. Teemat määräytyivät tutkinto-ohjelmien, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Oulun yliopiston tutkimuksen fokusalueiden mukaisesti.  


Tellustubbies (Iida Ahonen, Jimi Forsell, Riku Kotiaho, Hanna Pulkkinen, Arttu Rimali, Teemu Salmela ja Annika Tolonen) jännitti ideansa puolesta Future Factory –gaalassa keskiviikkona 19.9. Kaikki ryhmät palauttivat työnsä viimeistään sunnuntaina 9.9., ja äänestivät muiden ryhmien ratkaisuja 11.-14.9. Eniten vertaisääniä keränneet ryhmät kutsuttiin gaalaan.  Palkinnoksi parhaimmisto sai lahjakortteja eri elämyksiin ja ravintoloihin.  


Yleisöäänestys käynnistyi keskiviikkona 19.9., käy äänestämässä suosikkiratkaisuasi!

 


Lue lisää auringonpurkauksista ja hiukkasmyrskyistä:


Suurin tunnettu auringonpurkaus ajoitettu Lapin puiden avulla

Voimakkaimman tunnetun Auringon hiukkasmyrskyn vaikutukset ilmakehään arvioitu

Viimeksi päivitetty: 21.9.2018