Hirvikärpänen törmäsi poroon

Hirvikärpänen eli hirventäikärpänen on tuttu riesa monille syksyisessä metsässä liikkuville. Hirvikärpänen on levinnyt Suomessa tehokkaasti, mutta vuoden 2009 jälkeen sen levinneisyysalueen pohjoisrajaksi on vakiintunut Kemi–Kuusamo-akseli.

Hirvikärpäsen leviämisen pysähtymisen syynä ei ole pohjoisen kylmä talvi, vaan Lapin runsas porokanta. Suomessa hirvikärpäsen pääisäntä on hirvi, kun taas porossa kärpäsen lisääntyminen on heikkoa. Ilmaston puolesta hirvikärpänen voisi selviytyä Lapissa.

Hirvikärpänen ei erota poroa hirvestä. Kärpänen suunnistaa mahdollisen isännän perään havaitessaan näköpiirissään tarpeeksi ison liikkuvan kohteen, olipa se mikä tahansa. Myös ihminen kelpaa. Suuren eläimen liike ja sen erottuminen ympäristöstä lienevät tärkeimmät kriteerit lentoon lähdölle. Päästyään isäntään hirvikärpänen suunnistaa lämmön ja pinnan mukaan hakeutuen karvaisille alueille.

Poro on hirvikärpäselle ekologinen ansa – ja poroja on Lapissa kymmenen kertaa enemmän kuin hirviä!

Suomen Lapissa tehdyt hirvikärpäshavainnot ovat olleet satunnaisia ja suurin osa niistäkin lintukärpäshavaintoja. Lintukärpäset muistuttavat erehdyttävästi hirvikärpäsiä, ja ne voivat pörrätä hanakasti ihmisen ympärillä. Toisin kuin hirvikärpänen, lintukärpäset eivät pudota siipiään isännän löydettyään. Nämä täikärpäset voidaan erottaa toisistaan myös ulkonäön perusteella.

Ruotsissa hirvikärpäsen pääisäntä on metsäkauris ja sen yleisyyden pohjoisraja noudattaa metsäkauriin levinneisyyden rajoja. Ruotsissa hirvikärpäsen pohjoisraja on paljon etelämpänä kuin Suomessa. Hirvikärpänen lisääntyy Ruotsissa myös hirvessä, mutta hirvessä tuotetut kotelot selviytyvät huonommin kuin kauriissa.  Ruotsalaiset hirvikärpäset ovat kooltaan pienempiä kuin suomalaiset, eivätkä ne erehdy ihmiseen niin usein kuin meillä.

Lue enemmän hirvikärpäsestä ja mm. sen ja ihmisen välisestä kamppailusta Ötökkäakatemian verkkosivun artikkelista. Artikkelin ovat laatineet professori Arja Kaitala ja FT Laura Härkönen Oulun yliopistosta sekä FT Sirpa Kaunisto Itä-Suomen yliopistosta. Professori Kaitala johti Suomen Akatemian rahoittamaa hirvikärpästutkimusta Oulun yliopistossa vuosina 2008–2012.

Viimeksi päivitetty: 21.9.2018