Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Marika Helisten

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Englantilainen filologia

Oppiaine

Englantilainen filologia

Väitöstilaisuus

2.11.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

OP-Pohjola-sali (L6)

Aihe

Toiminnan keskeytymisen ja toimintaan palaamisen multimodaaliset käytänteet englannin- ja suomenkielisessä vuorovaikutuksessa

Vastaväittäjä

Professori Mathias Broth, Linköpingin yliopisto

Kustos

Professori Tiina Keisanen, Oulun yliopisto

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa hienovaraisella kehonkielellä on merkittävä rooli keskeytysten käsittelyssä

Väitöstutkimus tarkastelee vuorovaikutuksen keinoja, joiden avulla osallistujat käsittelevät keskustelun ja toiminnan keskeytyksiä. Arjen vuorovaikutustilanteissa keskeytyksiä tapahtuu usein. Yksi puhuu kesken keskustelukumppanin puheenvuoron; toinen keskeyttää yhteisen toiminnan kiinnittämällä muiden osallistujien huomion johonkin äkilliseen ja ennakoimattomaan tapahtumaan ympäristössä. Tällaisia keskeytyksiä pidetään usein ongelmallisina keskustelun ja yhteisen toiminnan sujuvuuden kannalta.

Tutkimuksen perusteella ne eivät kuitenkaan ole ongelma osallistujille itselleen vaan pikemminkin keino jäsentää meneillään olevaa toimintaa ja käsitellä yllättäviä ja ennakoimattomia tilanteita vuorovaikutuksessa.

Osallistujilla on systemaattisia vuorovaikutuksen keinoja luovia näissä tilanteissa yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä keskenään. Tutkimustulokset paljastavat, että tiettyjen aineistossa toistuvasti esiintyvien kielen keinojen lisäksi osallistujat hyödyntävät aiemmin tiedettyä enemmän hienovaraista kehonkieltä, eli katsetta, eleitä, ilmeitä ja kehon liikkeitä, kun he käsittelevät keskeytyksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu videoiduista englannin- ja suomenkielisistä aidoista arkielämän vuorovaikutustilanteista. Aineistoa on yhteensä noin 33 tuntia: 18 tuntia englanninkielistä vuorovaikutusta ja 15 tuntia suomenkielistä. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, jota käytetään sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa muun muassa sosiologian, kielitieteen ja antropologian aloilla.

Menetelmän avulla tunnistetaan ja kuvataan vuorovaikutuksen perusmekanismeja, jotka jäsentävät ja ohjaavat ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä ja joiden avulla osallistujat rakentavat ja saavuttavat yhteisymmärryksen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Väitöstutkimus kartoittaa kielen, toiminnan ja kehonkäytänteiden välisiä kompleksisia suhteita sekä niiden yhteispeliä keskeytysten käsittelyssä. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat 1) keskeyttävän toiminnan aloitukset eli sellaiset vuorovaikutuksen hetket, jolloin meneillään oleva toiminta keskeytetään toisen vuoksi, ja 2) paluut keskeytyneeseen toimintaan sen jälkeen, kun keskeyttävä toiminta on saatettu päätökseen.

Näitä siirtymäkohtia tarkastellaan kahdessa toimintakontekstissa: yhtäältä pidemmissä kerrontavuoroissa, joissa pääsääntöisesti yksi puhuja on äänessä ja muut osallistujat ovat kerronnan vastaanottajia ja toisaalta monitoimintatilanteissa, joissa osallistujat koordinoivat toimintaansa usean samanaikaisen toimintalinjan kesken.

Tulokset osoittavat, että keskeytyksissä ja paluissa ovat tärkeässä roolissa puheen lisäksi kehon resurssit sekä osallistujien toiminnalle merkitykselliset, käsillä olevat konkreettisen ympäristön esineet ja piirteet. Ne mahdollistavat osallistujien välisen neuvottelun toimintojen välisistä siirtymistä hienovaraisin keinoin ja ennakoivat tulevaa siirtymää, jolloin siirtyminen toimintojen välillä tapahtuu vähitellen ja vaiheittain. Tällöin keskeytyksistä pääsee vain harvoin syntymään vuorovaikutusta häiritsevä katkos tai konfliktitilanne osallistujien kesken.

Vuorovaikutus ei siis ole pelkkää puhetta, vaan se on myös jaettua kehollista läsnäoloa, sanatonta viestintää ja neuvottelua. Nämä yhdessä mahdollistavat kitkattoman ja sujuvan vuorovaikutuksen kulun arjen sosiaalisissa tilanteissa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 22.10.2018