Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

TtM Tytti-Maarit Ervasti

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Väitöstilaisuus

23.11.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, Dentopolis, H1091

Aihe

Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen vaikutus terveysalan eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin

Vastaväittäjä

Dosentti Tarja Kvist, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos

Second opponent

- -, -

Kustos

Professori Helvi Kyngäs, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Elämänkulkutietoinen ikäjohtaminen parantaa työhyvinvointia terveysalla

Terveysalan työntekijät toivovat esimiehiltään yksilöllistä tukea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja osaamisen kehittämiseen. TtM Tytti-Maarit Ervasti kehitti väitöstutkimuksessaan Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin, joka vastaa tähän tarpeeseen. Toimintamallin käyttö paransi esimiestyötä ja lisäsi henkilöstön työhyvinvointia.

Elämänkulkutietoinen ikäjohtamisen toimintamalli muodostettiin aiemman tutkimustiedon ja terveysalan henkilöstön tarpeiden pohjalta hyödyntäen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Toimintamallin mukaisen johtamisen vaikutuksia eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin tutkittiin interventiotutkimuksen avulla. Työhyvinvointia mitattiin ennen toimintamallin käyttöönottoa ja vuosi käyttöönoton jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tilastoista tietoja henkilöstön sairauspoissaoloista ja eläköitymisestä.

Tutkimus osoitti, että elämänkulkutietoinen ikäjohtaminen paransi työntekijöiden työhyvinvointia. Muutosta positiiviseen suuntaan tapahtui työhyvinvoinnin osa-alueilla, kuten hoitajien/lääkäreiden keskinäisessä auttamisessa ja tukemisessa, hoitajien/lääkäreiden yhteenkuuluvuudessa ja yhteistoiminnallisuudessa, työn haastavuus ja mielekkyys, tunteiden ja olemisen vapaus työyhteisössä, työn hyvin tekeminen, asemassa suhteessa työhön, esimiestyössä, ja toimivassa kommunikoinnissa. Esimiestyön osalta muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Hoitajat ja lääkärit arvioivat työhyvinvoinnin toteutumista osapuilleen samansuuntaisesti, eikä iällä ollut vaikutusta työhyvinvoinnin arviointiin. Sairauslomien ja eläköitymisten määriin toimintamallilla ei ollut merkittävää vaikutusta.

Terveysalalle tyypillinen vuorotyö ja päivystäminen asettavat Ervastin mukaan haasteita työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. ”Työntekijät odottavat esimieheltä tukea työn ja muun elämän yhdistämiseen.” Tuen tarpeet ja odotukset työltä ja urakehitykseltä ovat Ervastin mukaan hyvin yksilöllisiä, eikä työntekijöiden tarpeita voi olettaa iän, sukupuolen tai ammattiryhmän perusteella. Toisaalta eri ammattiryhmien edustajien odotukset työltä ja johtamiselta ovat hyvin samansuuntaiset.

Terveysalan esimiesten tulisi kohdata eri-ikäiset työntekijät yksilöllisesti ja pyrkiä huomioimaan johtamisessa heidän yksilölliset tuen tarpeensa osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Työntekijöiden monimuotoisuus tulisi huomioida myös organisaation henkilöstölinjauksissa ja mahdollistaa näin esimiehille Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin hyödyntäminen käytännössä.

”Elämänkulkutietoisen ikäjohtamisen toimintamallin hyödyntäminen terveysalan henkilöstön johtamisessa on suositeltavaa, sillä sen avulla voidaan lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta vaikuttaa työntekijöiden organisaatioon sitoutumiseen” Ervasti sanoo. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen pitää varata aikaa, sillä työhyvinvoinnin paranemisen tulokset, sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen sekä työurien pidentyminen voivat näkyä hitaasti.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 15.11.2018