Kohti tutkimustulosten tehokkaampaa kaupallistamista

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan ensimmäinen työelämäprofessori Janne Haverinen korostaa tutkimustulosten suojaamista, viestintää, tutkijoiden kaupallista pelisilmää ja yritysmaailman kontakteja. Oma kokemus yrittäjyydestä auttaa ymmärtämään myös "kauhun kynnystä".

IndoorAtlas-yrityksen perustaja Janne Haverinen aloitti toukokuussa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan työelämäprofessorina puhtaalta pöydältä: professuuri on lajissaan ensimmäinen niin tiedekunnalle kuin Haverisellekin. Sisätilapaikannuksen mobiililaitteisiin vienyt tutkija-yrittäjä on omiaan tehtävään, joka ”keskittyy tavalla tai toisella tutkimustulosten kaupallistamiseen”, kuten hän itse tiivistää.

”Tutkijoissa on yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka haluavat hyödyntää tutkimustuloksiaan. Autan heitä yritysten perustamisessa. Lisäksi seuraan tutkimusta ja mietin, voisiko sitä kaupallistaa myös muilla tavoin kuin spinoff-yritysten kautta. Pitkän aikavälin toiveeni on, että kaupallistaminen rahoittaisi tutkimusta.”

Haverinen työskenteli 16 vuotta tutkijana Oulun yliopiston tietokonetekniikan osastolla ennen kuin perusti IndoorAtlasin vuonna 2012. Ymmärrystä molemmista maailmoista siis löytyy – varsinkin kun omalla yrittäjätiellä ”kaikki piti opetella kantapään kautta”.

”Bisnesmallit, tiiminrakennus, oikeiden henkilövalintojen tekeminen, sijoittajille esiintyminen… En olisi voinut ruksata yhtään kohtaa listoista, joissa luetellaan ’yrittäjän ominaisuuksia’.”

Tavoitteena tutkimustulosten pitkäaikainen suojaaminen

Hyviä tutkimustuloksia tuottava tutkijaluonne voi olla aivan erilainen kuin luonne, joka johtaa yrittäjyyteen. Rohkaiseva viesti onkin, ettei yrittäjäksi voi tai tarvitse ryhtyä tuosta vain.

 ”Liikemiesmäisen ajattelun oppimiseen meni viisi vuotta. En usko, että aikaa pystyy kuromaan paljon lyhyemmäksi, mutta voin auttaa karikkojen yli”, Haverinen sanoo ja kertoo suunnitelmistaan. Yhtenä osana on ”strategisen patentoinnin” kehittäminen.

”Tavoitteena on panostaa tutkimustulosten pitkäaikaiseen suojaamiseen ja rakentaa tutkimusteemojen ympärille patenttisalkku. Spinoff-yrityksillä olisi patentit valmiina jo silloin kun ne aloittavat toimintansa.”

Taustalla on yksinkertaisesti se, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa myös teknologisten sovellusten saralla; vuosituhannen alussa moni tuskin osasi kuvitella esimeriksi itseohjautuvia autoja, jotka tekevät nyt tuloaan. Pitkän aikavälin patentit suojaisivat sekä teknologioita että perustutkimuksen tuloksia, jotka voivat myöhemmin synnyttää suuria tulovirtoja.

”Meillä on joitakin aiempia esimerkkejä siitä, että on luotu pitkän aikavälin vahva patenttisalkku”, professori sanoo. ”Patentointiin ei kuitenkaan ole ollut riittävästi rahaa, monet eivät ole pitäneet sitä tärkeänä ja spinoffien suojaamiseksi on saatettu tehdä vain pari patenttia.”

Suojaamistavoite koskee myös tutkimuksen sivutuloksia, jotka vaipuvat helposti unholaan mutta joille saattaa löytyä myöhempää käyttöä. ”Niiden kohdalla menetelmänä olisi intellectual property -lisensointi, ei patentointi.”

Oikeanlainen viestintä vie ideat yritysmaailman tietoon

Toinen tuoreen professorin kehittämiskohde on tutkimuksen markkinointi. ”Meillä on tehty hienoja juttuja, mutta niitä ei ole markkinoitu riittävästi ja oikeille tahoille. Viestintämme on perinteisesti ollut hierarkkista ja edennyt yliopiston ylätasolta tutkimusyksikköihin, tutkijoihin ja vasta lopuksi tuloksiin. Kääntäisin tämän mielelläni toisinpäin: näytettäisiin selkeästi ja suurten trendien käsitteitä käyttäen, mitä yliopistolla osataan.”

Tarkoituksena on siis mennä uutiskärki edellä ja kohderyhmä huomioiden, kuten journalisti asian ilmaisisi. Tieto- ja sähköteknikkojen ei kuitenkaan tarvitse opetella muodikasta itsensä markkinointia; viestinviejän roolin Haverinen jättää itselleen. Tutkijoiden kouluttaminen toisella tapaa on silti mielessä.

”Ajatukseni on, että tutkijat ja tutkimusryhmät keskittyvät tutkimukseen, mutta oppivat katsomaan sitä kaupallisten lasien läpi: Jos heillä on jokin idea, niin mitä kaupallistamispolut voisivat olla. Ja jos ideoita ei ole, niin miten tutkimustuloksia voitaisiin viedä niitä mahdollisesti hyödyntävien yritysten tietoon.”

Tähän liittyen Haverinen pyrkii keräämään yliopistoon kytkeytyviä ja tutkijataustaisia yritysmaailman henkilöitä virtuaaliseksi ryhmäksi, jotka voisivat mentoroida tutkijoiden ideoita. Tämän ”kriittisen massan” kasvattamisessa hän pystyy hyödyntämään sekä Oulun seudun monipuolisesti tutkimuslähtöistä liike-elämää että omaa verkostoaan. Myöhemmin tavoitteena on luoda myös sopivien rahoittajien verkosto.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa riittää bisnespotentiaalia

Haverinen voi työssään tukeutua yliopiston jo olemassa olevaan ”yrittäjyyskulttuuriin”, kuten Tellus Innovation Arenaan ja Business Kitcheniin. Niiden etuna on suorempi kontakti perustason opiskelijoihin, kun taas professorin fokus on tutkimuksessa. Toki hän aikoo antaa oman panoksensa yrittäjyyspainotteisiin opintoihinkin, toteutustapa vain on vielä auki.

Mitä taas kaupallistamisen kohteisiin tulee, Haverinen näkee tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa monia mahdollisuuksia. ”Esimerkiksi materiaalitekniikan ja mikroelektroniikan puolella on hienoja juttuja, jotka liittyvät tärkeisiin trendeihin, kuten kestävään energiantuotantoon ja uusiin materiaaleihin. Meillä tehdään maailmanluokan tutkimusta myös mm. lasermittauksen, koneoppimisen, lääketieteen tekniikan ja tietoliikenteen alalla. Potentiaalia on valtavasti.”

”Mikään ei estä tutkimukseemme perustuvien uusien yritysten syntyä. Lopulta kyse on siitä, että intohimolla ylitetään kauhun kynnys. Sen jälkeen yrittäjyyteen vain valuu mukaan”, hän sanoo ja viittaa omaan kokemukseensa.

”Virheitä tuli tehtyä paljon, mutta nekin opettavat. Tärkeintä on oppia luottamaan omaan näkemykseen ja rakentaa tiimi oikein. Jos ei uskalla kyseenalaistaa kokeneempia bisnestoimijoita tai kuuntelee vääriä henkilöitä, lähtee helposti väärään suuntaan.”

Teksti: Jarno Mällinen

pääkuva: Professori Janne Haverisen mukaan mm. uusissa materiaaleissa, kuten pietsosähköisissä keraameissa, piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia (kuva: Juha Sarkkinen).

Viimeksi päivitetty: 13.11.2018