Raskausajan tupakointi altistaa syntyvän lapsen sydän- ja verisuonisairauksille aikuisiässä – syy voi löytyä epigenetiikasta

Raskaudenaikaisen tupakoinnin aiheuttamat epigeneettiset muutokset sikiön DNA:ssa ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin aikuisiässä, osoittaa laaja tutkimus.

Tutkijat havaitsivat, että DNA:n metylaation vähentyminen tupakoijien tai sikiöaikana tupakalle altistuneiden GFI1-geenissä on yhteydessä painoindeksiin, veren rasva-arvoihin sekä verenpainearvoihin myöhemmin elämässä.

Maailmanlaajuisesti tupakoinnin seurauksena kuolee vuosittain lähes kuusi miljoona ihmistä. Tupakoinnin jo lopettaneillakin on pitkäaikainen kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Raskausajan tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen ja vauvan alhaisen syntymäpainon riskiä sekä altistaa syntyvän lapsen sydän- ja verisuonitaudeille myöhemmin. Tunnetuista riskeistä huolimatta maailmanlaajuisesti jopa 53 % tupakoivista naisista jatkaa tupakointia raskauden aikana.

Kyseessä on tähän mennessä laajin tutkimus, jossa osoitettiin yhteys tupakointiin liittyvien epigeneettisten muutosten sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden välillä aikuisiässä. Mukana oli 22 tutkimusta, jotka yhdistämällä saatiin epigeneettistä tietoa yhteensä 18 212:sta iältään 16–81 -vuotiaasta henkilöstä. Heistä 17 % tupakoi tutkimushetkellä. Raskauden ajalta saakka tutkimustietoa oli saatavilla 4 230 henkilöstä. Heistä 18 % oli altistunut äidin raskausajan tupakoinnille.

Epigeneettinen säätely, kuten metylaatio, vaikuttaa geenien aktiivisuuteen, mutta ei muuta DNA:n emäsjärjestystä. Muutokset geenien aktiivisuudessa ovat puolestaan osallisena monien tautien synnyssä. Mekanismeja, joilla tupakointi vaikuttaa epigenetiikkaan, ei tunneta riittävän hyvin. Todennäköisesti taustavaikuttajina on sekä suoria biologisia mekanismeja, että opitun käyttäytymisen ja psykososiaalisten tekijöiden kautta vaikuttavia tekijöitä. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty useita tupakointiin liittyviä epigeneettisiä merkkejä.

”Epigeneettisten merkkien avulla voimme saada tietoa ympäristön aiheuttamasta altistumisesta jo sikiöajalta”, sanoo tohtorikoulutettava Priyanka Parmar Oulun yliopistosta.

”Saimme vakuuttavia todisteita siitä, että epigeneettiset muutokset säilyvät läpi elämän. Tiedolla on merkitystä terveydenhuollon päättäjille tupakoinnin lopettamiseen tähtäävien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa esimerkiksi neuvoloissa ja terveyskeskuksissa”, tutkimusryhmän johtaja professori Marjo-Riitta Järvelin huomauttaa.

”Tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten monet tekijät vaikuttavat elinikäiseen terveyteen. Tutkimukseen valittiin mukaan vain kahdeksan kuudestatuhannesta DNA-metylaatiomerkistä, joiden tiedetään olevan yhteydessä äidin raskaudenaikaiseen tupakointiin. Mukaan valitut edustavat jäävuoren huippua. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta opitaan paremmin ymmärtämään taustalla vaikuttavia molekyylitason mekanismeja ja syy-seuraussuhteita”, tohtori Sylvain Sebert korostaa.

Tutkimus syntyi laajasta kansainvälisestä yhteistyöstä seitsemäntoista akateemisen tutkimusorganisaation välillä konsortioissa, joissa on yhdistetty tutkimusaineistoa Euroopasta, Yhdysvalloista sekä Australiasta. Taustalla on pitkäaikainen elinikäiseen terveyteen ja kroonisiin sairauksiin keskittyvä tutkimus Oulun yliopiston ja Imperial College London -yliopiston (Iso-Britannia) välillä.

Tutkimustulokset julkaistiin The Lancet:in kustantamassa tieteellisessä lehdessä EBioMedicine.

 

Lisätietoja:

Professori Marjo-Riitta Järvelin
Imperial college London ja Oulun yliopisto
m.jarvelin@imperial.ac.uk; +44 7590 250641

Dosentti Sylvain Sebert (engl.)
Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
sylvain.sebert@oulu.fi; +358 50 3440842

---

Tutkimusartikkeli: Priyanka Parmar ym. Association of maternal prenatal smoking GFI1-locus and cardio-metabolic phenotypes in 18,212 adults. EBioMedicine (2018), DOI: 10.1016/j.ebiom.2018.10.066

 

 

Viimeksi päivitetty: 13.11.2018