Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Tero Pääkkö

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Sisätaudit

Oppiaine

Sisätaudit

Väitöstilaisuus

7.12.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8

Aihe

Vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riskitekijät. Adiponektiinin, ambulatorisen verenpaineen, sekä natriumin saannin merkitykset.
Predictors of left ventricular hypertrophy, diastolic dysfunction and atrial fibrillation. The roles of adiponectin, ambulatory blood pressure and dietary sodium intake.

Vastaväittäjä

Professori Juha Sinisalo, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Olavi Ukkola, Oulun yliopisto

Uutta tietoa sydämen vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan sekä eteisvärinän riskitekijöistä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, joten niiden tutkiminen on tärkeää. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sydämen vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan sekä eteisvärinän riskitekijöitä.

Sydämen vasemman kammion hypertrofia tarkoittaa vasemman kammion seinämien paksuuntumista, joka altistaa mm. vakaville rytmihäiriöille sekä aivohalvaukselle. Sydämen vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta tarkoittaa vasemman kammion lihaksen heikentynyttä venymistä täyttövaiheen aikana. Diastolinen vajaatoiminta on tila, joka heikentää sydämen toimintaa ja lyhentää elinajanennustetta. Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, joka altistaa erityisesti aivohalvaukselle.

Adiponektiini on rasvakudoksen hormoni, jolla on havaittu olevan sydän- ja verisuonisairauksilta suojaavia vaikutuksia. Sen eritys on kääntäen verrannollinen rasvakudoksen määrään eli toisin sanoen suuri määrä rasvakudosta erittää vähemmän adiponektiinihormonia. Tutkimuksessa havaittiin, että adiponektiinihormoni suojaa sydämen vasemman kammion hypertrofialta perinteisistä vasemman kammion hypertrofian riskitekijöistä huolimatta.

Pulssipaine on systolisen eli yläpaineen ja diastolisen eli alapaineen erotus, joka heijastaa erityisesti suurten verisuonten kykyä laajentua sekä supistua sydämen pumppausvaiheiden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että pulssipaineen kasvu ennusti sydämen vasemman kammion paksuuntumista 20 vuoden seuranta-aikana. Pulssipaineen osoitettiin lisäksi ennustavan sydämen vasemman kammion diastolisen vajaatoiminnan kehittymistä 20 vuoden seuranta-ajalla.

Ruokasuolasta noin 40 % on natriumia. Ruokasuola on merkittävin ravinnon natriumin lähde. Ravinnosta saatavan natriumin on todettu nostavan verenpainetta sekä lisäävän sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että ravinnosta saatava natrium saattaa lisätä eteisvärinän riskiä.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 22.11.2018