Anna Vatanen ja Alexey Popov

Tiedejohtamisen koulutuksessa opitaan monitieteistä yhteistyötä

Tulevaisuus on yhdessä tekemistä, kertovat tiedejohtamisen koulutukseen osallistuvat Anna Vatanen ja Alexey Popov.

Oulun yliopistossa tehdään tutkijatohtoreista tiedejohtamisen asiantuntijoita. Koulutus tukee nuorten tutkijoiden urakehitystä ja vahvistaa heidän tietojaan, taitojaan sekä kyvykkyyttään johtaa tutkimusta ja tiedettä.

”Class of ’18 on postdoc-tutkijoiden yhteistyö- ja tukiverkosto, jossa osallistujat oppivat kolmesta aihepiiristä: tiedejohtamisesta, monitieteisestä yhteistyöstä ja vaikuttavasta viestinnästä”, kertoo ohjelmaa koordinoiva Tarja Leinonen henkilöstöpalveluista.

 

Tiedejohtaminen on näkemystä, ymmärrystä ja tavoitteellisuutta

Ihmissuhde- ja viestintätaidot täydentävät tutkijan substanssiosaamista. Vaan mitä kaikkea tiedejohtaminen vaatii?

”Täytyy tietää, mitä pitää tutkia ja millaiset ongelmat vaativat ratkaisua. Pitää määritellä tavoite ja keinot, joilla se saavutetaan. Muita on osattava rohkaista matkan varrella, ja kaiken tämän ohella vaaditaan ymmärrystä yliopistomaailman toiminnasta”, summaa Anna Vatanen kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksiköstä.

”Tutkijan täytyy tietää ja osata kertoa, mitä hän tekee ja miksi se on tärkeää. Sen lisäksi vaaditaan laajaa ymmärrystä sekä maailmasta että tutkittavasta aihealueesta”, täydentää Alexey Popov optoelektroniikan ja mittaustekniikan tutkimusyksiköstä.

 

Ei riitä, että kirjoittaa artikkeleita

Osana vaikuttavan viestinnän osaamista tutkijat ovat päässeet harjoittelemaan median kanssa työskentelyä ja kertomaan tutkimuksestaan hissipuheen asussa. Popov ei ennen tiedejohtamisen koulutusohjelmaa osannut edes ajatella, miten tärkeää tiedeviestintä on.

”Ajattelin, että kongresseissa käyminen ja julkaiseminen on tarpeeksi, ja riittää, että tutkija on tosissaan. Opin, miten tärkeää on kertoa omasta työstään sekä uusista keksinnöistä ja innovaatioista –  vieläpä oikeaan aikaan ja oikeassa kanavassa.”

 

Monitieteisiä projekteja

Tutkijoiden muodostamat ryhmät ideoivat erilaisia projekteja, joista osa esitellään Brysselissä helmikuussa. Yliopiston johtoryhmä pääsee tutustumaan ideoihin maaliskuussa.

”Bryssel on luonteva valinta, sillä monia rahoitusinstrumentteja haetaan EU:lta. Tutkijoiden on hyvä nähdä, miten rahoitusmekanismit toimivat. Brysselissä on ihmisiä, jotka voivat arvioida ideoita. Koko ryhmä lähtee mukaan vierailulle”, Leinonen kertoo.

Parhaimmillaan tiedekunta- ja tieteenalarajat ylittävä yhteistyö tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Yhteisen projektin ei tiedejohtamisen koulutuksessa välttämättä tarvitse liittyä omaan tutkimukseen – riittää, että on kiinnostunut ja voi keskustella aiheesta. Siinä samalla oppii, Popov sanoo.

”Yksittäinen tieteenala ei voi välttämättä ratkaista monimutkaisia ongelmia, vaan tarvitaan monitieteistä yhteistyötä”, Vatanen kertoo.

Yhteistyö vaatii, että tutkijoilla on yhteinen ongelma, jonka ratkaisuun kaikki osallistuvat. Jotta voi muodostaa projektiryhmän, täytyy tietää, mitä muut tekevät. Jokaisella tieteenalalla on oma kielensä, ja samalla termillä voidaan tarkoittaa eri asioita, kertoo Popov.

”Ajattelu ja kommunikointi oman kuplan sisällä on samanlaista.”

 

Vaikuttavuutta, tunnettuutta ja tukea

Tiedejohtamiskoulutus on Oulun yliopistossa ensimmäinen laatuaan. Jatkossa valmennusohjelma saattaa olla vuosittaisessa repertoaarissa, Leinonen kertoo. Ohjelmaa on räätälöity osallistujien toiveiden ja kiinnostuksen pohjalta, ja palautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Yliopiston tavoitteena on edistää tutkijoiden vaikuttavuutta sekä tunnettuutta ja tukea osallistujien urakehitystä.

Kouluttajat löytyivät suurimmaksi osaksi talon sisältä. Ohjelma koostuu kuukausittaisista 1,5 päivän mittaisista kokoontumisista, joissa kuullaan asiantuntijoita sekä tehdään ryhmätehtäviä.

Ohjelmaan valittiin yhteensä 19 tutkijatohtoria ja yliopistotutkijaa kärkihankkeista. Ennen koulutuksen alkua he saivat henkilökohtaista valmennusta, jossa keskusteltiin esimerkiksi urasuunnitelmista, työssä jaksamisesta ja stressinhallinnasta.

“Parasta ohjelmassa on ollut kohdata ihmisiä eri tieteenaloilta. Muiden tutkijoiden ajatukset ja tutkimusaiheet ovat antaneet itsellenikin uusia ideoita”, sanoo Popov.

”Olemme oppineet sekä asiantuntijoilta että toisiltamme”, Vatanen toteaa.

 

Teksti: Heidi Niemi

Kuva: Mikko Törmänen

Viimeksi päivitetty: 7.1.2019