MAI verofoorumi Digitalisaatio ja alustatalous ovat tulevaisuuden tärkeimmät muutosajurit

Digitalisaatio ja alustatalous ovat tulevaisuuden tärkeimmät muutosajurit

Suomalaista verotusta voi pitää malliesimerkkinä tehokkaasta toiminnan digitalisoinnista. Uusia tuulia verotukseen tuovat myös globalisaatio, uudet liiketoimintamallit ja teknologiakehitys. Erityisesti alustatalous asettaa verotukselle haasteita tulevaisuudessa.

Verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen loi katsauksen Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura Martti Ahtisaari Instituutin järjestämässä Verofoorumissa Oulun yliopistossa.

Digitalisointi on edelleen yksi verotuksen suurimmista muutosajureista. Verotuksen tehokkuus perustuu laajaan tietointegraatioon, jonka rakentaminen verohallinnossa alkoi 1990-luvulla. Verohallinto ryhtyi tuolloin kehittämään sähköisiä palvelujaan. ”Enää ei tarvitse kerätä apteekkikuitteja, vaan verohallinto saa tiedot sieltä, missä tieto syntyy, ihminen vain tarkistaa, ovatko tiedot oikein”, Markku Heikura totesi.

Muitakin haasteita verotukseen kohdistuu. Kansainvälistyminen, maksamisen uudet tavat, tekoäly verosuunnittelijana, lohkoketjun hajauttama tieto, yrityskentän uudistuminen, alustatalous. ”Missä kohdassa verotus tapahtuu? Digitalous aiheuttaa verovajetta, koska toimijoita on paljon eri vaiheissa. Tämä on alustatalouden tuoma riski verotukselle.”

Alustatalouden tuloon on Heikuran mukaan varauduttava, ja hän toivoisikin tutkimusta kohdistettavan juuri alustatalouden ilmiöihin. ”On panostettava siihen, millä on merkitystä”, hän painotti.

Taloudellisen toiminnan digitalisoituminen muuttaa liiketoimintamalleja ja toiminta siirtyy perinteisten toimintamallien ulkopuolelle. Digitalisaatio ei Heikuran mukaan ole kuitenkaan pelkkiä haasteita ja ongelmia. Uudet teknologiat tuovat toimintaan reaaliaikaisuutta ja mahdollistavat sen, että verottaja on toiminnassa mukana luonnollisena toimijana.

Professori Petri Sahlström Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta totesi kommenttipuheenvuorossaan, että maailman tärkeimpien yhtiöiden tuote on tieto. ”Maailmaan on syntynyt globaaleja informaatiomonopoleja, kuten esimerkiksi Facebook ja vastaavat. Informaatio on tärkein tuotannon tekijä, mutta miten sitä verotetaan? Monimutkaista”, Sahlström totesi. Yksi maa ei voi määrittää verotuksen perusteita ja laatia omia sääntöjä.

Tuotannontekijät myös liikkuvat helpommin ”verotusrajojen” yli. Tavarat ja palvelut tuotetaan eri paikoissa kuin missä ne käytetään.

Varatuomari Pirjo Vaarala Oulun kauppakamarista kertoi, miten harmaata taloutta torjutaan meillä ja kansainvälisesti ja esitteli yritysverotuksen uudistuksia. Esillä olivat myös Keskuskauppakamarin tuoreen veroselvityksen tulokset.

Pääkuva:

Verotus kiinnostaa ja aiheuttaa keskustelua. Martti Ahtisaari Instituutin Verofoorumissa 11.2. pääpuhujana oli Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura (takana keskellä). Hän on Oulun yliopiston alumni prosessitekniikan osastosta. Keskustelukumppaneina henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen (vas.), pankinjohtaja Timo Kaksonen (toinen oik.), professori Petri Sahlström (oik.) ja hallintojohtaja Essi Kiuru. Kuva: Martti Ahtisaari Instituutti, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Viimeksi päivitetty: 18.2.2019