Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Antti Alakärppä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit/PEDEGO

Oppiaine

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi

Väitöstilaisuus

24.5.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali F202, Lääketieteellinen tiedekunta, Aapistie 5B, Oulu

Aihe

Nenän primaarikirurgia ja terveyteen liittyvä elämänlaatu aikuisilla

Vastaväittäjä

Dosentti Jura Numminen, Tampereen yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Olli-Pekka Alho, Oulun yliopisto, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit / PEDEGO

Nenäleikkausten vaikutus elämänlaatuun

Nenän väliseinän vinoudesta tai sivuontelotulehduksesta kärsivän potilaan elämänlaatua voidaan auttaa leikkauksella

Väitöstutkimuksessa huomattiin, että nenän väliseinän vinous tai sivuontelotulehdus laskivat potilaan elämänlaatua ja leikkaushoito paransi sitä lähes normaaliväestön tasolle. Aiemmin on havaittu, että eräät tekijät, kuten potilaan astma tai uusintaleikkaus vaikuttavat elämänlaatutuloksiin. Tässä tutkimuksessa todettiin, että leikkausta edeltänyt elämänlaadun alenema ennusti parhaiten hyvää leikkaushyötyä potilaalle.

Suomessa tehdään noin 1700 nenän väliseinän leikkausta ja 3200 nenän sivuonteloiden tähystysleikkausta vuosittain. Sairaudet ja leikkaushoidot aiheuttavat hyvin harvoin kuolleisuutta tai vakavia komplikaatioita, joten elämänlaadun huomioiminen ja sen parantaminen ovat leikkaushoitojen keskeisiä tavoitteita. Elämänlaatua mitataan yleisillä terveyteen liittyvillä tai tautikohtaisilla kyselyillä. Elämänlaatukyselyjä on käytetty korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mutta tieteelliseen näyttöön perustuvissa tietokannoissa kyselyiden käyttö on alkanut yleistyä vasta 2000-luvulla.

Työ koostuu systemaattisesta katsauksesta ja potilasaineistosta. Katsaus tehtiin tieteelliseen näyttöön perustuvan tietokannan, Cochrane –tietokannan sisältämistä korva-, nenä- ja kurkkutautien alan yleisimmistä leikkauksista, ja siinä tutkittiin elämänlaatu-ulottuvuuden huomioimista. Potilasaineisto koostui 160:sta Oulun yliopistollisen sairaalan aikuispotilaasta, joille tehtiin nenän väliseinä- tai sivuonteloleikkaus.Elämänlaatua seurattiin ennen leikkausta ja vuoden ajan leikkauksen jälkeen tautikohtaisella ja kahdella yleistä elämänlaatua mittaavalla kyselyllä. Potilasaineistoa verrattiin samanaikaisesti kerättyyn ikä- ja sukupuolivakioituun verrokkiaineistoon.

Elämänlaadun ja sen muutoksen määrittäminen hoitojen seurauksena mahdollistaa potilaan näkökulman huomioon ottamisen ja mittaamisen. Tulosten perusteella tautikohtaista elämänlaatumittausta voi suositella kliiniseen käyttöön nenän sivuontelokirurgian yhteydessä. Taloudelliset rajoitteetkin edellyttävät hoitojen tehon mittaamista, ja elämänlaadun keskeinen merkitys nenän väliseinä- ja sivuontelokirurgiassa edellyttää sen huomioimista.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 17.5.2019