Oulun yliopiston innovaation pohjalta käyntiin laaja EU-hanke mineraalivillajätteen hyödyntämiseksi

Kiertotaloushanke WOOL2LOOP on saanut merkittävän rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta. WOOL2LOOP on Euroopan ensimmäinen EU-innovaatiohanke, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Hankkeen pohjana on Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä tehty innovaatio.

WOOL2LOOP tähtää mineraalivillan muuttamiseen rakennus- ja purkujätteestä uusiomateriaaleiksi. Hankkeessa mineraalivillaa palautetaan kiertoon geopolymeeriteknologian avulla. Näin mineraalivillasta saadaan sementtiä korvaavaa raaka-ainetta uusiin rakennusteollisuuden tuotteisiin. Lisäksi hankkeessa keskitytään purkuprosessiin, materiaalin lajitteluun, analysointiin ja prosessointiin.

Euroopassa syntyy vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia mineraalivillajätettä rakentamisessa ja purkurakentamisessa. Tällä hetkellä mineraalivillajäte päätyy lähes täysin kaatopaikalle, mistä aiheutuu noin 250 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset rakennussektorin toimijoille. Valmistamalla mineraalivillajätteestä geopolymerisoinnin avulla uusia rakennustuotteita voidaan korvata rakentamisessa käytettäviä neitseellisiä raaka-aineita ja pienentää merkittävästi rakennusmateriaalien tuotannon ja rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Rakennusalan yritykset ja tutkimuslaitokset luovat kiertotaloutta yhteistyössä

Hankkeen vaikutus syntyy mineraalivillajätteen kierrätyksen koko arvoketjun kattavasta yhteistyöstä. Hankkeessa on mukana yhteensä 15 yritystä ja tutkimuslaitosta sekä laajoja pilottikokeiluja eri puolilla Eurooppaa. Hankkeessa on mukana maailman suurimpia rakennustuoteteollisuuden yrityksiä sekä innovatiivisia kiertotalouden start-up -yrityksiä.

Hanketta koordinoi suomalainen lähes 700 henkilöä Suomessa työllistävä rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain Finland Oy, joka on osa maailman johtavaa rakennusmateriaaleja ja myös mineraalivillaa valmistavaa Saint-Gobain -konsernia.

Hankkeen tieteellisenä koordinaattorina toimii kiertotalouden ja geopolymeerien tutkimuksen edelläkävijä Oulun yliopisto. Innovaation pohjana on Oulun yliopiston Kuitu- ja Partikkelitekniikan tutkimusyksikön vuonna 2014 tekemä tieteellinen tutkimuslöydös, jossa mineraalivillajäte palautetaan uusiokäyttöön kemiallisella alkaliaktivoinnilla eli geopolymerisoinnilla.

WOOL2LOOP on ensimmäinen maailmassa mineraalivillajätettä geopolymeerien raaka-aineena hyödyntävä kaupallistamishanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 6,7 miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus kattaa 5,3 miljoonaa euroa. Kolmivuotinen hanke käynnistyy 1.6.2019.

Mineraalivillan uusiokäyttö säästää ilmastoa ja luonnonvaroja

WOOL2LOOP-hankkeessa pyritään paitsi vähentämään rakentamisessa ja purkurakentamisessa syntyvää kaatopaikkajätettä myös säästämään kivi- ja sementtipohjaisten rakennustuotteiden valmistamisessa tarvittavia uusiutumattomia luonnonvaroja. Hankkeessa tutkitaan kierrätysmineraalivillapohjaisten geopolymeerien käyttöä uusioraaka-aineena esimerkiksi laasteissa, julkisivupaneeleissa, pihalaatoissa, akustiikkalevyissä ja 3D-tulostettavana rakennusmateriaalina.

Mineraalivilla on osoittautunut Oulun yliopiston tutkimuksissa erinomaiseksi raaka-aineeksi, jolla voidaan korvata sementtiä teollisessa mittakaavassa ja joka voi olla yksi ratkaisu rakennusteollisuuden CO2-päästöjen pienentämiseen. Arviolta 5–10 % kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy sementin valmistuksessa. Geopolymeeribetonin valmistamisessa syntyy noin 80 % vähemmän CO2-päästöjä tavanomaiseen betoniin verrattuna. Geopolymeeriprosessi vaatii hyvin vähän energiaa ja lopputuote on jopa yli kaksi kertaa kovempaa kuin perinteinen erikoisluja betoni.

Oulun yliopistolle on tärkeää tutkimuksen vaikuttavuuden kasvattaminen ja tieteellisen tutkimuksen vieminen käytäntöön.

”Haluamme, että tutkimuksestamme on hyötyä yhteiskunnalle. Tutkimusta ei tehdä vain tutkimuksen vuoksi vaan hyödyksi koko maailmalle ja erilaisten toimijoiden käyttöön. Tässä hankkeessa tavoitteena on saada uusimmat tutkimustuloksemme käyttöön rakentamisessa jo lähitulevaisuudessa”, Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikön johtaja, professori Mirja Illikainen sanoo.

Saint-Gobain näkee kiertotaloudessa mahdollisuuden myös uuden liiketoiminnan, osaamisen ja verkostojen luomiseen, myös Saint-Gobainin ulkopuolella.

”Saint-Gobain on yksi maailman suurimmista mineraalivillavalmistajista, ja haluamme olla edelläkävijä myös globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa sekä kestävässä vähähiilisessä rakentamisessa ja kiertotaloudessa. Nostamalla yhden tuotteen elinkaaren lopun jätteen uuden tuotteen raaka-aineeksi tuemme kiertotalouden teollisten symbioosien syntymistä ja ekoinnovointia myös omassa toiminnassamme ja vähennämme kaatopaikoille päätyvää rakennus- ja purkujätettä”, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoo.

”Hanke perustuu avoimeen yhteistyöhön eri osapuolten kanssa. Oulun yliopisto on kehittänyt innovaatiossa tarvittavaa teknologiaa jo pitkään, ja Suomi voisi olla Euroopassa edelläkävijämaa ideoiden kaupallistamisessa ja viemisessä seuraavalle tasolle. Kiertotalous on ennen kaikkea talousmalli, joka säästää luonnonvaroja luoden vaurautta yhteiskunnassamme”, Kaiser jatkaa.

Suomalaiset suuryritykset, kansainvälisten suuryritysten paikallisista maayhtiöistä puhumattakaan, ovat nykyään harvinaisia EU-rahoituksen hakijoita. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti 2020:ssa ainoastaan 7 % suomalaisista osallistujista on suuryrityksiä.

Saint-Gobainin lisäksi WOOL2LOOP-hankkeessa ovat mukana mm. kansainvälinen rakennusmateriaaleja valmistava suuryritys CRH, pohjoismainen ympäristöpalveluyritys Delete sekä Saint-Gobain -konserniin kuuluva Saint-Gobain Ecophon. Muut hankekumppanit ovat Sloveniasta, Portugalista, Tanskasta, Belgiasta, Hollannista, Ranskasta ja Puolasta. Hanke kattaa koko ketjun rakennusten purkamisesta, mineraalivillajätteen keräämiseen, analysointiin, prosessointiin sekä uusien rakennustuotteiden valmistukseen.

Hankkeen budjetista noin 38 % eli 2 miljoonaa euroa tulee Suomeen ja suomalaisille toimijoille. Hanke arvioitiin H2020 -haussaan erinomaiseksi: se tukee täysin EU:n kiertotalouspaketin tavoitteita ja vastaa useisiin Euroopan sekä maailmanlaajuisiin haasteisiin.

 

Viimeksi päivitetty: 8.5.2019