Arpi sydänlihaksessa kertoo aiemmasta sydäninfarktista

Hiljainen sydäninfarkti voi jäädä kokonaan huomaamatta. Oulun yliopiston tutkijat selvittivät hiljaisten sydäninfarktien esiintyvyyttä sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreilla. 42% aineiston vainajista löytyi aiempaan infarktiin viittaava arpi sydänlihaksesta.

Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmä löysi sydänlihaksesta arven peräti 42% sepelvaltimotaudista johtuvan sydänperäisen äkkikuoleman uhreista, joilla ei ollut havaittu sepelvaltimotautia ennen menehtymistään. Arpi johtuu sydäninfarktista, eli jopa neljä kymmenestä sepelvaltimotautia sairastavasta sydänperäisen äkkikuoleman kohdanneesta oli sairastanut aiemman hiljaisen sydäninfarktin. Hiljaiset sydäninfarktit esiintyvät ilman merkittäviä tai tunnistettavia oireita. Arvion mukaan jopa puolet kaikista sydäninfarkteista jää kliinisesti huomaamatta.

Hiljaisten sydäninfarktien havaittiin olevan yhteydessä miessukupuoleen, sydänkammioiden seinämien paksuuntumiseen eli hypertrofiseen sydämeen sekä rasitusperäiseen äkkikuolemaan. Ennen kuolemaa nauhoitettu EKG oli poikkeava kahdella kolmasosalla uhreista.

Tutkimuksessa selvisi, että huomattavalla osalla sepelvaltimotautiin liittyvien sydänperäisten äkkikuolemien uhreista oli ollut aiempi sydäninfarkti ilman sepelvaltimotaudin diagnoosia. Osa näistä hiljaisista infarkteista olisi mahdollisesti ollut tunnistettavissa ennen kuolemaa nauhoitetusta EKG:stä.

Tulevaisuudessa myös muita tehokkaampia kuvantamismenetelmiä, kuten esimerkiksi sydämen magneettikuvausta voitaisiin käyttää hiljaisten sydäninfarktien diagnosoimiseen EKG:n lisäksi. Potilaiden seulominen magneettikuvauksella ei ole toistaiseksi kuitenkaan kovin kustannustehokasta. EKG-seulonta voisi olla järkevää tunnistettaessa henkilöitä, joilla on suuri sydäninfarktin riski, ja joille jatkotutkimukset olisivat aiheellisia. Kun aiemmin sairastettu hiljainen sydäninfarkti on tunnistettu, sekundaaripreventio on aiheellinen aivan kuin kliinisesti tunnistetussa sydäninfarktissakin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hiljaisten sydäninfarktien esiintyvyys sydänperäisten äkkikuolemien uhreilla, joilla ei aiemmin ollut tiedossa sepelvaltimotautia. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mahdolliset hiljaiseen sydäninfarktiin ja sydänperäiseen äkkikuolemaan liittyvät EKG-muutokset.

Tutkimus pohjautuu Fingesture-aineistoon, eli oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todettuihin sydänperäisiin äkkikuolemiin Pohjois-Suomen alueella vuosina 1998–2017 (n=5869, 79% miehiä, keski-ikä 64,9 v). Aineistosta 75% oli sepelvaltimotautiin liittyviä iskeemisiä eli sydämen hapenpuutteesta johtuvia äkkikuolemia. Jopa 71% vainajista ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen kuolemaansa.

Sydänperäiset äkkikuolemat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa ne aiheuttavat sydänperäisistä kuolemista liki puolet, ja kaikista kuolemista noin viidenneksen. Yleisimmin sydänperäisen äkkikuoleman syynä on sepelvaltimotauti. Noin puolet äkkikuolemista esiintyy henkilöillä, joilla ei ole aiempaa tietoa sydänsairaudesta.

Artikkeli julkaistiin JAMA Cardiologyssa 10.7.2019. Vähätalo JH, Huikuri HV, Holmström LTA, et al. Association of Silent Myocardial Infarction and Sudden Cardiac Death. JAMA Cardiol. Published online July 10, 2019. doi:10.1001/jamacardio.2019.2210

Lisätietoja:

Professori Juhani Junttila
Sisätautien tutkimusyksikkö
Medical Research Center Oulu
Oulun yliopistollinen sairaala & Oulun yliopisto
etunimi.sukunimi@oulu.fi

Viimeksi päivitetty: 11.7.2019