Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Zea Kingelin-Orrenmaa

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kielten ja kirjallisuuden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Pohjoismainen filologia

Väitöstilaisuus

4.10.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Tampereen ruotsalainen koulu, Tampere, Satamakatu 19

Aihe

Tampere ruotsalaisena kielisaarekkeena. Etnografinen tutkimus kielipolitiikan käytänteistä, prosesseista ja valinnoista Suomen sisämaan ruotsalaisissa tiloissa

Vastaväittäjä

Professori Åsa Palviainen, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Professori Paula Rossi, Oulun yliopisto

Tampereen ruotsinkielinen yhteisö mahdollistaa valtavirrasta poikkeavia kielellisiä valintoja

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaista kielipolitiikkaa ruotsinkieliset instituutiot ja yksilöt luovat päivittäisessä toiminnassaan suomenkielisessä enemmistökontekstissa. Tutkittavina kohteina olivat Tampereen ruotsalainen koulu (Svenska samskolan i Tammerfors) ja Tampereen ruotsalainen seurakunta (Tammerfors svenska församling). Tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeista, teemahaastatteluista, kenttämuistiinpanoista ja asiakirjoista, ja analyysissa hyödynnettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimus osoittaa, että instituutiot soveltavat joustavia kielikäytänteitä ja että käytänteet ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Tampereen ruotsalaisen koulun oppilaat ovat nykyään kielitaustaltaan moninaisia. Kaksikielisistä ja suomenkielisistä kodeista tulevien oppilaiden määrä on kasvanut, kun taas ruotsinkielisten perheiden lapsia on koulussa aiempaa vähemmän. Muuttunut tilanne on johtanut vaihteleviin kielikäytänteisiin koulun arjessa. Yhtäältä kielellisestä sopeutumisesta ja toisaalta kielen ylläpitämisen tärkeydestä kertoo esimerkiksi se, että suomenkielinen vanhempi voi asioida suomeksi koulun henkilökunnan kanssa, mutta instituutiona koulu pitää kiinni siitä, että opetuskielenä on ruotsi.

Tampereen ruotsalaisen seurakunnan kielikäytänteet ovat puolestaan muodostuneet seurakunnan jäsenten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Monet kirkollisista toimituksista, esimerkiksi ristiäiset, vihkiäiset ja hautajaiset, hoidetaan kahdella kielellä. Sen sijaan jumalanpalvelukset toimitetaan aina ruotsiksi. Kielikäytänteiden joustavuudesta kertoo myös se, että Tampereen ympäristökunnissa asuvat ruotsinkieliset saavat halutessaan seurakunnasta palvelua myös ruotsiksi, vaikkakaan he eivät lain mukaan voi kuulua Tampereen ruotsalaiseen seurakuntaan kotipaikkakuntansa vuoksi.

Instituutioiden ohella tutkimuksessa tarkasteltiin myös yksilöiden tekemiä valintoja, esimerkiksi vanhempien syitä valita lapsensa kouluksi Tampereen ruotsalainen koulu. Aiempien tutkimusten tapaan tärkeimpinä valintaperusteina nousivat esiin kielelliset syyt, kuten ”lapsi oppii ruotsia” ja ”lapsi saa käydä koulua äidinkielellään”. Kielellisten syiden jälkeen tärkeimpinä pidettiin sosiaalisia seikkoja kuten sitä, että ”lapsi kasvaa suvaitsevaksi monikielisessä ympäristössä”. Paremmat mahdollisuudet saada opiskelupaikka ja menestyä työelämässä olivat tärkeämpiä perusteita suomenkielisille kuin ruotsinkielisille huoltajille.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 25.9.2019