Väittelijä
Filosofian maisteri Jennimari Koskela
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Avaruusilmasto
Oppiaine
Fysiikka
Väitöstilaisuus
18.10.2019 12:00
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10
Aihe
Koronan magneettikentän muutos useiden vuosikymmenten aikana
Vastaväittäjä
Tohtori Alexis Rouillard, French National Centre for Scientific Research
Kustos
Professori Kalevi Mursula, Oulun yliopisto
Koronan magneettikentän muutos useiden vuosikymmenten aikana
Väitöstyössä tutkittiin Auringon koronan magneettikentän muutosta useiden vuosikymmenten aikana. Korona on Auringon ilmakehän uloin kerros. Se koostuu erittäin kuumasta, ionisoituneesta plasmasta. Aurinkotuuli, jolla on vaikutusta esimerkiksi maapallon magneettikenttään ja revontulien esiintymiseen, muodostuu koronan plasman laajetessa ympäröivään avaruuteen. Myöskin heliosfäärin magneettikenttä on lähtöisin koronasta. Se ulottuu aurinkokunnan ulkolaidoille asti.
Koronan plasma on erittäin harvaa, minkä takia koronan magneettikentän mittaaminen on vaikeaa, ja vain yksittäisiä suoria mittaustuloksia on olemassa. Koronan magneettikenttää voi kuitenkin mallintaa hyvinkin yksinkertaisilla matemaattisilla malleilla. Malleissa voi käyttää apuna esimerkiksi fotosfäärin, Auringon pinnan, magneettikentän mittaustuloksia, joita on olemassa useiden vuosikymmenten ajalta.
Väitöskirjatyössä on mallinnettu koronaa kahdella eri mallilla käyttäen useita eri parametreja ja verrattu tuloksia maapallon radalta mitattuihin heliosfäärin magneettikentän mittauksiin. Molempien käytettyjen mallien avulla laskettu laajan skaalan koronan magneettikenttä vastaa hyvin mittaustuloksia. Mallinnuksen avulla havaitsimme myös, että neljän vuosikymmenen aikana koronan koko on pienentynyt. Tämä pieneneminen on tapahtunut samanaikaisesti, kun Auringon magneettinen aktiivisuus on muutenkin heikentynyt.
Viimeksi päivitetty: 11.10.2019