University of Oulu, 2019

Opiskelukaupungin mieluisuus vaikuttaa halukkuuteen hakea tai suositella Oulun yliopistoa jopa enemmän kuin koulutustarjonta

Oulun yliopistossa on jo usean vuoden ajan käytetty apuna vetovoiman kehittymisen seurannassa Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimusta, jossa selvitetään yläkoululaisten ja lukiolaisten ala- ja koulutusvalintoihin liittyviä suunnitelmia. Tutkimuksen osana mitataan eri korkeakoulujen vetovoimaa. Tutkimuksen toteuttaa Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Oulun yliopiston vetovoima arvioitiin vuoden 2020 tutkimuksessa erinomaiseksi kaikilla osa-alueilla, joita ovat koulutusalat, laatu, työllistyminen, arvostus, ilmapiiri, dynaamisuus, viestiminen ja opiskeluympäristö. Mielikuvat Oulun yliopistosta ovat kehittyneet myönteisesti viimeisen neljän vuoden aikana ja erityisesti ovat parantuneet arviot yliopiston viestimisestä, dynaamisuudesta sekä ilmapiiristä. Erinomaisista tuloksista huolimatta Oulun yliopisto jää vetovoimassa jälkeen tutkimukseen osallistuneista yliopistoista, muun muassa Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös vetovoiman osatekijöiden yhteyttä hakemis- ja suositteluhalukkuuteen. Uutena kysymyksenä tutkimuksessa kysyttiin vuonna 2020 opiskelijakaupungin mieluisuudesta.

"Tulokset osoittavat, että opiskelijakaupungilla on jopa merkittävämpi yhteys Oulun yliopistoon hakemiseen ja suositteluun kuin millään yliopiston vetovoimatekijällä. Näin ollen kaupungin myönteisen kehittymisen myötä myös yliopiston vetovoima vahvistuu entisestään”, kertoo T-Median asiantuntija KTT Hanna-Mari Aula.

Vastaajat osaavat ottaa hyvin kantaa opiskelukaupungin mieluisuuteen, toisin kuin enemmän mielikuviin perustuviin asioihin, kuten opetuksen laatuun tai opiskeluilmapiiriin, joista vastaajilla ei ole omakohtaista kokemusta.

”Korrelaatioanalyysi osoittaa, että yliopiston dynaamisuus eli uusiutumiskyky ja kehittyminen on toiseksi tärkein tekijä halukkuuteen hakea opiskelemaan Oulun yliopistoon ja suositella sitä myös muille. Lisäksi opiskeluympäristöllä on kohtalainen yhteys hakemis- ja suositteluhalukkuuteen”, lisää Hanna-Mari Aula.

Opiskelupaikan valinta on nuorelle kokonaisvaltainen tulevien vuosien elämään vaikuttava päätös.

”Sen lisäksi, että valitaan koulutusala ja yliopisto, valitaan ainakin toistaiseksi myös kaupunki, jossa tullaan asumaan seuraavat vuodet. On yliopiston toiminnan kehittämisen näkökulmasta jopa harmi, että sijaintikaupungin houkuttelevuus vaikuttaa lukiolaisten valintoihin jopa enemmän kuin mikään, mitä yliopiston seinien sisällä voimme tehdä. Yliopiston ja siten koko alueen kilpailukykyä varmistaaksemme kannattaa kääntää ihan kaikki kivet siinä, miten Oulu voisi olla vielä halutumpi opiskelijoiden kaupunki”, yliopiston viestintä- ja markkinointijohtaja Marja Jokinen sanoo.

Opiskelijakaupunkien suositteluhalukkuudessa Oulun kuuluisi olla nykyistä korkeammalla tasolla

Oulun opiskelijakaupunkimielikuvan kehittymistä Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto ovat seuranneet Taloustutkimuksen kaupunkien suositteluhalukkuustutkimuksen avulla. Oulu on tutkimuksen 6. useimmin suositeltu opiskelukaupunki, jota voisi suositella neljäsosa vastaajista. Oulua ei halua suositella 10 prosenttia vastaajista. Suositelluimmat opiskelijakaupungit Suomessa ovat Tampere, Helsinki, Turku ja Jyväskylä. Myös Espoo sijoittuu suositteluhalukkuudessa niukasti Oulun edelle. Oulun suositteluhalukkuus on korkeinta Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla.

“Suositelluimpien opiskelijakaupunkien asetelma on pysynyt samanlaisena viimeisen 6 vuoden ajan. Kolme eniten mainittua perustelua suositella Oulua on hyvä maine opiskelijakaupunkina, tarpeeksi suuri koko ja että kaupungissa on hyvä asua ja elää. Maine opiskelijakaupunkina on kuitenkin ollut laskussa vuodesta 2017. Tärkeimmät syyt, miksi Oulua ei haluta suositella, ovat liian syrjäinen sijainti, etäisyys nykyisestä asuinpaikasta tai että ei tunne kaupunkia ollenkaan”, kertoo Timo Myllymäki Taloustutkimuksen Oulun toimistosta.

Opiskelijakaupunkimaineessa Oulu jää jälkeen Tampereesta, Turusta ja Jyväskylästä ja on samalla tasolla Helsingin kanssa.

“Keskeinen sijainti, tunnettuus sekä hyvin toimiva julkinen liikenne ovat opiskelijakaupunkimaineen ohella tekijöitä, joissa verrokkikaupungit ovat Oulua vahvempia. Edullisessa asumisessa ja luonnonläheisyydessä Oulu pärjää verrokkikaupunkeja paremmin”, Timo Myllymäki jatkaa.

Oulun yliopisto toivoo aktiivista yhteistyötä Oulun kehittämisessä opiskelijoiden kaupunkina.

”Kaupungin koon ja korkeakoulujen opiskelijamäärien puolesta Oulun sijoituksen kuuluisi opiskelijakaupunkien vertailussa olla ainakin pykälää parempi. Kaupungin sijaintiin maantieteellisesti emme voi emmekä edes haluaisi vaikuttaa, mutta paljon olisi tehtävissä sen eteen, etteivät mielikuvat Oulusta painottuisi syrjäisyyteen tai että nuoret suomalaiset eivät tuntisi Oulua ollenkaan”, Marja Jokinen kommentoi.

Pitovoiman kannalta on huolestuttavaa, että myös Pohjois-Pohjanmaalla asuvat lukiolaiset, joista pian kolme neljäsosaa opiskelee Oulun lukioissa, arvioivat Oulun maineen opiskelijakaupunkina olevan heikompi kuin verrokkikaupunkien.

“Hyvämaineisimmille opiskelijakaupungeille, Tampereelle, Turulle ja Jyväskylälle, yhteistä on ainakin se, että ne ovat tunnetusti ja näyttävästi yliopistokaupunkeja. Yliopistot ovat niissä osa ydinkaupunkirakennetta. Mekin haluaisimme tuoda yliopiston näkyväksi osaksi kaupungin arkea, ja siten parantaa opiskelijoiden kokemusta Oulun palveluista, kuten joukkoliikenteestä, ja tuoda yliopiston paremmin myös lukiolaisten ja täydennyskoulutuksen hankkijoiden saataville”, Marja Jokinen jatkaa.

Opiskelijakaupunkitutkimuksessa kysyttiin myös, missä kaupungissa vastaaja voisi kuvitella asuvansa 5 vuoden kuluttua. 52 prosenttia 16-30-vuotiaista suomalaisista voisi kuvitella asuvansa pääkaupunkiseudulla ja 28 prosenttia Pirkanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla voisi kuvitella asuvansa 13 prosenttia.

Viimeksi päivitetty: 26.9.2020