University of Oulu, 2016

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmissä kehitettävää

Suomessa on käytössä useita sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille. Ammattilaisten käytössä olevien tietojärjestelmien käytettävyydessä ja yhteentoimivuudessa on kehitettävää, kertoo tuore yhteistutkimus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluja arvioivaan tutkimukseen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MIPT tutkimusyksikön FinnTelemedicum tutkimusryhmä, Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lääkäriliitto. Oulun yliopisto vastasi terveydenhuollon organisaatioista tehdystä tutkimuksesta ja osallistui lääkäreiden tietojärjestelmien käytettävyystutkimukseen.

Tutkimuksen mukaan terveyspalvelujen toimijat käyttävät sähköisiä palveluja terveystietojen vaihdossa enemmän kuin ennen. Kansallinen tietojärjestelmäpalvelu Kanta on osaltaan mahdollistanut tiedonvaihtoa yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä.

”Kasvu on ollut merkittävintä kansalaisille tarkoitetuissa sähköisissä terveyspalveluissa”, sanoo professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta.

”Sähköisten ajanvaraus- ja neuvontapalveluiden lisäksi kansalaiset voivat tarkastella omia terveystietojaan ja olla yhteydessä terveyspalvelujen tuottajiin useammin kuin kolme vuotta sitten.”

Kliinistä päätöksentekoa tukevia järjestelmiä on saatavilla aiempaa enemmän ja ne on myös integroitu sähköisiin potilastietojärjestelmiin paremmin kuin ennen. Näistä kaikkein laajimmin on käytössä lääkkeiden yhteensopimattomuudesta varoittava järjestelmä.

”On erittäin tärkeää, että meillä on tällaisia varoitusjärjestelmiä, jotka parantavat potilasturvallisuutta ja lisäävät hoidon laatua. Tarvitsemme jatkossa entistä kehittyneempiä välineitä tukemaan lääkäreiden kliinistä työtä ja suunnitelmallista hoidon toteuttamista”, painottaa professori Reponen.

Lääkäreiden mielestä sähköisten potilastietojärjestelmien käytettävyys on parantanut hieman verrattuna kahteen aikaisempaan selvitykseen. Silti monet asiat kaipaavat kehittämistä. Esimerkiksi tiedonhaku muilta organisaatioilta arvioidaan yhtä aikaa vieväksi kuin vuonna 2010.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat haluavat osallistua tietojärjestelmien kehittämiseen. He tarvitsevat kuitenkin lisää koulutusta tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja käyttöön uudistuvissa hoito- ja palveluympäristöissä.

Lue lisää: Suomessa on käytössä useita sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille – ammattilaisten käytössä olevien tietojärjestelmien käytettävyyttä ja yhteentoimivuutta pitää kehittää (STM 11.6.2019)

Vehko, T; Ruotsalainen, S; Hyppönen, H (eds.) E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2018. National Institute for Health and Welfare (THL). 193 pages. Helsinki, Finland 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7

Viimeksi päivitetty: 12.6.2019