Uutiset - Digitalisaatio ja älykäs yhteiskunta

Laihduttamiseen liittyviä sovelluksia ja ohjelmia löytyy nykyisin vaikka millä mitalla. Valitettavasti lähes kaikkien sovellusten ongelmana on puuttuva tieteellinen näyttö tehosta. Näin ollen niiden pitkäaikainen vaikutus painoon jää usein epäselväksi ja vähäiseksi. Tieteellinen näyttö on yksi Oulun yliopistossa kehitetyn Onnikka-painonhallintasovelluksen valteista.

Oulun yliopiston, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Polar Electron tutkijat ovat kehittäneet uuden elektrodijärjestelmän, joka voidaan sisällyttää osaksi vaatekappeleita ja joka kestää käyttöä ja kulutusta.

Akatemiaprofessori Matti Latva-aho tunnetaan 6G Flagship -ohjelman johtajana ja Oulussa alkunsa saaneen 6G-tutkimuksen kansainvälisenä keulakuvana. Latva-aho ei ole koskaan pelännyt mahdottomalta tuntuvia asioita, vaan tarttunut urallaan aina mitä uskomattomampiin haasteisiin. ”En ole koskaan yrittänyt päästä helpolla – sellainen minä olen”, Latva-aho sanoo. Se onkin varmasti tarpeellinen ominaisuus henkilölle, joka johtaa seuraavan sukupolven tietoliikenteen kärkitutkimushanketta.

Professori Juha Kostamovaaran tutkimusryhmä kohtaa päivittäin haasteita tavoitellessaan merkityksellisiä tuloksia monitieteellisellä tutkimusalueellaan. Ryhmässä on syvällistä osaamista mikroelektroniikkasuunnittelun ja optoelektroniikan osaamisalueilta ja sillä on myös monipuolista kokemusta näitä teknologioita hyödyntävästä laitekehityksestä monissa sovelluksissa muun muassa optisessa spektroskopiassa ja laseretäisyysmittaustekniikassa.

Matkaviestinnän maailman siirtyessä vähitellen 5G-tekniikkaan taistelu radiotaajuuksista käy yhtä voimakkaana kuin aina ennenkin. Se, joka hallitsee taajuusspektriä, pitää siitä kiinni eikä anna muiden käyttää sitä, vaikka ei itse sitä aina käyttäisikään kaikkialla.

Oulun yliopiston 6G Flagshipin langattoman tietoliikenteen lääketieteellisiin sovelluksiin keskittyvä tutkimusryhmä (Wireless Medical Communications, WiMeC) toteuttaa visiota tulevaisuuden terveyspalveluista, jotka ovat mahdollisia uusimman langattoman teknologian ansiosta. Ryhmällä on kolme eri tutkimuskohdetta: langattomat kehoverkot (Wireless Body Area Network, WBAN), tiedonsiirtoketju aina mittauksista potilaan sähköiseen terveysrekisteriin sekä hoitotilojen uudenlaiset luotettavat tietoliikenneratkaisut.

Oulun yliopiston monitieteinen GenZ-profilaatiohanke alkaa konkretisoitua, kun tammikuussa valitut tenure track -apulaisprofessorit aloittavat tutkimustyön. Samalla hankkeen tavoite, ihmislähtöisyyden tuominen digitalisaatioon, tarkentuu tutkimusalojen näkökulmiksi.

Tämän lauseen kuulee usein, kun keskustelee professori Markku Juntin kanssa: ”No tämä ei ole ydinosaamistani – mutta se on tietysti hyvin läheisessä yhteydessä siihen, mitä minä teen.” Juntti on radiosignaalien käsittelyn asiantuntija, mikä tarkoittaa, että vaikka hän ei tarkkaan ottaen ole tietoturvan, IoT:n, logistiikan, tekoälyn, liikenteen, terveysteknologian tai minkään muunkaan aiheen erityisasiantuntija, hänen asiantuntemuksensa on tosiasiassa ratkaisevaa kaikkien näiden aiheiden kannalta.

Matti Pietikäisen ja Olli Silvénin tuore teos Tekoälyn haasteet on realistinen kuva tekoälystä, sen historiasta, mahdollisuuksista ja rajoituksista.

Oulun yliopiston professori Markku Juntti on saanut merkittävän kansainvälisen huomionosoituksen. Maailman johtava teknologiaa edistävä ammatillinen järjestö IEEE on myöntänyt hänelle IEEE Fellow-arvonimen. Se myönnetään henkilölle, jolla on erityisen merkittäviä ansioita teknologian kehittämisessä maailmanlaajuisesti.

Digitaalinen terveysteknologia on yksi Oulun yliopiston keskeisimmistä tutkimusteemoista. DigiHealth-hanke vie alan tutkijat myös Oysin käytäville.

Oulun yliopiston Optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikön (OPEM) tutkijat ovat saaneet tutkimustuloksensa julkaistua merkittävässä julkaisussa. Tutkijat ovat keksineet uuden menetelmän äärimmäisen herkkien fotoilmaisinten valmistamiseen. He pystyvät valmistamaan tarkkoja infrapunasensoreita aiempaa laadukkaammin ja edullisemmin.

Matemaatikoksi kouluttautunut Pekka Kyösti tarkastelee tulevaisuuden mobiiliviestinnässä käytettäviä tekniikoita omien sanojensa mukaan mielellään ulkopuolisen silmin.

-Vaikka olenkin työskennellyt insinöörien kanssa koko urani ajan, olen aina katsonut asioita eri näkökulmasta

Suomen tiedepalkinnon 2019 saaja on professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian esityksestä. Palkinnon jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Tiedefoorumi-tapahtumassa Helsingissä. Suomen tiedepalkinto on kahden vuoden välein myönnettävä, merkittävä tunnustus tieteellisestä työstä, joka annetaan Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle. Palkinnon suuruus on tänä vuonna suuruudeltaan 100 000 euroa. Tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 12. kerran osana Suomen tiedefoorumia.

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon professori Heli Jantuselle matalien lämpötilojen keraamikomponenttien valmistusmenetelmästä. Jantunen työskentelee Oulun yliopistossa Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana. Palkinto on suuruudeltaan 110 000 euroa.

Onnistunut virtuaalitodellisuus edellyttää saumatonta yhteistyötä tekniikan ja ihmiskokemuksen välillä – VR-asiantuntija Steven LaValle valitsi Oulun.

Saavutus on tärkeä askel kvanttitietokoneiden toteuttamisessa ja fysiikan ymmärtämisessä.

Silmän verkkokalvosairaus, diabeettinen retinopatia, on diabeteksen yleisin komplikaatio. Sen seulonta silmänpohjakuvauksilla vie paljon resursseja. Oulun yliopisto on mukana projektissa, joka tähtää retinopatiaseulonnan automatisointiin koneoppimisen avulla. 

Oulussa 6G-tutkimus on lähtenyt vauhtiin ekosysteemin kokoamisen käynnistämisellä. Oulun yliopiston johtaman 6GFlagship-tutkimuskokonaisuuden tieteelliset yhteistyökumppanit ovat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Strateginen kumppani on Oulun yliopiston ja Nokia Bell Labsin muodostama yhteinen Joint Center for Future Connectivity -tutkimuskeskus.

Erkki Alatalon (91) tilavaan, valoisaan kotiin asennetut anturit välittävät tietoa hänen aamutoimistaan. Tunnelma on rauhallinen, kun Caritas-kodin iäkäs asukas nauttii aamiaista ja ratkoo Sudoku-haastetta päivän lehdestä. Antureiden välittämän tiedon tarkassa analysoinnissa hyödynnetään tekoälyä, jonka avulla muodostetaan malli hänen päivärutiineistaan. Mallin avulla Caritas järjestää yksilöllisiä kotihoitopalveluita. Yhteisvoimin Caritas, kolme teknologiayritystä – Haltian, Indalgo ja Kaltiot –  sekä 5G testiverkon asiantuntijat Oulun yliopistosta ja VTT:sta ovat tarttuneet haasteeseen, jolla pyritään lisäämään ikäihmisten kotona asumisen turvallisuutta ja mukavuutta.

Yhdeksän digitaalisen valmistustekniikan osaajaa valmistuu tänä vuonna Fab Akatemiasta Fab Lab Oulusta. Kolmena vuonna peräkkäin järjestetystä koulutuksesta on valmistunut kaikkiaan 17 opiskelijaa eli kaikki opinnot aloittaneet. Fab Lab Oulu on ainoa paikka Suomessa, jossa heitä valmistuu.

Uudessa laajassa eurooppalaisessa SECREDAS-hankkeessa rakennetaan referenssiarkkitehtuuria varmoille ja turvallisille automaattisille järjestelmille. Hankkeessa keskitytään autoteollisuuteen, raideliikenteeseen ja yksilölliseen terveydenhoitoon. Niissä kaikissa edellytetään korkeaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta, ja niihin kuuluvia teknologioita ovat muun muassa tutkajärjestelmät sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin väliset ja ajoneuvojen sisäiset verkot.

Miten saada aurinko- ja tuulienergia mahdollisimman laajaan ja kustannustehokkaaseen käyttöön? Tähän etsii ratkaisuja Oulun yliopiston johtaman konsortion strategisen tutkimuksen rahoituksella tehtävä tutkimus. BCDC Energia -hanke pyrkii tähän mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin.

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston johtaman 6G-Enabled Wireless Smart Society & Ecosystem osaamiskeskittymän tutkimuksen lippulaivaksi uudessa kansallisessa tutkimusrahoitusohjelmassa. Lippulaivaohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tukemalla korkeatasoisen tutkimuksen keskittymiä, joihin yhdistyy taloudellista kasvua tukeva ja muu merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ohjelmaan valittiin nyt kaksi ensimmäistä tutkimuksen lippulaivaa kahdeksanvuotiselle kaudelle.

Videoleikkeet ovat joukkuelajien valmentajien jokapäiväinen apuväline. Oulun yliopiston konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä kehitetty konenäkötekniikkaan perustuva tekoälysovellus etsii halutunlaiset pelitilanteet automaattisesti ja kustannustehokkaasti.

Kuinka sujuu yhteistyö muiden kanssa, kun kasvokkainen vuorovaikutus on siirretty virtuaalimaailmaan ja fyysinen läsnäolo korvattu virtuaalilasien kautta avautuvana avatarien pelikenttänä? Oulun yliopistossa on kiinnostusta virtuaalitodellisuuden tutkimiseen niin tekniikassa kuin ihmistieteissäkin.

Teollisuuden suuri asiantuntijatarve ja teknologian nopea kehitys kasvattavat tietoliikennetekniikan väitöstutkimusten määrää. CWC:llä (Centre for Wireless Communications) tehty alan sadas väitöskirja Oulun yliopistossa tarkastetaan tiistaina 9.1.

Oulun yliopiston tekoälytutkimuksen uusimmat tuulet liittyvät ihmisen hyvinvointiin ja toimintaan. Tekoäly tunnistaa tunteita niin kasvokuvasta kuin puheäänestäkin ja tekee toimintaympäristöstä ”älykkään tilan”. Kasvatustieteen professori Sanna Järvelä visioi tekoälystä oppimisen stimuloijaa. 

Kuvittele lääkärille kameraan perustuva puettava älylaite, jolla tämä voi seurata huomaamattomasti potilaan fysiologisia mittauksia tai diagnosoida mahdollisia sairauksia pelkästään tarkkailemalla potilaan kasvoja etäältä. Kuulostaa kätevältä, vai mitä?

5G-verkon koti on Oulussa, ja Oulu vie Slushiin aidon 5G-kokemuksen kansainvälisen teknologiayleisön elettäväksi ja koettavaksi.

Oulun yliopistossa tehtävää 5G-huippututkimusta vauhdittaa tutkijaryhmälle myönnetty merkittävä rahoitus tekoälytutkimuksen kehittämiseen. 5G-verkon ympärille kehitetään jo nyt uusia teknologioita ja sovelluksia, joissa viiveettömyys ja turvallisuus ovat kriittisiä tekijöitä esimerkiksi sairaaloissa, teollisuudessa tai ajoneuvojen ohjauksessa.

Perinteisesti ajateltuna tietokonepelaaminen ja fyysinen harjoittelu kilpailevat vapaa-ajastamme ja ovat terveydellisestä näkökulmasta toistensa vastakohtia. Pelillistäminen, sensorit ja mobiilipelit tarjoavat kuitenkin työkaluja aktiivisuuden ja terveellisten elämäntapojen lisäämiseen osana kaikenikäisten ihmisten arkea.