Eduskuntavaaliehdokkaat pitelevät kylttejä Oulun yliopiston Saalastinsalissa

"Lisää koulutuspaikkoja Ouluun"

Linnanmaan kampuksella järjestettiin maanantaina 18.3. vaalipaneeli, jossa selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä tieteestä ja koulutuksesta. Ehdokkaat pitivät tieteen asemaa yhteiskunnassa tärkeänä, mutta olivat huolissaan Oulun yliopiston rahoituksesta.

Lähes kaikki tentattavat ehdokkaat olivat opiskelleet Oulun yliopistossa.

Vaalikevät on alkanut, ja vaalikoneiden lisäksi vaalipaneelit ovat alkaneet pyörimään. Politiikassa on käyty keskustelua koulutuksesta, yliopistojen rahoituksesta sekä tieteen ja tutkimuksen asemasta. Näistä aiheista keskusteltiin myös 18. maaliskuuta, jolloin yliopistotentissä aiheesta väittelivät Jaana Isohätälä (vihr.), Vaili Jämsä-Uusitalo (sin.), Olli Kohonen (vas.), Ulla Parviainen (kesk.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Ville Vähämäki (ps.).

Ehdokkaat pääsivät matkaamaan muistoihinsa, kun paneelin aloituksena heiltä kysyttiin parhaita muistoja Oulun yliopistosta. Muistoissa matkattiin kiltahuoneelta Hailuotoon ja kaivattiin kaihoisasti Humus-kuppilaan parantamaan maailmaa kahvikupposen äärelle. 

Ulla Parviainen, Mari-Leena Talvitie, Tytti Tuppurainen, Ville Vähämäki Oulun yliopiston Saalastinsalissa

Ehdokkaat muistelivat lämmollä opiskeluaikojaan yliopistossa.

Tutkijoiden asema yhteiskunnassa puhututti

Ehdokkaat suhtautuivat positiivisesti tutkijoiden osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vihreiden Jaana Isohätälä nosti esille, että yliopistojen rahoitusmalli ei tällä hetkellä kannusta tutkijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

"Toivon erittäin paljon, että tutkijoiden osaaminen saataisiin käyttöön jo valmistelu- ja päätösvaiheessa. On ongelmallista, että tutkijoilla ei ole kannustimia tai aikaa käydä yhteiskunnallista keskustelua", Isohätälä sanoi.

Tutkijoiden toivottiin myös käyvän yhteiskunnallista keskustelua monilla tavoin, sekä lausuntoja antamalla että julkisuudessa. Myös sosiaalisessa median kanavia, kuten Twitteriä ja blogeja toivottiin hyödynnettävän.

Ehdokkaita pyydettiin myös arvioimaan väitöskirjatutkijan mediaanipalkkaa. Ehdokkaiden arviot vaihtelivat 1900 eurosta 3115 euroon. Lähimmäs osuivat Jaana Isohätälä, joka veikkasi kuukausipalkaksi 2200 euroa ja Olli Kohonen, jonka veikkaus oli 2400 euroa. Tieteentekijöiden liiton tekemän kyselyn mukaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevien väitöskirjatutkijoiden bruttotulojen mediaani on haarukassa 2000–2500 euroa. Suurimman arvion, 3115 euroa, antoi Keskustan Ulla Parviainen. 

"Yritin suhteuttaa palkkaa luokanopettajan keskipalkkaan ja yleiseen keskipalkkaan. Arvelin sen kyllä jäävän alle keskipalkan, mutta en arvannut, että se jäisi noin paljon!" Parviainen totesi. Hän ei keksinyt nopeaa keinoa palkkatason korjaamiseen, mutta oli erittäin huolissaan nuorten tutkijoiden tilanteesta.

Monessa Euroopan maassa on oma tiedeministerinsä. Suomessa näin ei ole. Tiedeministerin salkun perustaminen sai tukea kaikilta muilta ehdokkailta paitsi Olli Kohoselta.

"Jos lähtisimme rakentamaan koko ministerikuviota uudelleen, silloin voitaisiin harkita tiedeministeriötä, mutta muuten ei, sillä pian jokaiseen erityisalueeseen tarvittaisiin oma ministerin salkku", Kohonen muotoili.

Ulla Parviainen Oulun yliopiston eduskuntavaalitentissä

Ulla Parviainen muistutti, että tiedeasiat ovat nykyäänkin valtioneuvoston asioissa vahvasti mukana. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että erillisen tiedeministerin nimeäminen toisi tieteelle vahvempaa jalansijaa päätöksenteossa.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula nosti keskusteluun opetuksen laadun. Ehdokkaiden toimet opetuksen arvostuksen ja laadun parantamiseen hyväksi liittyivät digitalisaatioon ja perusrahoitukseen. Yliopistossa väitöskirjatutkijana työskentelevä Vihreiden Jaana Isohätälä toivoi, että poliitikot eivät olisi jatkuvasti muuttamassa rahoitusmallia. Kansanedustaja Tytti Tuppurainen piti kuitenkin todennäköisenä, että rahoitusmalliin joudutaan vielä tekemään muutoksia.

Oulun alueen puolesta

Korkeakoulut tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta. Moni ehdokas peräänkuulutti pitkäjänteistä tiedepolitiikkaa ja oli huolissaan Oulun yliopiston rahoituksesta. Perussuomalaisten Ville Vähämäen mukaan Oulun yliopiston tulisi saada 15–20 miljoonan euron lisärahoitus.

"Meillä on täällä Oulussa 3000 ICT-osaajan vaje. Pidän tärkeänä, että Oulun yliopiston rahoitusvaje täytetään. Oulun yliopisto saa nykyiselläänkin liian pienen osan yliopistojen rahoituksesta, ja alueellisen koulutuksen puolustaminen on tärkeää", Vähämäki sanoi.

Oulun yliopiston rahoituksesta kantoivat huolta myös Mari-Leena Talvitie ja Tytti Tuppurainen.

"Oulun perusrahoitus on jäänyt 10 vuotta jälkeen, ja tämä täytyy korjata seuraavalla hallituskaudella. Tähän tarvitaan kuitenkin yhteistyötä eri puolueiden edustajien välillä. Pohjoisesta valittavien kansanedustajien pitää tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen", Talvitie kannusti.

"Oulun yliopistossa ollaan onnistuttu hyvin rahoitushauissa, mutta perusrahoitus pitää saada kuntoon. Se vaatii yhteistä tahtotilaa alueen kansanedustajilta", totesi Tuppurainen.  

Vaikka Oulun yliopiston vaikutusalueella asuu 15 prosenttia Suomen nuorisoikäluokista ja 13 prosenttia työikäisistä, yliopiston osuus maan koulutuspaikoista on vain noin yhdeksän prosenttia. Ehdokkaat pitävät epäsuhtaa ongelmallisena. Oulun alueen koulutuspaikkojen lisäys nousi keskusteluun toistuvasti rahoituksen kasvattamisen lisäksi.

Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kysyi toimia Oulun vetovoiman lisäämiseksi. Vihreiden Jaana Isohätälä ja Perussuomalaisten Ville Vähämäki peräänkuuluttivat liikenneyhteyksien tärkeyttä vetovoiman lisääjänä. SDP:n Tuppurainen peesasi liikenneyhteyksien tärkeyttä, mutta nosti esille myös henkisen puolen ja Oulun kulttuuripääkaupunki-haun.

Yleisöä seuraamassa vaalipaneelia Oulun yliopiston Saalastinsalissa

Vaalipaneelia seurattiin sekä Saalastinsalissa että suorana lähetyksenä verkosta.

Opiskelijoiden hyvin- vai pahoinvointi?

Myös opiskelijoiden jaksamisesta ja pahoinvoinnin lisääntymisestä kannettiin huolta. Professoriliiton Matti Alatalo kysyi tentattavilta keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen. Ehdokkaat kiittelivät vuolaasti Alataloa hyvästä kysymyksestä. Sinisten Vaili Jämsä-Uusitalo kertoo nähneensä professoreiden huolen opiskelijoista läheltä työssään yliopiston opintosihteerinä. 

"Täytyy olla riittävästi psykologeja, mutta sen lisäksi opettajilla pitää olla aikaa nähdä ja kuulla opiskelija. Opiskelijaa ei saa jättää yksin täällä", linjasi Jämsä-Uusitalo.

Myös Vasemmistoliiton Olli Kohonen näkee opiskelijoiden pahoinvoinnin työssään OYS:n aikuispsykiatrian osastolla.

"Opiskelijoiden pitää koko ajan valmistua yhä nopeammin, sen lisäksi heillä on työ- ja siviilielämän paineita. Kun nämä kuormittavat tekijät kasautuvat, se johtaa siihen, että opiskelijat ovat jo valmistuessaan loppuun palaneita. Onko tämä yhä vaan kiihkeämpi oravanpyörä sen arvoista?" kysyy Kohonen.

Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 14.4. Vastaavat tieteeseen ja sivistykseen keskittyvät vaalikeskustelut järjestetään kevään aikana myös Tampereella 28.3. ja Turussa 2.4. Järjestäjinä ovat Tampereen ja Turun yliopistot sekä ylioppilaskunnat, Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto.

Keskustelu jatkuu myös somessa aihetunnisteilla #tiedevaalit ja #joseitiedettä

Kuvat Mikko Törmänen

 

Tallenteen paneelista voit katsoa Youtubesta tai alhaalta (upotettu video).

Yliopistotentti 18.3.2019 - Oulun yliopisto, eduskuntavaalipaneeli from University of Oulu on Vimeo.

Oulun yliopiston vaalitavoitteet on tiivistetty liitteenä oleviin PDF-tiedostoihin

 

Viimeksi päivitetty: 21.3.2019