Uutiset - Elinikäistä terveyttä edistävät molekylääriset ja ympäristötekijät

Silmän verkkokalvosairaus, diabeettinen retinopatia, on diabeteksen yleisin komplikaatio. Sen seulonta silmänpohjakuvauksilla vie paljon resursseja. Oulun yliopisto on mukana projektissa, joka tähtää retinopatiaseulonnan automatisointiin koneoppimisen avulla. 

Elimistön matala-asteinen krooninen tulehdus lisää lukuisten sisäelinsairauksien riskiä ja lyhentää merkittävästi elinajanodotetta.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus keskittyy globaalin muutoksen terveysvaikutuksiin. Keskeisimmässä roolissa ovat ilmastonmuutos sekä perinteiset ilmansaasteet.

Kannabiksen käyttö, tupakointi ja imppaaminen teini-iässä lisäävät riskiä sairastua myöhemmin psykoosiin. Tiedot käyvät ilmi Oulun yliopistosta väittelevän LL Antti Mustosen väitöstutkimuksesta.

Oulun yliopiston professori Lauri Eklund ja tohtoriopiskelija Prateek Singh ovat eurooppalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa saaneet yhteensä lähes 3,8 miljoonan euron rahoituksen H2020-MSCA-ITN -ohjelmasta veri- ja imusuoniperäisten epämuodostumien tutkimiseen.

Oulun yliopiston sydäntutkijat ovat löytäneet joukon geenimuutoksia, jotka saattavat selittää pohjoissuomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa esiintyviä sydänperäisiä äkkikuolemia. Havainto kohtalokkaan sydänlihasfibroosin perinnöllisyydestä auttaa tutkijoita ymmärtämään myös muiden vakavien sydänsairauksien syntymekanismeja.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, Center for Environmental and Respiratory Health Research (CERH), on hyväksytty jatkamaan maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskuksena teemalla globaali muutos, ympäristö ja kansanterveys (WHO Collaborating Centre in Global Change, Environment and Public Health). Nykyinen nelivuotiskausi on voimassa 20.5.2018 alkaen ja jatkuu vuoteen 2022. Oulun yliopistolla sijaitseva keskus on ainoa yliopistollinen WHO yhteistyökeskus Suomessa. Sen johtajana toimii kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola.

Keskosena syntyneet liikkuvat nuorina aikuisina selvästi täysiaikaisena syntyneitä ikätovereitaan vähemmän ja heillä on muita heikompi lihaskunto. Vähäinen liikunta ja heikko fyysinen kunto voivat lisätä kroonisten sairauksien riskiä myöhemmin elämässä, minkä vuoksi keskosena syntyneitä tulisi erityisesti kannustaa liikunnan pariin.

Oulun yliopistossa kehitetty Kipuriihi-työkalu arvioi alaselkäkipujen hoitomuotojen tehoa joukkoälyn avulla. Huhtikuussa Kipuriihi esitellään arvovaltaisimmassa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta käsittelevässä konferenssissa Kanadassa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt yli 3,2 miljoonaa euroa Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda digitaalisia oppimisympäristöjä lääketieteen ja hammaslääketieteen opetukseen sekä yhtenäistää alan opetusta. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat sekä alojen isoimmat tieteelliset järjestöt.

Pohjois-Suomessa vuonna 1966 sekä heinäkuun 1985 ja kesäkuun 1986 välisenä aikana syntyneet voivat katsoa olevansa etuoikeutetussa asemassa. Heidän terveyttään ja hyvinvointia on seurattu jo sikiöajoista lähtien. Se on jatkunut tähän päivään saakka noin kymmenen vuoden välein. Tuloksena on syntynyt laaja Pohjois-Suomen syntymäkohortiksi kutsuttu tutkimusaineisto. Uusien tietojen keräys on alkamassa tänä vuonna.

Professori Taina Pihlajaniemen ja dosentti Ritva Heljasvaaran tutkimusryhmä palkittiin Oriontation 100 –ideaa -kilpailun palkintogaalassa ystävänpäivänä 14.2. Voittoisa kilpailuehdotus liittyi syöpätutkimukseen.

Kylmä vuodenaika aiheuttaa oireita tyypin 2 diabetesta sairastaville. Diabeetikot kärsivät rytmihäiriöistä ja rintakivusta, mutta myös hengitystieoireet lisääntyvät talvella.

Jo alle viisikymppisillä suomalaistupakoijilla nähdään varoitusmerkkejä vakavista sydän- ja verisuonitapahtumista. Lääkärin antama lopettamistuki on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavien terveysriskien realisoitumista, mutta suomalaiset lääkärit kokevat, että aikapula ja puutteelliset hoitoketjut estävät heitä tarjoamasta riittävää tukea.

Genetiikka on tullut ryminällä kaikkien ulottuville. Tällä hetkellä tutkimuksissa ollaan jo aidosti yksilötasolla, ja jokaisella on halutessaan mahdollisuus itsensä geneettiseen testaamiseen. Kasvava tietomäärä lisää itsetuntemusta, mutta kehityskulku herättää myös pelkoja. Lisääntyvän geenitiedon mahdollisuuksia ja tulevaisuuden haasteita pohdittiin marraskuun lopulla Oulun yliopistossa Kiehtovat geenit -seminaarissa.

Arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise-lehdessä julkaistu oululainen tutkimus osoittaa, että fyysinen kunto on tärkeämpi sydäntä suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus. Tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi. Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen.

Kiitos nykyteknologian, voimme tarkkailla terveydentilaamme muun muassa sykemittareiden ja aktiivisuusrannekkeiden avulla. Tekniikan kehittyminen tarkoittaa yhä tarkempaa terveyden seuraamista. Jospa ihminen huolehtisi itsestään kuin autostaan, kun autoa käytetään katsastuksessa vuosittain. Samanlaisella tarkastuksella ihmiset saattaisivat välttyä tautien kroonistumiselta, toteaa solujen kommunikointia tutkiva kehitysbiologian professori Seppo Vainio.

Tohtorikoulutettava Anna-Maiju Leinonen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat voittaneet ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2017 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa.

Vuoden 2017 Erkki Kivalo -palkinto myönnettiin Neurologipäivillä professori Kari Majamaalle. Palkinto myönnetään kolmen vuoden välein merkittävistä ansioista neurologian alan kehittämisessä tutkimuksen, opetuksen, kliinisen toiminnan ja hallinnon alalla. Majamaa työskentelee Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Erkki Kivalo -palkinto myönnettiin nyt kuudennen kerran.

Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvan Interleukiini 6 (IL-6) -geenin variaatiot lisäävät tupakoitsijoiden herkkyyttä sairastua astmaan. Oulun yliopiston professori Maritta Jaakkolan johtama Ympäristö ja astma -tutkimus on yksi maailman laajimpia aikuisiässä puhkeavan astman syitä selvittävä hanke. Nyt saadut tulokset vievät tutkijoita askeleen lähemmäs tupakoinnin astmaa lisäävien vaikutusmekanismien selvittämistä.

Kansainvälinen laaja tutkimusryhmä on tunnistanut 72 uutta geneettistä rintasyövän riskitekijää. Tulokset julkaistiin arvostetuissa Nature- ja Nature Genetics -tiedelehdissä. Geneettinen tutkimus avaa tietä rintasyövän kehittymismekanismien tunnistamiselle.

Sairaaloissa työskentelevien hoitajien työajasta valtaosa kuluu muuhun kuin potilaan välittömään hoitoon. Hoitajien aikaa syö esimerkiksi kirjaaminen, joka vie työajasta noin viidenneksen. Työnjaon epäselvyydet vievät työstä tehoa, eivätkä edes esimiehet ole aina selvillä alaistensa työnkuvasta. Tiedot käyvät ilmi Oulun yliopistossa tarkastettavasta TtM Päivi Lavanderin väitöskirjasta.

Lähes joka kymmenes digipelejä pelaava nuori kärsii ongelmapelaamiseen liittyvistä oireista, selviää Oulun yliopistossa tarkastettavasta, TtM Niko Männikön väitöskirjasta. Ongelmalliseen pelaamiskäyttäytymiseen liittyviä piirteitä ovat runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus, sekä mieltymys verkkoympäristössä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat ongelmapelaajilla yleisiä.