Uutiset - Elinikäistä terveyttä edistävät molekylääriset ja ympäristötekijät

Naisten kahden yleisimmän synnytinelinsairauden, kohdun lihaskasvainten eli myoomien ja endometrioosin, taustalla vaikuttaa yhteisiä geenejä. Arvostetussa Nature Communications -lehdessä julkaistu havainto vie alan perustutkimusta harppauksen eteenpäin ja voi avata täysin uusia mahdollisuuksia myös lääkehoitojen kehittämiseen. 

Oulun yliopiston ja kansallisen hoitoteknologioiden arviointi (HTA) -koordinaatioyksikön eli FinCCHTA:n asiantuntijat ovat kehittäneet työkalun, jonka avulla voidaan aiempaa luotettavammin arvioida erilaisten digitaalisten terveyspalvelujen, kuten mobiilisovellusten sekä tekoäly- ja robotiikkaratkaisujen, soveltuvuutta terveydenhuollon käyttöön.

Vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta suomalaislasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Määrä on väkilukuun suhteutettuna korkein maailmassa. DIPP-tutkimuksessa on kerätty jo 25 vuotta tietoa tekijöistä, joilla saattaa olla merkitystä lasten diabetekseen sairastumisen kannalta. Virusten epäillään olevan suuressa roolissa.

Digitaalinen terveysteknologia on yksi Oulun yliopiston keskeisimmistä tutkimusteemoista. DigiHealth-hanke vie alan tutkijat myös Oysin käytäville.

Tuoreen kutsuntaikäisillä tehdyn oululaistutkimuksen mukaan jo kevyellä fyysisellä aktiivisuudella on edullisia vaikutuksia nuorten miesten sydänterveyteen. Säännöllinen liikunta lisää sydämen sykevaihtelua, joka kuvaa sydämen hermostollista säätelyä ja on merkki sydämen hyvästä terveydestä.

Eri geneettiset tekijät selittävät painoindeksissä tapahtuvia muutoksia eri ikäkausina, osoittaa tuore tutkimus.

Oulun yliopiston tutkijat mukana löytämässä verestä aineenvaihdunnan merkkiaineita, jotka liittyvät riskiin menehtyä seuraavien 5–10 vuoden aikana. Havainnoista voi olla hyötyä esimerkiksi sydänsairauspotilaille.

On tuttua, että äidin tupakointi raskauden aikana vaikuttaa lapsen terveyteen monella tavalla. Laajassa syntymäkohorttitutkimuksessa on käynyt ilmi, että äidin tupakoinnilla on vaikutusta myös lapsen tuki- ja liikuntaelinperäisen kivun kokemiseen teini-ikäisenä.

Siitepölyennusteet ilmestyvät sääennusteiden yhteyteen maaliskuun puolivälin paikkeilla, kun lepän ja pähkinäpensaan kukinta alkaa. Astmaatikkojen ja allergikkojen oirehtiminen on tuttua, mutta APTA-hankkeessa selvisi, että siitepölykauden alkaminen lisää myös kuolleisuutta hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Laaja kansainvälinen tutkimus paljastaa kiinnostavan ilmiön maailman väestön lihomisesta: painoindeksin maantiede näyttää muuttuneen radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä vuonna 1985 valtaosassa maita kaupunkilaiset olivat lihavampia kuin maalla asuvat. Noin 30 vuodessa tilanne on kuitenkin kääntynyt jopa päinvastaiseksi.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH) on käynnistänyt tutkimushankkeen SAAMI - saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja siihen, miten saamelaiset voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää. Hankkeessa tuotetusta tiedosta hyötyvät päättäjät, tiedeyhteisö ja saamelaiset itse.

Oulun ja Harvardin yliopistojen tutkijat ovat löytäneet aiemmin tuntemattoman mekanismin, jolla elimistön solut aistivat happea. Hapen puute vaikutti suoraan geenien toimintaan ja esti solujen erilaistumisen. Havainto avaa uusia mahdollisuuksia syöpälääkkeiden kehitykseen. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä.

Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä nivelrikon vaikeusastetta mitataan akustisesti, kineettisesti ja lämpötilan mukaan. Menetelmällä voidaan seurata nivelrikon etenemistä ja tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista helposti ja nopeasti.

Digitaaliset etähoitomuodot, kuten nettiterapiat, ovat mahdollisuus vastata tehokkaasti terveyspalvelujen kasvavaan kysyntään. Lääkärikunnan enemmistön mielestä nettiterapiat ovat hyväksytty tapa tarjota hoitoa. Lääkärien mielestä ne täydentävät hyvin alkuvaiheen hoitoa, mutta eivät saisi olla ainoa vaihtoehto.

Nivelrustovaurioihin ei ole tällä hetkellä saatavilla parantavaa hoitoa vaan nykyisten hoitojen tarkoitus on lähinnä lievittää vaurioista johtuvaa kipua. Tutkijat uskovat pystyvänsä kehittämään menetelmän, jolla ruston rakenne korjaantuu ja toiminta palautuu.

Sepelvaltimotautia sairastavien sydän kuormittuu terveysliikunnan aikana enemmän kylmässä ympäristössä verrattuna lämpimään, osoittaa Oulun yliopistossa tehty tutkimus. Muuta poikkevaa verenkiertoelimistön toimintaa ei havaittu vakaata sepelvaltimotautia sairastavien miesten reippaan puolen tunnin kävelyn aikana.  

Oulun yliopiston tutkijoita on mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoittaa geneettisten tekijöiden osittain selittävän riskikäyttäytymistä. Yksittäisten geenien vaikutus riskikäyttäytymiseen on pieni, mutta geenien yhteisvaikutus on merkittävä.

Raskaudenaikaisen tupakoinnin aiheuttamat epigeneettiset muutokset sikiön DNA:ssa ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin aikuisiässä, osoittaa laaja tutkimus.

Perinteinen saamelainen elämäntapa ja ruokavalio ovat suojanneet saamelaisten fyysistä ja henkistä terveyttä. Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin lisänneet saamelaisten elämäntapasairauksia ja tuoneet uhkia mielenterveydelle. Monet yhteiskunnalliset ja elämäntapaan liittyvät muutokset ovat tehneet saamelaiset myös entistä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet uuden molekyylitason mekanismin, jonka vuoksi tietyt ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan eturauhassyövän aggressiiviseen muotoon. Löydös avaa uusia mahdollisuuksia levinneen eturauhassyövän riskin arviointiin sekä kliinisiin hoitoihin. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Cell-tiedelehdessä.

Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma tukee pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista vaikuttamalla laihduttajan ajatuksiin ja asenteisiin. Ohjelmaa käyttäneiden paino putosi ja useimmilla se säilyi saavutetulla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan.  

Professori Taina Pihlajaniemen tutkimusryhmän tavoitteena on oppia ymmärtämään yksityiskohtaisesti syöpäsolujen ja niitä ympäröivän soluväliaineen proteiinien välisiä vuorovaikutuksia ja löytää sitä kautta uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti kollageenit. Ryhmän pitkäjänteinen työ jatkuu nyt Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämällä 485 000 euron apurahalla.

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa selvittämään hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän eli PCOS:n, mahdollisen syntymekanismin. Oulun yliopiston dosentti Terhi Piltosen mukaan tutkimuslöydös vie PCOS-oireyhtymään liittyvää tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Löytö voi edistää diagnoosi- ja hoitomuotojen kehittämistä, minkä vuoksi sillä voi olla tärkeä kansanterveydellinen merkitys.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina ja niistä on entistä enemmän apua potilaiden hoidossa. Järjestelmät auttavat esimerkiksi suunnittelemaan, millainen hoito sopii potilaalle parhaiten.

Ilmansaasteilla ja kätkytkuolemilla voi olla yhteys, tuore tutkimus osoittaa. Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola yhteistyökumppaneineen osoitti tutkimuksessaan mahdollisen yhteyden lyhytaikaisen ilmansaasteille altistumisen ja kätkytkuolemien välillä.

Terveydenhuollon resursseja haaskataan parhaillaankin turhiin tutkimuksiin sekä tehottomiin ja jopa haitallisiin hoitoihin. Asia käy ilmi arvostetussa The Lancet -tiedelehdessä julkaistuista kolmesta laajasta katsausartikkelista, joissa yli kolmekymmentä johtavaa asiantuntijaa kolmestatoista eri maasta on koonnut tutkimusnäyttöä alaselkäkivun syistä, riskitekijöistä ja hoidosta. Professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta on yksi tutkimusten tekijöistä.   

Periytyvää rintasyöpägeeniä kantavista miehistä moni kokee jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea, osoittaa tuore väitöstutkimus. Kohonneesta syöpäriskistä huolimatta miehille ei myöskään ole järjestetty yhtenäistä ennaltaehkäisevää syöpäseurantaa.

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on löydetty uusi normaalille sikiönkehitykselle välttämätön geeni ja maailmalla aiemmin kuvaamaton vaikea lapsuusiän monielintauti.

Ihosairaudet ovat luultua yleisempiä suomalaisilla keski-ikäisillä. Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikummun väitöstutkimuksessa peräti 60 %:lta tutkittavista löydettiin hoitoa vaativa ihosairaus.

Suomessa on käynnistynyt uusi, ainutlaatuinen tutkimushanke, jonka avulla ymmärretään entistä paremmin sairauksien syitä ja mahdollisia hoitomuotoja. FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä verinäytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Tutkimushankkeen arvioidaan kestävän kuusi vuotta ja sen budjetti on lähes 60 miljoonaa euroa.

Ulkoilman kylmäjaksot lisäävät sydänperäisen äkkikuoleman riskiä. Riski on erityisen suuri henkilöillä, jotka sairastavat tietämättään sepelvaltimotautia. Tiedot käyvät ilmi lääketieteen lisensiaatti Niilo Rytin väitöskirjasta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa maanantaina 11. joulukuuta.

Lääketieteen lisensiaatti Aki Käräjämäen Oulun yliopistossa 8.12. tarkastettavassa väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa alkoholin käyttöön liittymättömän rasvamaksan altistavan sydämen eteisvärinälle. Riski on noin kaksinkertainen verrattuna henkilöihin, joiden maksa ei ole rasvoittunut.

Professori Miika Nieminen Oulun yliopistosta on saanut runsaan miljoonan euron rahoituksen nivelruston rakenteen kuvantamiseen liittyvään tutkimukseen. Rahoituksen myönsi Jane ja Aatos Erkon säätiö. Kyseessä on jatkorahoitus säätiön aiemmin tukemalle hankkeelle.

Lastentautien tutkimussäätiö jakoi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kolme 200 000 euron suuruista erityisapurahaa 27.10.2017 Helsingin yliopistolla pidetyssä Arvo Ylppö –palkintotilaisuudessa. ”Tulevaisuuden pediatria” –apurahoilla  tuetaan tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä, ideoita ja teknologioita lasten ja nuorten sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa.

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan malarialoisen kehityksen pysäyttävän uuden yhdisteen, sekä kaksi sen kohdeproteiinia. Tulokset voivat johtaa täysin uusien malarialääkkeiden kehittämiseen.

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa. Yhteisvalintaan siirrytään siten, että lääketieteen hakukohteet ovat omassa yhteisvalinnassa ja hammaslääketieteen hakukohteet omassaan. Eläinlääketiede on mukana valintayhteistyössä.

Nuorten miesten, pelinkehittäjien ja liikuntatutkijoiden yhteistyönä kehitetyn MOPO-palvelun soveltuvuutta nuorten miesten liikkumiseen ja kuntoon tutkittiin lähes 500 miehen joukossa kuuden kuukauden ajan. Noin puolet miehistä sai käyttöönsä aktiivisuusmittarin ja sähköisen pelinkaltaisen hyvinvointipalvelun, jossa oli toimintoja muun muassa liikkumiseen, terveyteen, nuorten palveluihin ja sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyen. Toisen ryhmän liikkumista mitattiin mittarilla, joka ei näyttänyt käyttäjälleen aktiivisuustietoja. Palvelu sisälsi Clans of Oulu -pelin, jonka oli toteuttanut oululainen LudoCraft Oy.

Oulun yliopiston mikroelektroniikan sekä lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja teknologian tutkimusyksiköt ovat saaneet merkittävän 1,1 miljoonaan euron projektirahoituksen EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää uusi infrapunaspektroskopiaan perustuva kuituoptinen mittauslaite nivelensisäisten kudosten, erityisesti polven nivelruston, laadun mittaamiseen niveltähystyksen aikana.

Oululaisten sydäntutkijoiden käyttämää aineistoa voi pitää maailman mittakaavassa erityislaatuisena. Aineiston avulla selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat sydänsairauksia ja äkkikuolemia aiheuttavan fibroosin syntyyn.