Muurarimehiläisnaaras tarkkailee aiemmin pesineen lajin pesää

Erakkomehiläiset oppivat naapureiltaan

Erakkomehiläisiin kuuluvat muurarimehiläiset käyttävät lajienvälistä sosiaalista informaatiota valitessaan pesäkoloa, osoittaa uusi tutkimus. Muurarimehiläiset tarkkailevat ja painavat mieleensä aikaisemmin pesivän lajin pesäpaikkamieltymyksen ja pesimämenestyksen. Ne kopioivat aikaisemmin pesiviä lajeja, jos näiden pesät ilmentävät onnistunutta pesintää. Jos aikaisemmin pesivän lajin pesä ilmentää epäonnistunutta pesintää, muurarimehiläisnaaraat valitsivat muun pesäkolon.

Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että myös erakkona elävät mehiläiset kykenevät joustavaan päätöksentekoon pesäpaikanvalintoja tehdessään. Vaikka erakkomehiläiset pesivät yksin, ne kuitenkin tarkkailevat jatkuvasti ympäristöään ja hyödyntävät muiden tekemiä valintoja ja niiden seurauksia. Näin tekemällä ne säästävät aikaa ja välttävät riskejä. Vastaava “kopioi menestyviä / hyljeksi epäonnistuneita”-strategia on aiemmin löydetty muun muassa kirjosiepoilta.

Kokeellisessa tutkimuksessa luotiin mehiläisille vaikutelma, että aikaisemmin pesivä laji olisi valinnut kahdesta vierekkäisestä pesäkolosta toisen. Pesäkolot erosivat toisistaan ainoastaan niiden ympärille kiinnitettyjen symbolien (ympyrä ja kolmio) suhteen. Myöhemmin pesivälle mehiläislajille tarjottiin 20 cm:n päähän aikaisemman lajin pesästä kaksi tyhjää pesäkoloa, nekin ympyrällä ja kolmiolla merkityt.

Lisäksi aikaisemmin pesivän lajin pesimämenestystä manipuloitiin poraamalla pienen pieniä reikiä tulppaan, jolla muurarimehiläiset viimeistelyvaiheessa sulkevat pesäkolonsa. Reiät jäljittelivät loiskärpästen ja pistiäisten ulostuloreikiä, mikä puolestaan viittaa pesinnän epäonnistumiseen. Osa tulpista jätettiin ehjiksi ilmentämään onnistunutta pesintää. Kiinnostuksen kohteena oli selvittää naaraan ensimmäinen pesäpaikan valintapäätös. Koepesät varustettiin automaattisella tiedonkeruujärjestelmällä. Pesintäkauden loputtua pesät kerättiin talteen ja aineisto analysoitiin.

”Sosiaalinen informaatio on kaikkien, myös ei-sosiaalisten lajien saatavilla. Sosiaalinen informaationkäyttö mahdollistaa uusien traditioiden leviämisen sekä lajin sisällä että myös lajien välillä. Lajienvälinen valikoiva sosiaalinen informaationkäyttö -hypoteesi haastaa nykyisen koevoluutioteorian. Se ennustaa, että informaatiota hyödyntävän lajin ja informaationlähteen ominaisuudet voivat joko samankaltaistua tai erilaistua informaationlähteen havaittavasta menestyksestä riippuen”, kuvaa yksi tutkimuksen tekijöistä, dosentti Olli J. Loukola Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.

Erakkomehiläisiä tutkittu vähän

Sosiaalisia mesipistiäisiä, kuten hunajaa tuottavia tarhamehiläisiä ja kimalaisia, on tutkittu pitkään ja niiden käyttäytymisestä ja oppimisesta tiedetään jo melko paljon. Maailman mesipistiäisistä (Apoidea) kuitenkin noin 85 prosenttia on erakkomehiläisiä. Toisin kuin sosiaaliset mehiläiset, erakkomehiläiset pesivät yksin. Näiden lajien naaraat ovat siis aina ”sinkkuäitejä”.

Erakkomehiläisten käyttäytymistutkimus on ollut verrattain vähäistä ja niiden oppimisesta tiedetään tuskin mitään. Se tiedetään, että ne ovat tehokkaita ravintokasvien pölyttäjiä ja pesivät mielellään hyönteishotelleissa. Erakkomehiläisten ryhmään luetaan myös muurarimehiläiset eli Osmia-suvun lajit, joita Suomesta on tavattu kymmenkunta.

Tutkimuksen kokeet ja aineisto kerättiin Itä-Lontoon puistoista ja hautausmailta sekä Kentistä ja Harpendenista Lontoon välittömästä läheisyydestä Englannissa vuosina 2015–2018.

Muurarimehiläisnaaras valitsemassa pesäkoloa. Kuva: Olli Loukola

Artikkeli:

Loukola Olli J, Gatto Elia, Hijar-Islas Ana C, Chittka Lars: Selective interspecific information use in the nest choice of solitary bees, Animal Biology, DOI 10.1163/15707563-20191233

Aiempi artikkeli kirjosiepoista:

Loukola Olli J, Seppänen Janne-Tuomas, Krams Indrikis, Torvinen Satu, Forsman Jukka T: Observed fitness may affect niche overlap in competing species via selective social information use. The American Naturalist, DOI 10.1086/671815

 

Pääkuva: Muurarimehiläisnaaras tarkkailee aikaisemmin pesineen lajin pesää. Kuva: Olli Loukola

 

Viimeksi päivitetty: 29.1.2020