People walking outside in the forest at the University of Oulu

Geenitutkijat etsivät ratkaisuja ilmastonmuutoksen nostamiin ongelmiin

Miten käy puiden ja peltokasvien ilmaston muuttuessa? Tulevaisuus näyttää synkältä: tautien leviäminen kiihtyy, ja kasvuympäristöt voivat muuttua arvaamattomasti. Jalostamalla kasveille uusia ominaisuuksia geenitutkimusta hyödyntämällä voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Oulussa 18.–19.3. järjestetyssä seminaarissa huippugeneetikot ympäri maailmaa pohtivat, löytyisikö geeneistä ja jalostuksesta ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Kansainvälisyys voimavarana

”Oulussa on vahva kasvigenetiikan tutkimus. Tutkimme, millaiset ominaisuudet auttavat mäntyjä sopeutumaan tänne arktisiin oloihin”, kertoo Oulun yliopiston professori Outi Savolainen. Savolainen pitää kansainvälistä yhteistyötä välttämättömyytenä geenitutkimuksessa.

”Männyllä on seitsemän kertaa niin suuri perimä kuin ihmisillä. Näin ison perimän tutkimuksessa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kun ranskalainen geenitutkija löytää männyn perimästä sopeutumia heidän ilmastoonsa, tieto hyödyttää myös meidän tutkimustamme”, Savolainen selventää.

Seminaariin osallistui jalostajia, geenivarojen suojelijoita ja genomisen evoluution tutkijoita ympäri maailmaa. Kaikki kasvit ovat evolutiivisesti sukua toisilleen, eivätkä ne tunnista maiden rajoja. Sen vuoksi kasvien tutkimuksessakaan ei rajoituta oman maan sisälle.

”Seminaarin taustalla oli ajatus siitä, että geneetikot pystyvät vastaamaan ilmastonmuutokseen globaalisti”, tiivistää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen.

Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat mukana monissa tutkimusprojekteissa, mm. laajassa eurooppalaisessa B4EST-projektissa, jonka tarkoituksena on käyttää genomitietoa metsätaloudessa.


Researcher presenting findings at the botanical gardens of the university of oulu
Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) professorin Rodomiro Ortizin mukaan geenitutkimuksella voidaan löytää ratkaisu köyhyyteen, nälänhätään ja ilmastonmuutokseen.

Across Generations

Seminaarin teemaan kuului ”Across generations”, eli ”sukupolvelta toiselle”. Ympäristöön sopeutuminen tapahtuu sukupolvelta toiselle, mutta myös ilmastonmuutos koskettaa pääasiassa seuraavia sukupolvia. Samalla seminaarissa heitettiin jäähyväiset kolmelle alan huippututkijalle, jotka ovat jäämässä eläkkeelle. Savolaisen mukaan ilmastonmuutokseen varautumisessa on tärkeää ymmärtää, kuinka nykytilanne on syntynyt. Samalla on suunnattava katse tulevaisuuteen ja ratkaistava, miten geenivaroja suojellaan ja käytetään.

”Tulevaisuudessa puiden sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon ja siitä seuraaviin ongelmiin, kuten tuholaishyönteisten leviämiseen, on ratkaistava pian. Geenitutkimuksen avulla voimme jalostaa puita aiempaa tehokkaammin. Voimme esimerkiksi löytää geenejä, jotka auttavat tuottamaan puuta nykyistä pienemmällä pinta-alalla tai torjuvat hyönteisten aiheuttamia tuhoja tehokkaammin”, Kärkkäinen visioi.

Honorary speakers at the seminar Bengt Andersson Gull, Antoine Kremer, Outi Savolainen
Seminaarin kunniapuhujat professori Bengt Andersson Gull (Skogforsk), professori Antoine Kremer (INRA)  ja professori Outi Savolainen ovat siirtymässä eläkkeelle, mutta geenitutkimus jatkuu seuraavan sukupolven voimin.

Tulevaisuus selviää katsomalla menneeseen

”Metsätieteen Nobelin”, eli arvostetun Wallenberg palkinnon saanut Antoine Kremer puhui seminaarissa tammen mikroevoluutiosta. Mikroevoluutiolla tarkoitetaan lajitasoa alempaa evolutiivista adaptaatiota. Tammen pitkäikäisyyden vuoksi on arveltu, että se ei selviä ilmastonmuutoksesta. Kremerin kokeelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tammessa on tapahtunut adaptiivista erilaistumista jo aiempien ympäristömuutosten aikana. Lajin perimää ymmärtämällä voidaan siis katsoa sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

”Viljakasveillahan on helppo tehdä risteytyksiä. Kasvit kasvavat nopeammin ja niitä on helpompi tutkia. Metsäpuut kasvavat aikuisiksi hitaammin ja niissä riittää tutkimista. Kehitämme Oulussa geneettisiä työkaluja, joilla voidaan jalostaa männyn valtavaa perimää”, Savolainen selittää.

Luonnonvarakeskuksen Oulun yksikössä työskentelevä Kärkkäinen on kiinnostunut puun jalostamisesta tulevaisuuden käyttömuotoihin. 

”Ilmastonmuutoksen aiheuttaja löytyy pitkälti öljyyn pohjautuvasta taloudestamme. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen biopohjaisilla on tärkeää. Uudet, biopohjaiset aineet ja tuotteet asettavat puunlaadulle uudenlaisia toiveita”, Kärkkäinen kertoo.

Seminaari järjestettiin Kasvitieteellisen puutarhan uudistetussa vierailukeskuksessa.

 

Teksti ja kuvat Tiina Strand

Viimeksi päivitetty: 22.3.2019