University of Oulu, 2019

Keskustakampus tarjoaa hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan

Opiskelijoiden arkiliikuntaa voidaan tukea yhdyskuntasuunnittelulla, jossa opiskelijoille sopivia asuntoja sijoitetaan sopiville etäisyyksille kampuksesta. Keskusta-alueella asuvien opiskelijoiden olisi helppo liikkua uudelle kampukselle lihasvoimin.

Tero Niemi on tutkinut maantieteen pro gradu -työssään opiskelijoiden asumista ja sitä, miten opiskelijoiden liikuntaa päivittäisillä opiskelumatkoilla Oulun kampuksille voitaisiin lisätä. Opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin on yksinkertaisin keino yltää liikuntasuosituksiin. Suomalaisten fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät nykyisellään täyty, millä on vaikutuksia niin yksilötasolla kuin kansanterveydelliselläkin tasolla.

Arkiliikunnan lisäämiseksi opiskelijoille sopivia kerrostaloalueita tulisi sijoittaa liikkumisen kannalta sopiville etäisyyksille kampuksista.

”Etäisyyden kasvaessa myös kynnys liikkua lihasvoimin kasvaa. Jos matka koetaan liian työlääksi, valitaan mieluummin joukkoliikenne”, Niemi toteaa.

Suomessa alle kilometrin mittaisista matkoista 75 prosenttia kuljetaan jalkaisin tai pyörällä. 1–2 kilometrin matkoilla kävelyn ja pyöräilyn osuus on vielä lähes 50 prosenttia, mutta 3–5 kilometrin matkoilla enää hieman yli 20 prosenttia.

Opiskelijat haluavat asua lähellä keskustaa ja kampusta

Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan opiskelijat toivovat asumispaikaltaan lyhyitä etäisyyksiä kampukselle ja keskustaan sekä toimivia joukkoliikenneyhteyksiä. Niemen tutkimuksen mukaan opiskelijoiden asuminen keskittyy Oulussa keskusta-alueelle, oman kampuksen läheisyyteen sekä niiden välille.

”Asunnon sijainnin on oltava sellainen, josta pääsee helposti kampukselle, keskustaan ja päivittäistavarakauppoihin. Opiskelijoilla on harvemmin omaa autoa käytössä, joten etäisyys ja joukkoliikenne vaikuttavat”, Niemi sanoo.

Opiskelijat hakeutuvat asumaan niin lähelle omaa kampusta tai keskustaa kuin heille sopivia asuntoja on saatavilla. Asumistiheys on suurimmillaan kampuksia lähimpänä olevilla asuinkerrostaloalueilla.

”Suosituimpia asuntoja ovat pienet yksiöt tai kaksiot elämäntilanteesta riippuen. Ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista haluaa asua kampuksen välittömässä läheisyydessä tai keskustassa”, vahvistaa PSOAS:n toimitusjohtaja Juha Aitamurto.

Keskustassa kaikki on lähellä

Yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa opiskelumatkojen liikunnan lisäämisessä. Jos Raksilan läheisyyteen saadaan opiskelijoiden budjetille sopivia asuntoja, arkiliikunnan määrä voi nousta opiskelijoiden keskuudessa uuden keskustakampuksen myötä.

”Raksilan etu on se, että opiskelijat voivat asua nimenomaan keskustassa. Keskustassa asuvien opiskelijoiden on huomattavan paljon helpompaa kulkea pyörällä tai kävellen Raksilaan kuin Linnanmaalle”, Niemi sanoo.

Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, etteivät vuokrat nouse liian korkeiksi. Niemi nostaa esiin PSOAS:n roolin opiskelijan mahdollisuuksissa asua keskusta-alueella.

”Jos muuton yhteydessä otetaan huomioon opiskelijoiden asumistoiveet, Raksila on sijainniltaan opiskelijoille loistava diili. Opiskelijoiden elinpiiriä ajatellen kaikki on lähellä, joten omaa autoa tai joukkoliikennettäkään ei välttämättä tarvitse, jos ei ole erityisiä tarpeita. Kaikki arkiliikunta voidaan toteuttaa lihasvoimin”, Niemi toteaa.

Osa Linnanmaan opiskelija-asunnoista on niin lähellä kampusta, että vaikka matka kuljetaan lihasvoimin, arkiliikuntaa ei kerry tarpeeksi. Keskustakampukselle olisi todennäköisesti hieman pidempi matka opiskelijoiden asunnoilta.

”Paradoksi on, että kampuksen pitäisi olla riittävän lähellä, jotta ihmisellä on motivaatio kulkea lihasvoimin, mutta ei liian lähellä, että askeleita kuitenkin kertyisi”, Niemi sanoo.

PSOAS ehtii varautua keskustakampukseen

PSOAS:lla on jo opiskelija-asuntoja Välkkylässä ja Peltolassa, lähellä Kontinkankaan kampusta ja tulevaa keskustakampusta. Välkkylän asuntojen laatua aiotaan kohottaa muun muassa rakentamalla taloihin hissejä ja parantamalla esteettömyyttä. Välkkylään on jo suunnitteilla uusiakin opiskelija-asuntoja.

”Toiveena PSOAS:lla on päästä rakentamaan uusia kohteita aivan kampuksen ytimeen Linnanmaan tapaan. PSOAS pystyy turvaamaan hyvin asuntotarjontaa siirtymäaikana ja rakentamaan aikanaan uusia laadukkaita ja edullisia asuntoja opiskelijoille, myös keskustaan”, Aitamurto kertoo.

Linnanmaan opiskelija-asuntojen vuokrasopimukset purkautuvat pääosin 20 vuoden sisällä, minä aikana myös muuton Raksilaan oletetaan tapahtuvan. Linnanmaan lähialueiden kiinteistöjen mahdollisesta uusiokäytöstä neuvotellaan Senaatin ja Oulun kaupungin kanssa.

”PSOAS:lla on nykyisen kampusalueen välittömässä läheisyydessä myös perhekohteita, jotka toimivat peruskorjattuina hyvin myös tulevaisuudessa”, Aitamurto sanoo.

Väylien kunnossapito ja yhteiskäyttöpyörät tukevat arkiliikuntaa

Kevyen liikenteen väylien kunnosta, viihtyvyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää arkiliikunnan tukemisen kannalta. Etenkin pyöräilyn kannalta talvikunnossapito on olennaista.

”Oulussa on vahva perinne pyöräilyyn ja kevyen liikenteen väylät ovat tunnettuja kattavuudestaan. Pyöräbaanasta olen kuullut hyvin paljon positiivisia asioita, se on ollut tervetullut parannus”, Niemi sanoo.

Myös PSOAS pyrkii edistämään opiskelijoiden pyöräilyä ja liikkumista kohteissaan.

”Olemme juuri lanseeraamassa yhteiskäyttöpyöriä, jotka tulevat aluksi vaihto-opiskelijakohteisiin. Jatkossa teemme myös pyörienhuoltotiloja, ja suunnitteilla on hankkia rahtipyöriä joihinkin kohteisiin. Useissa kohteissa on myös pieniä kuntosaleja asukkaiden vapaaseen käyttöön”, Aitamurto toteaa.

Kestävyys on tärkeää nuorille

Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan alle 40-vuotiaiden asuinpaikan valinnassa tärkeimpiä syitä ovat sujuvat joukkoliikenneyhteydet. Sama ikäluokka on yleisesti halukkaampi käyttämään joukkoliikennettä kuin vanhemmat suomalaiset. Tilastokeskuksen mukaan opiskelijat käyttävät julkiseen liikenteeseen paljon enemmän rahaa kuin kotitaloudet keskimäärin.

Keskustan lähellä sijaitseva kampus on joukkoliikenteen saavutettavissa tehokkaasti eri puolilta kaupunkia.

Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan kestävien liikkumismuotojen, eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, osuus on Oulun seudulla 19 prosenttia kaikesta kulkemisesta. Kestävien liikkumismuotojen lisääminen kytkeytyy vahvasti ilmastotavoitteisiin.

”Tulevaisuudessa palveluja halutaan lähelle ja kestävän kehityksen asumisratkaisut nousevat entistä enemmän esiin. Liikkuminen tapahtuu yhä enemmän pyörillä, julkisilla kulkuvälineillä ja yhteiskäyttöautoilla”, Aitamurto kertoo.

Teksti Iia Paloheimo

Lue lisää keskustakampuksesta

Pyöräilyn baanaverkkosuunnitelma vuoteen 2031 (lähde Oulun kaupunki):

Lisätietoja baanaverkkosuunnitelmasta

Viimeksi päivitetty: 8.6.2020