Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Oulun yliopisto sijoittuu sijavälille 201-300 yliopistojen vaikuttavuutta mittaavassa kansainvälisessä The University Impact 2020 -vertailussa. Vertailussa arvioidaan yliopistojen sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen kautta.
Yksi maailman suurimmista kiertotalouden tutkimuskeskittymistä, Oulun yliopiston InStreams Hub, on saanut mittavan rahoituksen hiilidioksidin talteenoton ja sen hyödyntämisen tutkimukseen.
Oulun yliopiston SOLOGS-hanke selvittää Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelujen parasta sijaintia ja järkevintä logistiikkaa. Syksyllä 2020 päättyvän hankkeen tulokset herättävät jo kiinnostusta.
Ilmasto.nyt on monitieteinen opintokokonaisuus, joka käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiä perusteita ja kuinka sitä voidaan ehkäistä ja siihen sopeutua. Opinnot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ja ne voi suorittaa laajan verkkoaineiston avulla.
Teollisten prosessien digitalisaatiota kehitetään ja demonstroidaan kahdessa merkittävässä Oulun yliopiston Säätötekniikan tutkimusryhmän hankkeessa yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on edistää tuotantolaitosten autonomisuutta.
Tekniikan torstain aiheena ollut Kiertotalous keräsi Telluksen stagen täyteen alan yrityksiä ja tutkijoita esittelemään ajatuksiaan yhteistyömahdollisuuksista. Lopputulema keskustelulle oli, että yrityksillä on runsaasti kysyntää kiertotalouden uusimmalle tutkimustiedolle. Yhteistyötä toivovat molemmat osapuolet.
Epäorgaanisten sivuvirtojen arvoketjujen tutkimukseen ja uusien hyödyntämisteknologioiden kehittämiseen haetaan maailmanlaajuisella haulla viittä uutta huippututkijaa Oulun yliopiston InStreams-tutkimusohjelmaan.
Professori Eva Pongrácz vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä haluaa ratkaista maailman ongelmia yhteistyössä. Se, mitä maailmalla tapahtuu, koskettaa hänen mukaansa meitä kaikkia.
Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.
Ihmisen muuttaessa ympäristöä rakentamisen ja maankäytön myötä muuttuvat samalla luonnonprosessit niillä alueilla. Luonnonmaantieteen professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä muistuttaa, että paikallisella tasolla tämä voi tuoda myös miellyttävyysaspektin.
Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH) on käynnistänyt tutkimushankkeen SAAMI - saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja siihen, miten saamelaiset voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää. Hankkeessa tuotetusta tiedosta hyötyvät päättäjät, tiedeyhteisö ja saamelaiset itse.
Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikkö koordinoi tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka tavoitteena on luoda kaupallistamismalleja jätevesistä valmistettaville lannoitetuotteille.
Suomen kulttuurirahasto on myöntänyt professori Jouni Jaakkolalle ja ARAHAT-työryhmälle 100 000 euroa saamelaisten sopeutumista ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuurille käsittelevään tutkimukseen.
