Loistava kiiltomatonaaras luonnossa

Kiiltomadoista löytyi uusia viruksia

Kiiltomadoilla, kuten kaikilla eliöillä, on viruksia. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Keski- ja Etelä-Suomen kiiltomatojen RNA:ta ja löydetty niistä 11 uutta viruslajia. Nämä uudet virukset kuuluivat yhdeksään eri virusheimoon, muun muassa flaviviruksiin.

Flavivirukset ovat niveljalkaisten viruksia, joista osa aiheuttaa ihmisille vaarallisia tauteja, kuten denguekuumetta, keltakuumetta, Zikavirustautia ja puutiaisaivotulehdusta. Suurin osa flaviviruksista on kuitenkin ihmiselle vaarattomia. Kaikkia löydettyjä viruksia oli kiiltomadoissa useampana vuonna, joten nämä virukset kuuluvat todennäköisesti kiiltomatojen perusmikrobiomiin eivätkä siten aiheuta niille normaalisti suurta haittaa.

Etukäteen tutkimuksessa oletettiin, että kiiltomadoilla voisi olla tavallista vähemmän viruksia, koska ne ovat tekemisissä toistensa kanssa melkeinpä ainoastaan parittelun aikana. Tutkimuksen tulos osoitti kuitenkin, että kiiltomadoilla on aivan tavallinen määrä viruksia (kuva 1).

Miten sitten kiiltomadot saavat viruksia? Ne syövät etanoita ja kotiloita, joten virukset ehkä siirtyvät ruuasta kiiltomatoihin tai sitten kiiltomatojen virukset infektoivat sukusoluja ja siirtyvät suoraan vanhemmilta uuteen yksilöön. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat kiiltomadon virukset siirtyvät suoraan vanhemmilta jälkeläisiin. Se olisikin viruksilta erinomainen strategia silloin, kun isäntänä on epäsosiaalinen eläin ja leviäminen siten yksilöstä toiseen epävarmaa.

Kiiltomatojen kaikkein näkyvin ominaisuus on valontuotto. Se, vaikuttavatko virukset kiiltomatonaaraiden (kuva 2) valon määrään tai koiraiden valon havaitsemiseen, jäi vielä selvittämättä. Muutamalla tutkittavalla koiraalla oli päässään erittäin korkeita virusmääriä (ts. melkein puolet pään RNA:sta oli peräisin viruksista), joten ainakin näillä koirailla virukset varmasti haittasivat naaraiden houkutusvalon havaitsemista.

Useimmilla kiiltomadoilla on ainakin seitsemän eri viruslajia. Viruksesta voi olla kuitenkin tuhansia kopioita yksilössä.

Artikkeli:
Viljakainen, L., Borshagovski AM., Saarenpää S., Kaitala A., Jurvansuu J. Identification and characterisation of common glow-worm RNA viruses, Virus Genes 2019. DOI: 10.1007/s11262-019-01724-5

Pääkuva: Kiiltomatonaaras luonnossa. Kuva: Antti Yrjölä

 

Viimeksi päivitetty: 3.1.2020