Aikuisiän lihavuudelle altistavien geneettisten tekijöiden vaikutus alkaa varhaislapsuudessa

Eri geneettiset tekijät selittävät painoindeksissä tapahtuvia muutoksia eri ikäkausina, osoittaa tuore tutkimus.

Oulun yliopiston ja englantilaisten Imperial College Londonin ja Surreyn yliopistojen tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijakonsortio havaitsi, että imeväisten painoindeksiin vaikuttavilla geneettisillä tekijöillä ei ole juurikaan vaikutusta painoindeksiin myöhemmässä iässä.

Aikuisiän lihavuuden riskiä lisäävien geneettisten tekijöiden vaikutus sen sijaan alkaa näkyä lapsen painoindeksissä noin neljästä ikävuodesta eteenpäin.

”Havaitsimme, että lähes sata aikuisiän painoindeksiä lisäävää geneettistä tekijää alkaa vaikuttaa painoindeksiin kehityksellisesti tärkeässä vaiheessa eli noin neljän vuoden iässä”, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Marjo-Riitta Järvelin Oulun yliopistosta ja Imperial College Londonista.

”Iän myötä ympäristötekijät, kuten ruoka ja elämäntavat, vaikuttavat yhä enemmän lihavuuden kehittymiseen ja paljastavat vähitellen jo varhaislapsuudesta lähtien vaikuttavia ja lihavuudelle altistavia geneettisiä tekijöitä, samalla kun painonkehitys etenee epäterveelliseen suuntaan."

”Olemme osoittaneet, että aikuisiän lihavuuden alkuperä on varhaislapsuudessa ja että koko elinkaaren aikana on havaittavissa selkeitä ajankohtia, jotka tulisi ottaa huomioon lihavuuden ehkäisyssä.”

Lasten painoindeksikäyrä ei ole lineaarinen, vaan siinä esiintyy luonnollisia nopeita nousuja ja laskuja, joilla on osoitettu olevan yhteys aikuisiän sairauksiin ja erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin ja myös lihavuuteen. Tutkijat halusivat selvittää, mitkä geneettiset tekijät selittävät kasvun ja painoindeksin vaihtelua eri ikäkausina. 

Tutkijat tarkastelivat lasten painoindeksikäyriä kehityksellisesti tärkeissä kohdissa imeväisiässä ja 4-7 vuoden iässä. Lisäksi he analysoivat painon ja pituuden kasvunopeutta imeväisiässä. Tutkimuksissa hyödynnettiin koko perimän kattavaa analyysiä ja selvitettiin, mitkä perimään liittyvät tekijät voivat selittää kyseisten kasvumuuttujien vaihtelua.

Tutkijat löysivät leptiinireseptorigeenistä uuden geneettisen vaihtelun, jolla on vaikutusta imeväisten painoindeksiin. Leptiini on hormoni, jonka on todettu vaikuttavan ruokahaluun ja energian kulutukseen. Tutkijoiden löytämä geneettinen tekijä ei kuitenkaan ollut yhteydessä painoindeksiin imeväisiän jälkeen tai aikuisiässä.

”Näyttää siltä, että varhaislapsuuden painoindeksiin vaikuttavat erilaiset biologiset prosessit verrattuna myöhempään lapsuuteen ja aikuisikään”, kertoo professori Järvelin.

”Jos pystymme selittämään, mitä varhaisessa iässä tapahtuu, voimme ymmärtää, miksi osa ihmisistä lihoo ja osa ei, vaikka he syövät saman määrän kaloreita. Näin voimme mahdollisesti puuttua riskitekijöihin, jotka johtavat lihavuusepidemiaan.”

"Toivomme, että seuraavat käynnissä olevat kansainväliset tutkimukset auttavat torjumaan lihavuuden varhaista riskiä”, yliopistotutkija, tohtori Sylvain Sebert Oulun yliopistosta lisää.

Artikkeli ”GWAS on longitudinal growth traits reveals different genetic factors influencing infant, child and adult BMI”  julkaistiin Science Advances  -lehdessä 4.9.

Tutkimuksen tekemiseen osallistui tutkijaryhmiä Euroopasta, USA:sta ja Australiasta. Kaikkiaan mukana oli melkein 100 tutkijaa eri maista ja yli 22 000 lasta. Tutkimus toteutettiin osana Early Growth Genetics –konsortiota.  Oulun yliopistosta tutkimuksen tekemiseen osallistuivat Järvelinin ja Sebertin lisäksi professorit Karl-Heinz Herzig, Markku Savolainen ja Esa Läärä.  Pohjois-Suomen syntymäkohortit muodostivat keskeisen aineiston.  

Linkki tutkimusartikkeliin: DOI: 10.1126/sciadv.aaw3095

 

 

Viimeksi päivitetty: 6.9.2019