Mies saamenpuvussa tunturimaisemassa.

Musiikki sai sisällön saamen kielen ja kulttuurin opinnoista

Saamen kielen ja kulttuurin opiskelu auttoi räppäri Ailu Vallea löytämään merkityksen omalle musiikilleen. Hän työskentelee vahvistaakseen saamelaisen kulttuurin elinvoimaa.

”Ennen ajattelin, että saameksi on turha räpätä, koska saamesta ei löydy urbaania sanastoa, jonka nuorempana mielsin rap-kieleksi. Opintojen kautta löysin oman tulokulmani musiikkiin”, kertoo räppäri ja monipuolinen kulttuurialan tekijä Ailu Valle.

Saamen kielen kandidaatiksi Oulun yliopistosta valmistunut saamelaisräppäri teki ensimmäiset biisinsä äidinkielellään pohjoissaameksi opiskeluaikanaan.

Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opinnot saivat oivaltamaan saamelaisten yhteiskunnallisen aseman yhteyden rap-musiikkiin ja antoivat kipinän saamenkielisen musiikin tekemiselle.

”Kulttuuriopintojen kautta sain musiikilleni sisällön ja heräsin saamelaisen kulttuurin tilanteeseen. Saamelainen yhteisö on vähemmistönä joutunut historian aikana kokemaan kaikenlaisia vääryyksiä ja on alisteisessa asemassa. Sieltä löytyi yhteys Amerikan sorrettuihin vähemmistöihin, mistä rap-musiikki on lähtöisin”, Valle kertoo.

Räppäri keikalla aurinkolasit silmillään.

Räppäri Ailu Valle haluaa teksteissään tuoda esiin saamen kielen rikkauden.  Kielen opiskelu on auttanut häntä nostamaan kielitaitonsa sille tasolle, jolla hän haluaa musiikkia kirjoittaa. Kuva: Kevin Francett 

 

Saamen kielen kautta mukaan kansainvälisiin tuotantoihin

Rap-musiikkia päätyökseen tekevä Valle on mukana myös monessa muussa käännöstöistä ääninäyttelemiseen. Opinnot ovat auttaneet uralla eteenpäin.

”Opiskelu on muovannut ajatteluani ja syventänyt ymmärrystä. Se on ollut ratkaisevassa asemassa siinä, millaisia juttuja olen päässyt tekemään. Kaikki työjuttuni liittyvät saamen kieleen”, Valle sanoo.

Rap-musiikin kirjoittamisen taustalla kulkee ajatus kielenelvytystyöstä.

Saamen kielen opettaminen alkoi kiinnostaa Vallea opintojen alkuaikoina. Opettajaopinnot saivat hänet miettimään, miten saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuutta voisi edistää. Rap-musiikin kirjoittamisen taustalla kulkee ajatus kielenelvytystyöstä.

”Pohja-ajatus tuli opetusharjoittelusta. Liitutaululta sanojen taivuttelu ei välttämättä ole yläkoululaisille kaikista mielenkiintoisin tapa oppia. Mietin, että voisin räpin kautta opettaa tavalla, joka vetoaa nuoriin”, Valle kertoo.

Räppäri pitää tärkeänä lasten ja nuorten innostamista kielen pariin, ja tätä työtä hän on päässyt musiikkinsa lisäksi tekemään Frozen II -elokuvan saamenkielisen version käännöstyössä ja Muumipeikon saamenkielisenä ääninäyttelijänä. Kansainvälisiin projekteihin mukaan pääsemistä Valle kuvailee unelmaksi, jota hän ei osannut edes kuvitella.

”Tuollainen ison mittakaavan projekti jää lasten ja nuorten sydämiin. Sellaisen kautta lapset todella haluavat oppia kieltä ja opetella hahmojen repliikit ulkoa”, Valle pohtii Frozen II -elokuvan käännöksen merkitystä.

 

Kantaaottavia biisejä rikkaalla kielellä

Saamen kielen opiskelu on auttanut Vallea nostamaan kielitaitonsa sille tasolle, jolla hän haluaa musiikkia kirjoittaa. Räppäri haluaa teksteissään tuoda esiin kielen rikkauden. 

Teksteissään Valle nostaa esiin saamelaisen kulttuurin luontoyhteyttä, jonka toivoo puhuttelevan suurempaakin yleisöä.

”Pyrin mahdollisimman rikkaaseen sanavarastoon ja puhtaaseen ilmaisuun. Yliopisto-opinnot auttoivat minua laajentamaan sanavarastoani ja syventämään kielen käyttöä”, hän kertoo.

Myös opiskeluaikojen ilmapiiri innosti tekemään.

”Kävi hyvä mäihä siinä, että opiskelemaan tullessani minulla oli todella hyvä opiskeluporukka, professorit ja lehtorit. Opiskeluympäristö oli paras mahdollinen”, Valle kiittelee.

Kielenelvytystyön lisäksi muusikko haluaa tuoda näkyville saamelaisen kulttuurin hyviä puolia suhteutettuna nykymaailman elämäntapaan. Teksteissään Valle nostaa esiin saamelaisen kulttuurin luontoyhteyttä, jonka toivoo puhuttelevan suurempiakin yleisöjä.

”Biisini eivät ole pelkästään saamelaisille tarkoitettuja, vaan kaikille maailman ihmisille. Pyrittäisiin löytämään tasapaino ihmiskunnan ja luonnon välillä. Jos jostain kautta nähtäisiin, että kaikki mitä me tehdään, on täysin erottamaton osa luontoa”, räppäri miettii.

 

Teksti: Terhi Suominen. Kuvat: Marko Vasara, Kevin Francett.

 

Viimeksi päivitetty: 13.10.2020