Uutiset - Muuttuva ilmasto ja pohjoinen ympäristö

23.9.2020 Uutinen

EISCAT 3D tutkan valmistuminen etenee

Suomen Karesuvantoon on rakenteilla hehtaarin kokoinen tutkakenttä, joka välittää kolmiulotteista kuvaa yläilmakehän sähkövirroista. Noin 10 000 antennin rakenteet eivät saa vuosikymmenten varrella liikahtaa millimetriäkään, joten routivan maan vaikutukset rakenteisiin on testattu poikkeuksellisen huolellisesti. 

11.9.2020 Uutinen

Metsäsertifiointia tiukennettava pienvesien suojelun tehostamiseksi

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosaan Suomen talousmetsistä sovellettu PEFC-sertifikaatti on suojavyöhykkeen leveyden suhteen riittämätön eikä tarjoa suojaa metsäpuroille avohakkuiden vaikutuksilta. PEFC-sertifikaatin mukaisesti suojelluissa puroissa ympäristöolot poikkesivat metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jääneistä vertailupuroista ja johtivat puroeliöstön monimuotoisuuden köyhtymiseen.

29.8.2020 Uutinen

Tutkijatohtori jäljittää vesipisaran matkaa

Nuorempana musiikki veti tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustosta puoleensa, mutta kiinnostus luonnontieteisiin voitti. Nyt hän tutkii arktisen alueen virtavesiä Oulun yliopistossa. 

12.8.2020 Uutinen

Globaali näkökulma arktisten vesistöjen tutkimukseen

Arkisen tutkimuksen kentälle voi tulla epätavallista reittiä. Arktisen ympäristön resurssien hallinnan tenure -professori Ali Torabi Haghighi työskenteli vuosia vesistöinsinöörin ja luennoitsijan työssä kotimaassaan Iranissa. Muutto Suomeen runsaat kymmenen vuotta sitten toi hänelle sekä haasteita että uusia ideoita.

26.6.2020 Uutinen

Sukusiitos vähentää varpusten elinikää ja poikasten määrää riippumatta lintuyhteisön koosta tai elinympäristöstä

Sukusiitos lyhentää erittäin voimakkaasti villien varpusten elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisia kaikissa lintuyhteisöissä riippumatta niiden erilaisista elinympäristöistä tai populaatioiden koosta, todettiin uudessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa. Tulos on luonnonsuojelun kannalta merkittävä.

17.6.2020 Uutinen

Poikkitieteellisiä ratkaisuja kestävään vesienhoitoon

Arktisen tutkimuksen tenure-professori Hannu Marttila innostuu kalastuksesta ja poikkitieteellisestä tutkimuksesta ja haluaa tieteen avulla auttaa kestävässä vesienhoidossa. Hän johtaa Pohjoinen hydrologia -tutkimusryhmää Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä. 

1.6.2020 Uutinen

Vieraileva jäätikköprofessori janoaa arktisia seikkailuja

Arktiselta alueelta Etelämantereelle. Glasiologian professori Alun Hubbard nauttii kaukaisista erämaista ja pohjoisista seikkailuista. Vierailevana professorina Oulun yliopistossa hänellä on tilaisuus laajentaa perspektiiviään.

6.5.2020 Uutinen

Ilmastosiirtolaisuutta tutkitaan kestävän kehityksen näkökulmasta

Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. 

22.4.2020 Uutinen

Linnut muutosten kourissa

Lintujen maailmassa puhaltavat muutosten myrskytuulet. Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen elinympäristöihin niin muuttomatkoilla kuin talvehtimis- ja pesimäalueilla. Monet lintulajit kärsivät, jotkut hyötyvät.

15.4.2020 Uutinen

Kastematojen leviäminen tundralle parantaa kasvillisuuden ravinnetilaa

Subarktisella tundralla toteutetun maastokokeen avulla kansainvälinen tutkijaryhmä pystyi osoittamaan täysin uuden mekanismin, joka selittää tundramaaperän hidasta ravinnekiertoa.  Kokeen avulla havaittiin, että kastematojen puuttuminen aiheuttaa tundrakasveille ravinteiden puutosta.

15.4.2020 Uutinen

Aurinko yllätti kokeneen aurinkotutkijan

Auringon korona on kutistunut Auringon magneettisen toiminnan hiljetessä viime vuosikymmeninä. Auringon magneettista toimintaa on mallinnettu jopa tuhat vuotta mutta varmoja ennusteita tuleville vuosikymmenille ei vielä saada.

9.4.2020 Uutinen

Saamelaisella kulttuuriarkistolla on tärkeä rooli pohjoisten alueiden tutkimuksessa

Oulun yliopistossa ylläpidetään saamelaista kulttuuriarkistoa, johon on tallennettu saamelaisalueen elämää jo yli vuosisadan ajalta. Aineistojen digitalisointia on tuettu yliopistolle tehdyillä lahjoituksilla, ja arkiston hyödyntäminen tutkimus- ja opetuskäytössä on nyt entistä helpompaa. Saamen kielten taitoisten opiskelijoiden ja tutkijoiden avulla arkistojen salat avautuvat myös monitieteisen pohjoisten alueiden tutkimuksen käyttöön.

6.4.2020 Uutinen

Kalimenjoessa runsas rauta heikentää voimakkaasti veden laatua

Kalimenjoki on lähes luonnontilainen Oulun pohjoispuolella sijaitseva pieni joki, jonka tila on heikentynyt viime vuosina. Sen vedenlaadun heikentymiseen johtaneita syitä ja vesistöön tulevan kuormituksen vaikuttavia tekijöitä joen koko valuma-alueella on selvitetty KaliVesi-tutkimushankkeessa. 

1.4.2020 Uutinen

Uusi tieto mikropisaroiden pintajännityksestä voi tarkentaa ilmastomalleja

Uudessa tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, miten pinta-aktiiviset aineet vaikuttavat pilvien muodostumiseen. Tulokset mahdollistavat ilmiön tarkemman kuvaamisen sää- ja ilmastomalleissa. Juuri epävarmuudet pilvipisaroiden syntymekanismeista tuottavat niihin suurimmat epävarmuudet.

19.2.2020 Uutinen

Auringon hiukkaspommitus vaikuttaa napa-alueiden talvi-ilmastoon

Avaruusilmastolla eli Auringon aktiivisuuden pitkäaikaisilla muutoksilla on merkittävä vaikutus Maan ilmakehään ja ilmastoon. Monimutkaisen systeemin ymmärtämiseen tarvitaan avaruusfysiikan ja ilmastotieteen yhteistyötä.

6.2.2020 Uutinen

Euroopassa leviävällä argentiinanmuurahaisella on kausiviruksia

Argentiinanmuurahaiset ovat levinneet ympäri maailman ihmisen mukana ja ne ovat yksi kaikkein menestyneimmistä vieraslajeista. Aikaisemmin Oulun yliopiston tutkijat yhdessä Gironan yliopiston tutkijoiden kanssa ovat tunnistaneet Välimeren alueelle levinneen argentiinanmuurahaisen virukset ja nyt yhteistyönä tutkittiin argentiinanmuurahaisten virusten ekologiaa, koska vieraslajin menestymiseen uudessa elinympäristössä voi vaikuttaa lajia rajoittavan taudinaiheuttajan puuttuminen.

29.1.2020 Uutinen

Erakkomehiläiset oppivat naapureiltaan

Erakkomehiläisiin kuuluvat muurarimehiläiset käyttävät lajienvälistä sosiaalista informaatiota valitessaan pesäkoloa, osoittaa uusi tutkimus. Muurarimehiläiset tarkkailevat ja painavat mieleensä aikaisemmin pesivän lajin pesäpaikkamieltymyksen ja pesimämenestyksen. Ne kopioivat aikaisemmin pesiviä lajeja, jos näiden pesät ilmentävät onnistunutta pesintää. Jos aikaisemmin pesivän lajin pesä ilmentää epäonnistunutta pesintää, muurarimehiläisnaaraat valitsivat muun pesäkolon.

14.1.2020 Uutinen

Kohonneella ympäristösäteilyllä ei havaittavia vaikutuksia viruksiin

Tuoreessa tutkimuksessa on määritetty viruksia Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden alueelta pyydystettyjen metsämyyrien verestä. Virusten määrät ja lajit todettiin samanlaisiksi kuin normaalin taustasäteilyn alueilla.

 

3.1.2020 Uutinen

Kiiltomadoista löytyi uusia viruksia

Kiiltomadoilla, kuten kaikilla eliöillä, on viruksia. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Keski- ja Etelä-Suomen kiiltomatojen RNA:ta ja löydetty niistä 11 uutta viruslajia. Nämä uudet virukset kuuluivat yhdeksään eri virusheimoon, muun muassa flaviviruksiin.

2.12.2019 Uutinen

Paikkatieto kertoo punkkiriskin

Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä on uudessa tutkimuksessaan kehittänyt paikkatietopohjaisen ennustemallin, jonka avulla saadaan koko Suomen kattava yleiskuva punkin todennäköisestä levinneisyydestä. Sen avulla voidaan arvioida riskiä altistua punkin puremalle eri alueilla yhden neliökilometrin tarkkuudella. Samalla voidaan arvioida riskiä saada puremasta borrelioosi- tai TBE-puutiaisaivotulehdustartunta.

21.11.2019 Uutinen

Gammapurkauksessa havaittu ennätyksellisen energeettisiä fotoneja

Gammapurkaukset ovat maailmankaikkeuden voimakkaimpia räjähdyksiä, joita havaitaan taivaalla keskimäärin kerran vuorokaudessa. Purkausten arvellaan liittyvän kaukaisissa galakseissa tapahtuviin suurimassaisten tähtien luhistumisiin tai neutronitähtien yhteensulautumisiin.

 

19.11.2019 Uutinen

Ilmasto.nyt-opintojen osallistujamäärä yllätti iloisesti

Ilmasto.nyt on monitieteinen opintokokonaisuus, joka käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiä perusteita ja kuinka sitä voidaan ehkäistä ja siihen sopeutua. Opinnot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ja ne voi suorittaa laajan verkkoaineiston avulla.

 

15.11.2019 Uutinen

Valuma-alueen ominaisuudet vaikuttavat vesikasvien esiintymiseen järvissä

Maalla kasvavat kasvit käyttävät yhteyttämiseen ilman hiilidioksidia. Vesikasvien yhteyttäminen riippuu hiilidioksidin lisäksi bikarbonaatista, koska vesistöjen hiilidioksidipitoisuudet ovat luontaisesti alhaiset.

Uusi Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa maailmanlaajuisesti, että vesikasvien määrä kasvaa järvissä, joiden bikarbonaattipitoisuudet ovat korkeat. Bikarbonaattipitoisuuteen vaikuttavat järven valuma-alueen kivilajit.

5.9.2019 Uutinen

Eva Pongrácz pyrkii ymmärtämään kestävää kehitystä ja ihmisiä

Professori Eva Pongrácz vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä haluaa ratkaista maailman ongelmia yhteistyössä. Se, mitä maailmalla tapahtuu, koskettaa hänen mukaansa meitä kaikkia.

4.6.2019 Uutinen

Pitkäaikaistutkimusta uhanalaisen tundran kasviyhteisöistä

Porojen laidunnuksen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusta arktisten alueiden kasvillisuuteen ei juurikaan tunneta, kertoo Oulun yliopiston kasvimuseon yli-intendentti Risto Virtanen.

”Tundra on sitä oikeaa arktista. Siellä on yksittäisiä kasvilajeja, jotka reagoivat yksilöllisesti näihin muutostekijöihin. Olemme kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu yhteisötasolla.”

29.5.2019 Uutinen

Muurahaiset hautaavat lajitoverinsa vessaan estääkseen tappavien homeiden leviämisen

Argentiinanmuurahaiset (Linepithema humile) ovat levinneet ihmisen mukana Etelä-Amerikasta Etelämannerta lukuun ottamatta kaikkiin maanosiin ja useille saarille. Esimerkiksi Välimeren rannikolla nämä muurahaiset ovat vallanneet jopa 6000 kilometriä kattavan alueen. Argentiinanmuurahaiset voivat syrjäyttää paikallisia lajeja ja siten köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. Tämä tuholaislaji myös vahingoittaa maataloutta ja rakennuksia ja lisäksi ne ärsyttävät ihmisiä tunkeutumalla koteihin.

20.5.2019 Uutinen

Veden kiertokulussa arktisilla alueilla havaittu jo monia muutoksia

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.

14.5.2019 Uutinen

Ikirouta innoitti pohtimaan arktisen luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta

Ihmisen muuttaessa ympäristöä rakentamisen ja maankäytön myötä muuttuvat samalla luonnonprosessit niillä alueilla. Luonnonmaantieteen professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä muistuttaa, että paikallisella tasolla tämä voi tuoda myös miellyttävyysaspektin.

28.3.2019 Uutinen

Kosmisen säteilyn tutkimusryhmä mukaan kansainväliseen hankkeeseen etsimään pimeää ainetta avaruudesta

Oulun yliopiston kosmisen säteilyn tutkimusryhmä on kutsuttu mukaan tunnettuun laajaan kansainväliseen avaruustutkimushankkeeseen AMS-02, jonka tavoitteena on löytää kokeellisia mitattavia todisteita pimeästä aineesta ja antimateriasta avaruudessa. Onnistuessaan tutkimus vastaa moniin avaruusfysiikan, astrofysiikan, kosmologian ja teoreettisen fysiikan peruskysymyksiin.

15.1.2019 Uutinen

Oulun yliopisto vahvistaa merkittävästi arktista tutkimustaan – haussa viisi huippututkijaa

Pohjoisiin arktisiin alueisiin liittyvät globaalimuutokset koetaan nyt erittäin ajankohtaisiksi maailman eri maissa. Oulun yliopisto haluaa vastata arktisia alueita koskeviin haasteisiin vahvistamalla merkittävästi niihin liittyvää tutkimusta. Parhaillaan haetaan maailmanlaajuisella haulla viittä uutta jo ansioitunutta tai lupaavaa tutkijaa uuteen Oulun yliopiston Arctic Interactions (ArcI) -tutkimusohjelmaan.

18.12.2018 Uutinen

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

12.12.2018 Uutinen

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia kaupunkeja ja teollisuutta

Pohjoisten alueiden rakennettu ympäristö on vaarassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa.

29.10.2018 Uutinen

Veden riittävyys on pitkälti ihmisen vastuulla

Pohjavesi, ihmiskunnan eniten käyttämä makean veden varasto, hupenee eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan ongelmia. Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan yksikön johtaja Björn Klöve summaa tieteen näkemyksen aiheesta.

9.10.2018 Uutinen

Muinais-DNA:n tutkimus valottaa kesyhanhen genetiikkaa yli 1400 vuoden ajalta

Venäläisiltä arkeologisilta kaivauksilta löytyneiden kesyhanhen luiden muinais-DNA:n analyysi paljasti geneettisesti nykyisen kaltaisia kesyhanhia esiintyneen sydänkeskiajalta eli 1000-luvulta lähtien. Oulun, Tatarstanin ja Cornellin yliopistojen tutkijoiden yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisen kesyhanhen evolutiivista historiaa arkeologisista jäännöksistä eristetyn DNA:n avulla yli tuhannen vuoden aikajaksolla.

4.10.2018 Uutinen

Syksyn lehdet ruokkivat virtavesiä

Tiesitkö, että jokiin ja puroihin tippuvat puiden ruskalehdet ovat tärkeä ravinnonlähde vesistöjen eliöille? Lehtien kimppuun käyvät erilaiset pohjaeläimet pilkkovat ja hienontavat niitä ravinnokseen. Ilmastonmuutoksen arvellaan muuttavan virtavesiin jäävän lehtimassankin määrää: kun syksyjen sateisuus lisääntyy vielä nykyisestä, niin virtaamat kasvavat ja jokiin tippuvat lehdet huilaavat aiempaa kauemmas. Silloin muuttuu vesiekosysteemikin.

27.9.2018 Uutinen

Pohjoisen kasvillisuutta muuttavat ilmaston ohella paikalliset tekijät

Pohjoisten tunturikankaiden ja metsien kasvillisuudessa on tapahtunut useita muutoksia viime vuosikymmenten aikana. FM Tuija Maliniemi totesi väitöstutkimuksessaan lisäksi, että kasvillisuuden muutoksiin vaikuttavat merkittävästi paikalliset tekijät, ja ne saattavat joko jarruttaa tai edesauttaa ilmastonmuutoksesta johtuvia kasvillisuusmuutoksia.

 

13.9.2018 Uutinen

Ympäristön tilan seuranta tehostuu: eLTER Euroopan infrastruktuuritiekartalle

Ympäristön tilan pitkäaikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyvä eLTER-infrastruktuuri on hyväksytty ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien päivitetylle tiekartalle 2018. Hyväksyminen osoittaa, että Euroopan unioni pitää ympäristön tilan järjestelmällistä seuraamista muuttuvissa olosuhteissa tärkeänä. Oulun yliopistosta eLTER:iin kuuluu Oulangan tutkimusasema.

6.9.2018 Uutinen

Suurin tunnettu auringonpurkaus ajoitettu Lapin puiden avulla

Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa on selvitetty, että voimakkain tunnettu auringonpurkaus on tapahtunut keväällä vuonna 774. Tutkimuksen mahdollisti Luken Lapista keräämät puut ja niistä kokoama vuosilustokalenteri.

4.9.2018 Uutinen

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

6.8.2018 Uutinen

Suolistobakteeriyhteisö muuttuu Tsernobylin eläimillä

Vuonna 1986 tapahtunut Tsernobylin ydinonnettomuus vaikuttaa edelleen luonnossa. Onnettomuuden seurauksena ympäristöön levisi suuria määriä radioaktiivista ainetta, ja sen aikaansaama alhainen, mutta hyvin pitkäaikainen krooninen säteily vaikuttaa moniin eliöryhmiin. Selkeimmät vaikutukset on osoitettu kasveilla ja eläimillä, joiden kasvu, lisääntyminen ja hengissä säilyminen ovat heikkoja.

28.6.2018 Uutinen

Saturnuksen Enceladus-kuun pinnanalaisessa valtameressä orgaanisia molekyylejä

Cassini-luotain on löytänyt Saturnuksen jäisestä Enceladus-kuusta peräisin olevista hiukkasista monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä. Löytö tukee käsitystä, jonka mukaan kuun jäänalaisessa vesikerroksessa voi vallita elämälle suotuisat olosuhteet.

14.6.2018 Uutinen

Metsätalouden suositukset epäonnistuvat liito-oravan suojelussa

Tuore tutkimus selvitti liito-oravan elinympäristövaatimukset ja vertasi niitä tällä vuosikymmenellä uudistetun metsälain vaatimuksiin. Päähavainto oli, ettei luonnonsuojelulaki pysty turvaamaan kovinkaan hyvin liito-oravan elinympäristöjä.

3.5.2018 Uutinen

Eurooppalaiset tutkijat yhteisvoimin parantamaan metsien terveyttä ja tuottoa

Ilmaston ja biotalouden muutokset tuovat haasteita metsien käyttöön ja jalostukseen. Oulun yliopisto on mukana laajassa eurooppalaisessa tutkimusprojektissa, jonka tarkoituksena on kasvattaa eurooppalaisten metsien terveyttä, kestävyyttä ja tuottoa hyödyntämällä uusinta tutkimustietoa ja moderneja menetelmiä.

2.5.2018 Uutinen

Tiaiselta siepolle tietoa hyvästä pesäpaikasta

Talitiaisen ja kirjosiepon naapurisuhteet antavat arvokasta tietoa lajien keskinäisestä käyttäytymisestä. Samoilla alueilla elävät lajit eivät pelkästään kilpaile keskenään vaan myös käyttävät toistensa tekemisiä esimerkkinä omassa päätöksenteossaan.

23.4.2018 Uutinen

Ilya Usoskinille kansainvälinen tunnustus kosmisen säteilyn tutkimuksesta

Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Ilya G. Usoskinille on myönnetty vuoden 2018 Julius Bartels -mitali hänen tutkimustyöstään, joka on keskeisesti vaikuttanut kosmisen säteilyn ja Auringon aktiivisuuden pitkäaikaisten muutosten kansainväliseen tutkimukseen. Julius Bartels-mitalin myöntää Euroopan johtava geotieteiden liitto European Geosciences Union EGU. Sen mukaan Usoskinia voidaan pitää yhtenä avaruusilmaston tutkimusalan perustajana.

20.3.2018 Uutinen

Ilmastomallit ennustavat muutoksia pohjoisten jokien virtaamiin ja eliöstöön

Suomen virtavesien lajien elinalueet tulevat siirtymään pohjoista kohti lämpötilan kasvaessa ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi jokien virtaamien vuodenaikaisvaihtelu muuttuu nykyistä epäsäännöllisemmäksi. Lajiston muutokset ovat suurempia pienissä latvapuroissa kuin suurissa joissa, selviää Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkimuksesta.

26.1.2018 Uutinen

Auringon aktiivisuutta käsittelevä artikkeli nousi verkkojulkaisun luetuimmaksi

Professori Ilya Usoskinin julkaisu A history of solar activity over millennia on noussut tieteellisen Springer-verkkojulkaisun luetuimmaksi astronomiaa käsitteleväksi julkaisuksi. Artikkeli julkaistiin maaliskuussa 2017, ja sitä on ladattu jo yli 7600 kertaa.

9.1.2018 Uutinen

Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto perustavat Sodankylän avaruuskampuksen Suomen avaruustoiminnan lippulaivaksi

Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto ovat sopineet avaruustoiminnan lisäämisestä ja yhteistyön tiivistämisestä Sodankylän avaruuskampuksella, jossa sijaitsevat Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus ja Oulun yliopiston erillislaitos Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO).

1.11.2017 Uutinen

Galaksien salaisuuksia tutkimassa

Fornax-galaksijoukko on yksi rikkaimmista läheisistä joukoista, sisältäen useita tuhansia galakseja aina kääpiöistä omaa Linnunrataamme massiivisempiin jättiläisiin. Joukosta on pystytty koostamaan äärimmäisen syvä optisen alueen kuva käyttäen ESO:n (European Southern Observatory) Chilessä sijaitsevan Paranal observatorion OmegaCAM instrumentilla usean vuoden aikana tehtyjä havaintoja.

24.5.2017 Uutinen

Kosminen mittausmenetelmä suojelemaan maailman pohjavesiä

Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kosmista säteilyä hyödyntävän mittausmenetelmän, jonka avulla voidaan löytää ja suojella maapallon arvokkaita pohjavesivarantoja. Mittausteknologiaa kehitetään kovaa vauhtia kansainvälisten vesivoimaviranomaisten ja vesitoimijoiden käyttöön, sillä kuivuus ja puhtaan veden puute ovat laajeneva globaali vitsaus.