Nivelrikkoa tutkitaan uudella menetelmällä

Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä nivelrikon vaikeusastetta mitataan akustisesti, kineettisesti ja lämpötilan mukaan. Menetelmällä voidaan seurata nivelrikon etenemistä ja tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista helposti ja nopeasti.

Nivelrikko eli artroosi on maailman yleisin nivelsairaus, jonka vuosittaiset kustannukset ovat lähes miljardin euron luokkaa pelkästään Suomessa. Polven nivelrikosta kärsii iän myötä yhä useampi, yli 75-vuotiaista jopa kolmasosa sairastaa polven artroosia.

Tähän saakka nivelrikon vaikeusaste on voitu luotettavasti todentaa vain kalliilla magneettikuvauksella. Nyt Oulussa on kehitetty mittausmenetelmä, jolla kuluneita polviniveliä voidaan tutkia helpommin ja halvemmalla. Potilaan jalkaan asetetaan polvitukea muistuttava kääre, johon asennetut antrit mittaavat nivelestä kuuluvaa ääntä, ihon lämpötilaa ja liikerataa.

Uuden tutkimusmenetelmän, mittauslaitteen sekä niiden pohjalle perustetun MAKNEE-startupin takana ovat professori Simo Saarakkala ja tutkijatohtori Jérôme Thevenot Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksiköstä.

Professori Simo Saarakkala (vas.) ja tutkijatohtori Jérôme Thevenot kehittivät menetelmän, jossa polven nivelrikon vaikeusastetta tutkitaan akustisesti, kineettisesti ja lämpötilan mukaan (kuva Juha Sarkkinen).

”Ajatus polven nivelrikon uudenlaisesta tutkimisesta syntyi, kun pelasimme Jérômen kanssa sulkapalloa”, Simo Saarakkala naurahtaa.

Ideaa lähdettiin kehittämään yhdessä, ja pian Jérôme Thevenot rakensi prototyypin kotonaan.

Molempien tutkijoiden taustalla on lääketieteellisen fysiikan sekä tekniikan osaamista.

”Akustisessa mittauksessa anturi mittaa nivelestä liikkeessä syntyvää ääntä. Liikeanturit raportoivat nivelen asentoa ja liikeradan laajuutta, ja lämpöanturi mittaa ihon lämpötilaa. Tulehtunut polvi on usein lämmin”, Jérôme Thevenot selittää.

Vuosien työ markkinoille

Lääkintälaitteiden CE-merkintään tarvittavat testaukset ovat kalliita ja vievät vuosia. USA:n markkinoille tarvittavan FDA-sertifikaatin hakeminen vaatii vielä omat muodollisuutensa. Tie innovaatiosta kaupalliseen toimintaan ja ansaintaan on pitkä.

”Testaamme laitetta Oulun yliopistollisessa sairaalassa vapaaehtoisten potilasryhmien kanssa. Tarkistamme laitteen antamat tulokset magneettikuvauksella, ja sen mukaan menetelmämme antaa 70-80 prosentin tarkkuudella oikean tuloksen”, professori Simo Saarakkala kertoo.

”Jokainen vaihe on dokumentoitava tarkasti CE-merkintää varten.”

”Teemme yhteistyötä myös Pihlajalinnan ja Mehiläisen kanssa, eli tutkimme vapaaehtoisia ryhmiä, joille on tehty polven tekonivelleikkaus, ja seuraamme polven kuntoutumista”, Saarakkala sanoo.

Mittaustulokset saadaan välittömästi. Liikeradan laajuus, nivelestä kuuluva ääni ja ihon lämpötila kertovat nivelrikon vaikeusasteesta (kuva Juha Sarkkinen).

Vaikka MAKNEE keskittyy aluksi polvinivelen tutkimiseen, myös muiden nivelten tutkimus onnistuu. Olkanivelten tai alaselän nivelrikkoa voidaan tutkia ultraäänilaitteen kaltaisella kojeella.

”Tulevaisuudessa tällä menetelmällä voidaan tutkia myös polven eturistisiteen, nivelkierukan ja jänteiden vaurioita”, Jérôme Thevenot sanoo.

Ravihevoset koekaniineina

”Eläinlääketieteen puolella ei tarvita CE-sertifikaatteja, vaan tuotteen saa vaikka heti markkinoille. Teemme nyt yhteistyötä hevostallien kanssa, sillä hevosenomistajia keksintömme kiinnostaa kovasti. Kilpahevoset ovat arvokkaita, ja niiden nivelet ovat kovassa rasituksessa. Varsinkin vuohisnivelen nivelrikko on ravihevosilla yleinen vaiva”, Jérôme Thevenot kertoo.

Suomessa on vain yksi eläinsairaala Helsingissä, missä tehdään magneettikuvauksia hevosille. Kuvaukset ovat erittäin hintavia, joten hevosväki iloitsee mahdollisuudesta tutkia nivelten kuntoa omalla tallilla, helpolla ja kohtuuhintaisella tavalla.

”Hevosen vuohisniveleen laitetaan pinteliä muistuttava kääre, josta lähtee piuhat hevosen selkään laitettavaan pieneen tietokoneeseen. Jatkossa kehitämme laitteesta langattoman”, Thevenot kertoo.

Kaupallistaminen on oma työnsä

Innovaation tie keksinnöstä markkinoille on pitkä, ja vaatii myös paljon rahaa. Vuonna 2015 MAKNEE sai Oulun yliopistolta Proof of Concept -rahoitusta, jonka turvin selvitettiin innovaation kaupallista potentiaalia. Sitä löytyi, sillä vuonna 2016 Business Finland myönsi hankkeelle TUTLI (Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) -rahoitusta. TUTLI-rahoituksen aikana tuotetta viilattiin kohti kaupallisia markkinoita. Pian ollaan lähellä maalia, tuotteen saamista markkinoille.

Businessosaamisen kehittäminen on ollut tutkijoista kiehtovaa.

”Pitchaaminen on tullut tutuksi, kuten myös liiketoimintamallin ja rahoituksen suunnittelu”, Jérôme Thevenot sanoo. ”Paljon on ollut opittavaa, sillä businesskenttä on täysin erilainen maailma kuin yliopisto- ja tutkimusmaailma.

”Osallistuin talvella 2018 Polar Bear Pitching, eli esittelin liikeidean avannossa”, Thevenot naureskelee. Harjoittelu kannatti, sillä joulukuussa 2018 Thevenotin pitchaama MAKNEE voitti Slush Life Science -kilpailun pääpalkinnon, 30 000 euroa.

Jérôme Thevenot on MAKNEEn toimitusjohtaja. ”Etsimme kuitenkin yrityksen toimitusjohtajaksi businessosaajaa, jolla on vahva oma intressi kehittää yritystä. Kun uusi toimitusjohtaja löytyy, minä siirryn teknologiseksi johtajaksi.”

http://www.maknee.fi/

Teksti: Satu Räsänen

Viimeksi päivitetty: 8.3.2019