Oireilu kylmässä ennustaa sairastavuutta ja kuolleisuutta

Oireilu kylmässä ennustaa sairastavuutta ja kuolleisuutta

Kylmän sään aiheuttamat sydän- ja hengitystieoireet ennustavat suurempaa sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tutkijat yllätti havainto, että kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä. Tieto käy ilmi Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että henkilöt, jotka kokivat kylmällä säällä eli alle +10 asteen lämpötilassa sydän- tai hengitystieoireita tai molempia, joutuivat useammin sairaalahoitoon esimerkiksi sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin, astman tai ahtauttavan keuhkosairauden takia. Tämän lisäksi kylmäoireilu lisäsi myös sydän- tai hengitystiesyistä johtuvaa kuolleisuutta.

Tulos on tärkeä kaikkien niiden kannalta, joille kylmä sää aiheuttaa sydänoireita, kuten rintakipua tai rytmihäiriöitä. Matala lämpötila voi myös lisätä hengitystieoireita, kuten yskää ja limaneritystä sekä hengityksen ahtautumista tai vinkumista.

Uusi havainto oli, että kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä. Kylmän aiheuttaman kehon stressin lisäksi tämä voi viitata sairauteen, jota ei ole aiemmin tunnistettu. Tutkimus osoitti myös, että henkilöillä, joilla oli samaan aikaan kylmään säähän liittyviä sydän- ja hengitystieoireita kokivat useammin terveyshaittoja.

”Terveellä henkilöllä oireet kertovat kylmän sään aiheuttamista kehon normaaleista reaktioista ja näiden aiheuttamasta kuormituksesta. Henkilöillä, joilla on sydän- tai hengitystiesairaus kylmä sää voi puolestaan pahentaa sairauden kulkua ja siten lisätä sairastavuutta ja kuolleisuutta”, dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta kertoo.

Tutkimustulokset hyödyttävät kaikkia suomalaisia, jotka kokevat oireita kylmässä säässä. Tarkoituksenmukainen suojautuminen, erityisesti sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia potevilla voi vähentää kylmään liittyvää oireilua ja ehkäistä haitallisia terveysvaikutuksia. Tieto voi auttaa myös lääkäreitä tunnistamaan henkilöitä, joilla voi olla diagnosoimaton sairaus tai jotka ovat muuten suuremmassa riskissä kylmän sään terveyshaitoille.

Laajaan väestötutkimukseen osallistui yhteensä 17 000 25–74-vuotiasta suomalaista. Kylmään säähän liittyviä oireita kysyttiin THL:n toteuttaman neljän kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1997–2012. Tiedot kylmään liittyvistä oireista ja tutkittavien terveydestä yhdistettiin sairaala- ja kuolinsyyrekistereihin ja näitä seurattiin jopa 18 vuoden ajan. Tutkimusta johti Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus ja se toteutettiin yhteistyössä THL:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

Tutkimustulokset on julkaistu Environmental Research -julkaisusarjassa.

Viimeksi päivitetty: 19.11.2020