Onnikalla eurooppalaisiin hoitosuosituksiin

EU:ssa käynnistyi vuoden 2020 alussa CoroPrevention, sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä kansainvälinen tutkimushanke. Oulun yliopistossa kehitetty Onnikka-painonhallintasovellus on hankkeessa keskeisellä sijalla.

CoroPreventionin kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka jo potevat sepelvaltimotautia. Sisätautiopin professori (emeritus) Markku Savolainen Oulun yliopistosta erottaa hankkeessa kaksi teemaa.

”Ensinnäkin siinä pyritään löytämään ne sepelvaltimotautipotilaat, joilla on suuri riski saada sydäninfarkti. Riskimarkkerina toimivat keramidit, rasvat, joiden esiintyvyys ja rakenne ovat erilaisia ihmisillä, joilla on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.”

Riskipotilaiden tunnistamiseen käytetään suomalaista Hertta-keramiditestiä, jonka ovat kehittäneet Tampereen yliopiston professori Reijo Laaksonen tutkimusryhmineen ja Zora Biosciences Oy. CoroPreventionin toinen teema, riskipotilaiden hoito ja sydäninfarktien estäminen, puolestaan hyödyntää Oulun yliopiston innovaatiota.

”Hankkeessa yhdistetään meillä kehitetty Onnikka-elintapaohjausohjelma ja belgialaisen Hasseltin yliopiston ohjausohjelma, joka on myös nettipohjainen”, Markku Savolainen sanoo. ”Kyse on sekundääripreventiosta, jossa pyritään ehkäisemään jo sairaiden ihmisten sydänkohtauksia elintapamuutosten avulla.”

Ohjelmien yhteen nivominen tapahtuu vuoden 2020 aikana, ellei koronaepidemia sotke aikatauluja. Tuloksena on uudenlainen elintapamuutoksia edesauttava mobiilisovellus, jossa on aineksia Onnikasta. Sovelluksen teho selviää nelivuotisessa kliinisessä tutkimuksessa, joka on tarkoitus aloittaa vuoden 2021 alussa. Muun muassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtävässä tutkimuksessa seurataan yhteensä 12 000:ta sydänpotilasta kuudesta eri EU-maasta.

”Toisena aiheena on riskipotilaiden löytäminen, toisena taas riskipotilaiden hoitaminen oululais-belgialaisella yhdistelmäohjelmalla”, Savolainen kertoo.

Tavoitteena on uudenlainen ennaltaehkäisevä, elintapamuutoksia painottava hoitopolku, joka sisällytetään eurooppalaisiin kansansairauksien hoitosuosituksiin.

Kuva: Tieteellinen näyttö on yksi Onnikka-sovelluksen valteista. Professori Markku Savolainen esittelee tutkimusarkistoja vuosien varrelta.

 

Onnikan taustalla on monitieteinen suostutteleva malli

Sekä Hasseltin yliopiston ohjausohjelma että Onnikka ovat nettipohjaisia sovelluksia. Ensin mainittu on kuitenkin perinteisemmin asiantuntijalähtöinen ja liikuntapainotteinen vinkkiohjelma, kun taas Onnikka pyrkii uudentyyppiseen käyttäjäkeskeisyyteen.

”Tämä on Onnikan keskeinen juju ja erottaa sen tuhansista muista valmennussovelluksista”, sanoo professori Harri Oinas-Kukkonen, sovelluksen toinen pääkehittäjä Savolaisen ohella.

”Tarkoituksena on tukea käyttäjän muutosta. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin Oulun yliopistossa kehitetty suunnittelumenetelmä, Persuasive Systems Design. Siinä pyritään määrittämään sovellukselle ominaisuudet, jotka edesauttavat käyttäjän tavoitteen saavuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi oman käyttäytymisen monitorointi, virtuaalinen harjoittelu, rohkaiseva palaute, muistutukset sekä käyttäjäryhmän vaikutuksen hyödyntäminen.”

Kymmenisen vuotta sitten julkistettua PSD-mallia ei ole aiemmin hyödynnetty näin systemaattisesti. Mallin taustalla on tietojärjestelmätiedettä, sosiaali- ja kognitiivista psykologiaa sekä tiivistä yhteistyötä Stanfordin yliopiston kanssa.

”Sen perusideana on, että softasuunnittelu käännetään päälaelleen: lähtökohtana eivät ole tekniset kysymykset, vaan käyttäjän muutostavoite”, Oinas-Kukkonen kertoo.

Malli jakautuu neljään ”koriin”. Ensimmäiseen, primäärin tavoitteen tukemiseen, kuuluvat esimerkiksi syysuhteiden osoittaminen, liikojen vaihtoehtojen rajaaminen, harjoitukset ja käyttäjän toiminnan monitorointi. Toinen kori, tietojärjestelmän ja käyttäjän dialogi, koostuu mm. kannustavasta palautteesta, muistutuksista ja palkinnoista. Kolmas, luotettavuus, syntyy asiantuntijapohjaisuudesta, totuudenmukaisuudesta ja uskottavuuden viestinnästä. Viimeisessä, sosiaalisessa vaikuttamisessa, mukaan tulee ryhmän vaikutus: muiden havainnointi, vertailu ja normatiiviset viestit.

”Mallia voidaan soveltaa myös muille alueille, vaikkapa vihreämmän elämäntavan tavoitteluun”, Oinas-Kukkonen sanoo.

Kuva: Professori Harri Oinas-Kukkonen CoroPrevention-hankkeen ohjelmistokehityspalaverissa Eindhovenissa, Hollannissa hasseltilaisten tutkijoiden Gustavo Rovelo Ruiz’n ja Cindel Bonneux’n kanssa helmikuussa 2020.

 

Muutokseen tarvitaan muutakin kuin tiedon tuputtamista

Oinas-Kukkonen ja Savolainen aloittivat yhteistyönsä jo PSD-mallin kehittämisen alkuvaiheessa. Heidän tutkimusalojensa, tietojenkäsittelytieteen ja lääketieteen, ohella Onnikan taustalta löytyy myös informaatiotutkimusta.

PSD-mallin mukaisesti Onnikkaa ei ole tupattu täyteen informaatiota. ”Muutoksen aikaansaaminen ei ole vain tiedon kaatamista toisen niskaan, vaan siihen sisältyy paljon muutakin”, sanoo Oinas-Kukkonen.

”Sisällöstä vain neljä prosenttia koskee painonpudotusta. Lisäksi käsitellään muun muassa syömiskäyttäytymistä, liikuntaa, elämäntilannetta sekä muutosta ja motivointia.”

Sisältö pyritään tarjoamaan sopivina palasina: Onnikka jakautuu ”pysäkkeihin” – siitä sovelluksen nimi – joilla käyttäjä pistäytyy 52 viikon valmennusjaksolla.

”Kunakin viikkona käytettävä aika on lyhyt. Peruskaavaan kuuluu pieni määrä tarkkaan harkittua informaatiota – vaikkapa sokeristen välipalojen kalorimäärästä – ja tehtävä, jonka tarkoituksena on kannustaa käyttäjää reflektoimaan omaa käyttäytymistään.”

Sovellus esimerkiksi voi kehottaa käyttäjää tunnistamaan halun ostaa herkkuja, miettimään tunteen alkusyitä ja lopuksi antamaan sen vain olla. ”Pyrkimyksenä on tuoda asia arkeen ja antamaan jalat maassa -neuvoja. Käyttäjä voi myös esittää kysymyksiä asiantuntijoille”, Oinas-Kukkonen sanoo.

”Toisin kuin muissa sovelluksissa, tässä ei tarvitse tallettaa suurta määrää tietoa omista tekemisistä. Esimerkiksi painotietoja voi kyllä tallettaa jos haluaa, mutta se ei ole keskeistä.”

Painonpudotuksen pysyvyys on tärkeä terveystekijä

Tutkimustulosten valossa Onnikka tepsii. Oulun yliopiston tutkimuksessa 532 ylipainoista 20–60-vuotiasta henkilöä jaettiin kolmeen ryhmään, joille annettiin joko ravitsemusterapeutin pienryhmäohjausta, Käypä hoito -suosituksen mukainen lyhyt motivaatio-ohjaus tai terveyskeskustyylinen kertavalistus. Nämä jaettiin edelleen ryhmiin, joista toisessa käytettiin Onnikkaa ja toisessa ei. Onnikkaa käyttäneissä ryhmissä painonpudotus oli merkittävästi suurempi.

”Kaikki Onnikkaa käyttäneet pärjäsivät selkeästi paremmin, ja eniten laihtuivat ne, jotka käyttivät sitä riittävän paljon”, Savolainen sanoo. ”Käyttäjien seuranta ja jonkinlainen aktivoiminen ovat tarpeen, sillä osa kirjautui sovellukseen vain harvoin, osa ei lainkaan.”

Paras tulos saavutettiin ryhmäohjauksen ja Onnikan yhdistelmällä: pelkällä ryhmäohjauksella paino oli 12 kuukauden kuluttua pudonnut keskimäärin 1,5 kiloa, yhdistelmän avulla lähes viisi.

”Ja tärkeintä on, että kahden vuoden kohdalla painonpudotus oli säilynyt lähes ennallaan, vaikka välissä ei enää ollut Onnikka-ohjausta. Alustavien tulosten mukaan se säilyy osittain vielä viiden vuoden kohdallakin.”

Toisessa ääripäässä oli pelkkä terveyskeskuksen kertavalistus, joka pudotti painoa vain muutaman sadan gramman verran, ja tämäkin oli kahden vuoden kohdalla mitätöitynyt. Onnikan käyttö kuitenkin kohotti tuloksen noin kahteen kiloon. ”Kahden vuoden kohdalla se oli jo 2,5 kiloa. Vaikka se ei kuulosta paljolta, sillä on lääketieteellistä merkitystä.”

Uusin Käypä hoito -suositus samoin kuin European Association of Preventive Cardiology -järjestön tuore katsaus viittaavatkin Onnikkaan – ainoana esimerkkinä nettipohjaisesta painonhallintamenetelmästä. Tieteellinen näyttö on yksi sovelluksen valteista, ja CoroPreventionissa sen ainesosia otetaan uuteen testattavaan sovellukseen.

”En tiedä, kuinka helppo tuloksista on sitten eristää, kumpi sovelluksista vaikuttaa enemmän”, Savolainen huomauttaa.

Oulun yliopisto ja OYS puolestaan aloittavat Onnikkaa koskevan tutkimuksen Muhoksen, Kempeleen, Limingan ja Iin terveyskeskuksissa.

”Testaamme hivenen päivitettyä Onnikkaa 200:lla suuren sydän- ja verisuonitautiriskin potilaalla. He eivät ole vielä varsinaisesti sepelvaltimotautipotilaita, eli kyse on erilaisesta ryhmästä kuin CoroPreventionissa.”

 

Teksti: Jarno Mällinen
 

 

Viimeksi päivitetty: 9.6.2020