Oulun seutu haluaa tukea Suomen kestävää kasvua: Valtion panostettava Oulun yliopiston perusrahoitukseen ja pohjoisen raideyhteyksiin

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju ovat julkistaneet Oulun seudun yhteiset tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan.

Suuret yliopistokaupunkiseudut ovat kansallisen kasvun ja työllisyyden vetureita. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, ja sitä tulee Suomessa ohjata rakentavasti. Valtionhallinnolta tarvitaan selkeitä linjauksia ja erityisiä kaupunkipoliittisia toimenpiteitä tukemaan kestävää kasvua, joka säteilee kaupunkien kautta laajasti maakuntien alueelle.

Pohjoisen kasvun tukeminen edellyttää valtiolta seuraavia toimenpiteitä: Oulun yliopiston perusrahoitusta on lisättävä, Suomen Digiterveys -osaamiskeskus tulee perustaa Ouluun, raideyhteydet on saatava kuntoon, Oulun asemanseutua on kehitettävä, koheesiorahoituksen on tuettava pohjoisen kasvua ja rahoitusta on lisättävä taiteelle ja kulttuurille.

Investoidaan uutta luovaan tutkimukseen ja korkeaan osaamiseen

Tulevaisuuden kilpailukykymme rakentuu tutkimustiedon ja korkean osaamisen varaan. Suomessa investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Yliopistot tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta, joka mahdollistaa tieteelliset läpimurrot ja korkealaatuisen koulutuksen.

Oulun yliopiston osuus Suomen yliopistojen saamasta perusrahoituksesta (OKM) on vain noin 9 prosenttia, vaikka yliopiston vaikutusalueella Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa asuu noin 13 prosenttia Suomen työikäisistä ja 15 prosenttia nuorisoikäluokista (Tilastokeskus). Oulun yliopiston perusrahoitusosuus on myös pienempi kuin Pohjois-Suomen yritysten osuus koko maan jalostusarvosta. Vastaavaa epäsuhtaa yliopiston resurssien ja yhteiskunnallisen vastuun välillä ei ole muualla Suomessa. Nyt on tarkistettava yliopistojen perusrahoitus huomioiden ympäröivän yhteiskunnan tarpeet ja tehtävä Oulun yliopiston kohdalla tarvittavat koulutuspaikkojen ja rahoituksen lisäykset. Suomen kannattaa tukea TKI-keskittymiä, joissa on väestö- ja kasvupotentiaalia.

Osaavan työvoiman puute rajoittaa jo nyt Suomen kasvua. Pulaa osaajista on opetus- ja kasvatusaloilla, terveysaloilla, tekniikassa, luonnontieteissä, kauppatieteissä sekä humanistis-yhteiskunnallisilla aloilla. Oulun alueen yrityksillä on vuosina 2018–2020 lähes 3 000 ICT-osaajan rekrytointitarve. Kasvupotentiaalin tukeminen ICT-alan korkeakoulutuksella edellyttää lisärahoitusta. Yliopiston nykyisellä, muista yliopistoista jälkeen jääneellä perusrahoituksella koulutustarpeeseen vastaaminen on mahdotonta, vaikka tutkimuksellinen osaaminen on Suomen huipputasoa.

Terveysteknologian kehitys on Suomelle iso mahdollisuus. Hyvinvointiteknologia on jo noussut Oulun seudun keskeiseksi kasvualaksi. Oulun seutu esittää, että Oulun yliopisto rakentaa Suomeen digitaalisen terveyden osaamisverkoston (DigiHealth Knowledge HUB). Siitä tulee keskeinen elementti koko maata koskevassa sosiaali- ja terveyssektorin uudistamisessa. Osaamisverkosto toimisi edelläkävijänä kansallisten tutkimus- ja innovaatio-osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäjänä. Kansallinen osaamisverkosto tukee terveydenhoidon digitaalisten ratkaisujen, hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan sekä tietoturvallisten ja eettisesti kestävien datakäytäntöjen edistämistä. Suomen yliopistojen kansallisessa profilaatiossa Oulun yliopisto on valinnut yhdeksi profiloivaksi teemakseen digitaalisen terveyden.

Raideyhteydet kuntoon

Oulun seudun tavoitteena on, että Suomen pääradalla Oulu–Helsinki matkustaminen pystytään tekemään neljässä tunnissa. Oulun ja Limingan välille tulee rakentaa kaksoisraide tukemaan henkilö- ja tavaraliikenteen kehitystä, Oulun sataman lisääntyvää rahtiliikennettä sekä kaupunkiseudun kestäviä liikenneratkaisuja.

Valtion on ensi vaiheessa osoitettava riittävä suunnittelumääräraha, jotta Väylävirasto pääsee nopealla aikataululla aloittamaan pääradan Helsinki–Tampere–Oulu–Tornio parantamisen yleis- ja ratasuunnittelun. Oulusta tulee saada tunnin junayhteydet Kokkolaan, Rovaniemelle ja Kajaaniin. Lisäksi Oulu–Raahe-satama ja Oulun lentokenttä tulee saada osaksi TEN-T-ydinverkkoa.

Oulun asemanseutua tulee kehittää yhteistyössä Senaatin Asema-alueet Oy:n ja Oulun kaupungin kesken. Koheesiorahoituksen tulee säilyä Pohjois- ja Itä-Suomessa merkittävällä tasolla.

”Pohjoisen elinkeinoelämän ja vientiyritysten merkitystä ei saa eikä voi unohtaa tulevassa hallitusohjelmassa”, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Pohjoinen rata eli ns. Suomi-rata tulee huomioida hallitusohjelmassa kokonaisuudessaan. Suomi-radan tavara- ja henkilöliikenteen kasvu edellyttää Oulu–Kempele–Liminka-kaksoisraiteen rakentamista sekä Oulun satamaan johtavien maantie- ja raideyhteyksien kehittämistä. Tätä tukee Euroopan komission ehdotus TEN-T-ydinverkon laajentamiseksi Perämerenkaaren ympäri.

Pohjoisen kulttuuria ja työllisyyttä tuettava

Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Valtion on panostettava Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin rahoittamiseen. Pohjois-Pohjanmaa on jäänyt OKM:n rahoituksessa huomattavasti jälkeen muiden alueiden ja maakuntien rahoituksesta. Lisäksi hallitusohjelmassa on sitouduttava kulttuuripääkaupungin valtionrahoitukseen, valittiin Suomesta mikä tahansa kaupunki.

Suurilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla tulee olla vastuu ja resurssit elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta. Työllisyyden hoito tulee olla yhden toimijan vastuulla, ja tiedonkulun esteet pitää poistaa toimijoiden väliltä. Kunnille annetaan mahdollisuus vastata alueensa kasvu- ja työllisyyspalveluista kuntien välisenä yhteistyönä.

Oulun seutu esittää Business Finlandille innovaatiorahoituksen kasvattamista pk-yritysten vientivalmiuksien nostamiseen ja verkottumiseen isojen yritysten ja kaupallisten keskusten kanssa. Business Finlandin innovaatiorahoitusta on lisättävä 300 miljoonalla eurolla.

Oulun ja Helsingin välisen merikaapelin ja edelleen Koillisväylän merikaapelin toteutus toisi merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle. Lisäksi Suomen olisi syytä palauttaa kyky kilpailla datakeskusten sijainnista erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Tämä vaatii muutoksia energiaverotukseen.

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun kaupunki

Rehtori Jouko Niinimäki, Oulun yliopisto

Maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin tarkemmin

Kuva: Oulun kaupunki

Viimeksi päivitetty: 7.2.2019