Oulussa on maailman 6G-tutkimuksen kärki, mutta ilman rahoitusta se jää Kiinan jalkoihin – ”Koen tämän isona uhkana”, sanoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho

Mobiiliteknologiat ovat yksi Suomen viennin harvoja keihäänkärkiä, ja ensiaskeliaan ottava 6G on Suomelle kohtalonkysymys, sanoo 6G Flagship -ohjelman johtaja Matti Latva-aho Oulun yliopistosta. Akatemiaprofessorin mukaan oikea hetki panostaa tutkimukseen on nyt, ja se vaatii paitsi rahaa, myös Suomen maakuvaan vaikuttamista.

Teksti: Heli Koppelo, MustRead


Suomi on jäämässä Kiinan jalkoihin mobiiliteknologioissa, ja se huono juttu, sillä nimenomaan mobiiliteknologiat ovat yksi Suomen viennin harvoja keihäänkärkiä – ja juuri se teknologian osa-alue, jossa Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Näin sanoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta, 6G Flagship -ohjelman johtaja ja 6G-tutkimuksen kansainvälinen keulakuva. 

Latva-ahon mukaan nyt on kreivin aika panostaa suomalaiseen mobiiliteknologiatutkimukseen, sillä teollisuuden 6G-kilpavarustelu on jo saanut lähtölaukauksen.

”Yhdysvaltojen keskeiset operaattorit ja laitevalmistajat muodostivat hiljattain maailman ensimmäisen avoimen 6G-teollisuusallianssin. Nyt tarvitaan panostuksia, jotta meidän globaali etulyöntiasemamme säilyy.”

Suomen etulyöntiasemalla Latva-aho viittaa siihen, että Suomessa ja tarkemmin sanottuna Oulussa on maailman vuonna 2018 aloitetun 6G Flagship -ohjelman myötä globaalin 6G-tutkimuksen hotspot.

”Meihin kohdistuu nyt valtava kiinnostus. Pelkästään tutkimusryhmämme 6G-tutkimusraportteja on ladattu pari sataa tuhatta kertaa muutamassa kuukaudessa, todennäköisesti enemmän kuin mitään julkaisuja Oulun yliopiston historiassa.”

Latva-ahon tutkimusryhmä on julkaissut tämän vuoden aikana 12 raporttia, joiden teemat käsittelevät 6G:n eri ulottuvuuksia liiketoiminnasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kaukaisten alueiden yhteyksistä koneoppimiseen. 

Latva-aho patistaakin suomalaisia päättäjiä nyt heräämään 5G- ja 6G-tutkimuksen turvaamiseen. Käytännössä se tapahtuu kahdella tapaa: tutkimuksen rahoituksella ja Suomen houkuttelevuuden lisäämisellä etenkin kansainvälisten maisterivaiheen opiskelijoiden silmissä.

”Rahoituksessa ei puhuta mistään miljardeista, vaan joistain sadoista miljoonista seuraavan 5–6 vuoden aikana, mikä on kohtuullinen investointi ottaen huomioon, kuinka suuri heijastusvaikutus sillä on teollisuuteen vuosiksi.”

 

Kotimaisen rahoituksen vähyys uhka

6G Flagship -ohjelma tarkoittaa Oulun yliopistolle 4+4-vuotista, volyymiltaan 250 miljoonan euron ohjelmaa. Lippulaivaohjelmia on toistaiseksi Suomessa kuusi, mutta 6G on niistä ainoa, joka on yhden organisaation alla.

Mihin siis on kiire – varsinkaan, kun edes 5G:tä ei ole vielä saatu kunnolla pystyyn?

Nyt pitää rakentaa tulevaisuutta, Latva-aho sanoo. Tämän päivän teknologiaratkaisujen tutkimus aloitettiin Oulun yliopistolla jo 20 vuotta sitten.

”Uusi mobiilisukupolvi tulee aina kymmenen vuoden välein, eli jos 2020 on 5G:n aikakautta, 6G tulee 2030 ja tutkimusta pitää tehdä nyt. 6G:hen liittyy paljon ihan perustutkimusta, mutta aikanaan se voi ratkaista suuria kysymyksiä esimerkiksi kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyen.”

Akatemian rahoituskin kattaa vain 10 prosenttia koko budjetista, Latva-aho huomauttaa. 30 prosenttia tulee Oulun yliopistolta.

”Loput 60 prosenttia joudumme raapimaan muista julkisista lähteistä ja kasvavassa määrin yrityksiltä ulkomailta, sillä Suomessa esimerkiksi yritykset eivät rahoita tutkimusta samaan malliin kuin Ruotsissa tai Yhdysvalloissa.”

Tutkimustarve ICT-alalla on suurempi kuin koskaan, koska vanhojen tutkimusalueiden lisäksi on tullut paljon uusia alueita vaikkapa koneiden välisen kommunikaation ja tekoälyn ympärille, Latva-aho painottaa. 

“Kotimainen tutkimusrahoitus ei ole tarpeeseen vastaavasti kasvanut, ja meidän on yksinkertaisesti ollut pakko tukeutua myös ulkomaiseen rahoitukseen, jotta pysytään kehityksessä mukana.”

Nyt olisi satsattava siihen, missä Suomella on mahdollisuus pärjätä – eli mobiiliteknologioihin, sanoo Matti Latva-aho.

 

Ulkomailta tuleva tutkimusrahoitus on ylipäätään ICT-alalla kasvussa ja siinä piilee vaara, että IPR:t eli teollisuusoikeudet valuvat maasta pois. Lisäksi asiaan liittyy geopolitiikkaa, kun rahoitusta ovat kiihtyvään tahtiin tarjoamassa nimenomaan kiinalaiset yritykset, Latva-aho sanoo.

”Koen tämän isona uhkana. Meillä on flagshipissä sen verran runsaasti yhdysvaltalaisia kumppaneita, ettei kiinalainen rahoitus tällä hetkellä tule kuuloonkaan. Toisaalta Kiinassa TKI-panostukset ovat niin kovia, että siinä Suomi-poika saa juosta lujaa, että pysyy perässä.”

EU:sta ei Latva-ahon mukaan ole pelastajaksi, koska EU-hankkeet ovat erittäin raskaita pyörittää ja niissä rahoitushakemusten läpimenoprosentti on pieni, vain noin kymmenen prosenttia. Myös Business Finlandin rahoitus ICT-teknologian tutkimukseen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on vuosien varrella vähentynyt, hän sanoo. 

Latva-aho ei suostu sanomaan tarkemmin, mikä auttaisi rahoitusvajeen ratkaisemiseen.

”Päättäjien olisi kuitenkin herättävä siihen, että kaikki lähtee tutkimuksesta. Jos meillä ei ole korkeatasoista tutkimusta, meillä ei voi olla korkeatasoista opetusta eikä sitä kautta korkeatasoista työvoimaa yrityksille. Lisäksi akateeminen tutkimus tuottaa Suomessa valtavan määrän teollisuusoikeuksia ja patentteja yrityksiä varten, eli kysymys on myös bisneksestä.” 

Koska kaikkeen ei ole rahaa, satsaukset on suunnattava sinne, missä Suomella on mahdollisuus pärjätä – eli mobiiliteknologioihin, Latva-aho painottaa.

Nyt tilanne on kuitenkin se, etteivät edes päättäjät itse muista, että 6G-tutkimuksen globaali kärki on Oulussa.

”Se näkyy esimerkiksi siinä, että näistä asioista pyydetään lausuntoja pääasiassa muilta kuin meiltä, vaikka lippulaivaohjelmat perustettiin myös siksi, että ne tuottaisivat tietoa päätöksenteon tueksi.”

 

Huippumaistereita 1,5 vuodessa

Latva-aho on pitkän linjan tietoliikennetekniikan tutkija. Hän aloitti elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opintonsa Oulun yliopistossa 1987, ja 1990-luvulla Nokian piipahduksia lukuunottamatta hän on pysytellyt Oulun yliopiston leivissä.

Väitöskirjansa Latva-aho teki 3G-teknologiasta.

”Aina sanon, että tämä on minun viimeinen G, mutta vannomatta paras.”

Tutkimuksen rahoituksen ohella toisena kritiikin kohteena hän näkee kansainvälisten osaajien houkuttelun Suomeen. Tämänhetkinen opiskelijamäärä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei riitä paikkaamaan ICT-alan eläköitymisestä johtuvaa osaajapulaa – saati sitten yritysten kasvamisen vaatimaa työntekijämäärää. 

”Me aikoinaan Nokiassa uramme aloittaneet ICT-alan osaajat olemme kaikki uramme kypsemmällä puolella. Nyt meillä on iso vastuu kouluttaa uusi sukupolvi pitämään tutkimuksen tasoa yllä.”

Latva-ahon mielestä oikotie onneen olisivat kansainväliset maisteri-ohjelmat. Niitä on kaikissa korkeakouluissa toteutettu jo pitkään hyvällä menestyksellä.

”Kansainvälisissä ohjelmissa saamme puolessatoista vuodessa koulutettua erittäin hyviä ja motivoituneita diplomi-insinöörejä sekä jatko-opiskelijoiksi että teollisuuden työvoimaksi.”

Latva-ahon tiimiin on löytynyt huippuopiskelijoita erityisesti Brasiliasta, Sri Lankasta ja Iranista. Maiden yliopistoista lähetetään mielellään parhaita opiskelijoita Suomeen, koska heillä itsellään ei ole tarjota jatko-opintomahdollisuuksia. 

Lisäksi Latva-aholla on yliopistoihin vahvat henkilökohtaiset suhteet, mikä on avainasia kansainvälisessä verkostoissa toimimisessa. Hyvät kansainväliset suhteet eivät kuitenkaan tule itsestään vaan vaativat paljon työtä.

”Tällä hetkellä minulla ei ole ainuttakaan suomalaista väitöskirjaohjattavaa eikä tule. Yritykset vievät parhaat suomalaiset opiskelijat. Viimeisimpänä ryhmässäni aloitti erittäin lahjakas iranilainen nainen.”

Latva-ahon mukaan vielä kolme, neljä vuotta sitten suomalaiset yritykset olivat nihkeitä palkkaamaan ulkomaalaisia diplomityöntekijöitä. 

”Yrityksestä pyydettiin hyviä ehdokkaita, ja kun lähetin heille listan viidestä parhaasta opiskelijasta, tuli kysymys, että eikö ole suomalaisia. Minä vastasin, että tehän kysyitte hyviä!”

Tänä päivänä yritykset palkkaavat hanakasti myös kansainvälistä työvoimaa, ja siksi Latva-ahon mukaan nyt on oikea aika alkaa panostaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin esimerkiksi Suomen maakuvaa parantamalla valituissa kohdemaissa.

”Mielikuva Suomesta on edelleen maailmalla hassu. Ei ole myytti, että opiskelijat kuvittelevat jääkarhujen kävelevän täällä kadulla.”

 

Mikä 6G?

Kysymykseen siitä, mitä 6G eli mobiiliteknologian kuudes generaatio tulee lopulta tarkoittamaan, ei ole vielä tarkkaa vastausta.

”Mutta siksihän me teemme tutkimusta!” Latva-aho nauraa.

Hän kannustaa katsomaan 6G:tä 5G:n jatkumona ja ajattelemaan näitä kahta G:tä yhdessä. 

”1G ja 2G oli sitä aikaa, kun meillä on matkapuhelin isolla p:llä. 3G ja 4G toivat puhelimeen netin. 5G ja 6G taas mahdollistavat sen, että mobiiliverkkoihin saadaan kytkettyä mukaan valtava määrä erilaisia vimputtimia ja prosesseja osaksi langatonta nettiä”, Latva-aho vääntää rautalangasta.

Lopputulos teollisuuden näkökulmasta ovat muun muassa supertehokkaat, automatisoidut tehtaat tai tarkasti monitoroitu sairaanhoito, kuluttajan näkökulmasta vaikkapa älykkäät kodit ja autonomiset eli itseohjautuvat autot. 

Tulevaisuuden teknologia on näkymätöntä ja ihmiskeskeistä ja vapauttaa ihmisen tylsistä, aikaa vievistä rutiineista. Asiat arjessa tapahtuvat automaattisesti, helpommin, turvallisemmin ja luotettavammin, Latva-aho kuvailee.

”Esimerkiksi kauppaan mennessä älykkäästä kodista tulee tieto puuttuvista tavaroista kännykkääsi, sisätilapaikannus ohjaa navigoimaan kaupassa ja rahastus tapahtuu automaattisesti, kun kävelet portista ulos.” 

Mutta eikö tuo visio ole luvattu jo 5G:llä? Eikö esimerkiksi 5G:llä tiedonsiirtoviive ole jo niin pieni, että se mahdollistaa esimerkiksi autonomiset autot?

Latva-aho myöntää, että ainoa näköpiirissä oleva radikaalisti ”uusi” 6G-sovellus on äärimmäisen tarkka sisätilapaikannus. Sen erottelukyky tulee olemaan niin tarkka, että puhutaan jopa 3D-kuvantamisesta radiosignaaleilla.

”5G on vasta alkusoittoa. Nyt tutkimme sitä, kuinka korkeisiin taajuuksiin on mahdollista mennä niin, että siinä on vielä järkeä laitteiden toteuttamisen näkökulmasta.”

Lisäksi on tutkittava, miten kaikki yhteiskunnan automatisoitumisen tuottama data – tulevaisuuden öljy ja kulta – kerätään tietoturvallisesti ja kuinka siitä voidaan tuottaa uusia, erilaisia älykkäitä sovelluksia ratkomaan muun muassa logistiikan, terveydenhuollon, kaupan, maatalouden, energiantuotannon ja liikenteen haasteita.

Esineiden internetin eli IoT:in takana lymyilee jo IIIT eli Intelligent Internet of Intelligent Things.

6G ei kuitenkaan pyöri vain teknologian ympärillä, vaan siihen liittyy niin poliittisia, sosiaalisia sekä lainsäädäntöön, rajoituksiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä ulottuvuuksia.

”Kyseessä ei ole vain teknologinen murros, vaan koko yhteiskunnan muuttava vallankumous. 6G on keskeisessä asemassa myös esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisessä.”

Käytännössä 6G auttaa esimerkiksi tarkalla monitoroinnilla tuottamaan puhtaampaa ruokaa, vähentämään liikennettä ja sekä liikenteen että teollisuuden saasteita. 

 

Ei harvaan asuttujen alueiden ratkaisu

Monen korvaan 6G saattaa kuitenkin kuulostaa keulimiselta, kun Suomessa on vielä paikkoja, joissa ei ole edes 1G:tä.

Myöskään 5G:n kaupallistaminen ei ole lähtenyt liikkeelle odotetusti – jopa Latva-aho itse sanoo, ettei ostaisi vielä 5G-puhelinta, koska 4G:llä asiat vielä hoituvat vallan mainiosti.

5G tuskin tuleekaan olemaan harvaan asuttujen alueiden teknologiaa, koska 5G vaatii hyvin tiheän tukiasemaverkoston. Hintavien tukiasemien rakentaminen syrjäseuduille ei ole operaattoreille kannattavaa, Latva-aho sanoo. 

”Myös valtion on tehtävä valintoja, sillä kaikkeen ei ole rahaa. Valtion on kuitenkin huolehdittava esimerkiksi pääväylien yhteyksistä, sillä se tulee olemaan liikenteen turvallisuuden näkökulmasta välttämätöntä.”

Syrjäseutujen toivo onkin enemmän paikallisten mikroyritysten varassa niin Suomessa kuin maailmallakin, Latva-aho uskoo. Hän oli viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä ollut pohtimassa intialaisten kollegojen kanssa sitä, miten Intian syrjäseutujen erittäin vaikeisiin olosuhteisiin saataisiin luotua verkkoyhteydet. 

”Jos ajatellaan jopa Suomessa jotain maa- ja metsätaloutta jossain huitsin jeerassa, emme voi olla vain operaattorien halukkuuden varassa rakentaa sinne teknistä kyvykkyyttä. Silloin pitäisi pienille ja vikkelille yrityksille mahdollistaa se, että mepä tarjotaan tuohon teknologia, niin että ukko voi istua pirtissä ja traktori ajelee itsestään pellot.”

 

Suomi takapajula taajuusluvissa

Uusien toimijoiden myötä tulee uusia arvoketjuja ja uutta liiketoimintaa, mutta se tarvitsee ensin luvat toimia. 

”Suomessa olemme pikkuisen takapajula siinä, miten radiotaajuusluvat on jaettu. Esimerkiksi Saksassa on tehty paljon radikaalimpia luvituspäätöksiä, mutta Suomessa kaikki ’parhaat’ eli alimmat taajuuslisenssit on huutokaupattu nyt 20 vuodeksi eteenpäin.”

Saksassa halutuimpia matalia 5G-taajuuksia on jo myönnetty paikalliseen lisensointiin ilman raskasta huutokauppaprosessia.

5G:hen ladatut odotukset liittyvätkin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, ei perinteiseen mobiililaajakaistaan, Latva-aho painottaa. 

“5G teknologiakehityksen lisäksi meidän täytyisi ymmärtää huomattavasti paremmin eri sovellusalojen todelliset tarpeet ja 5G:n tuoma lisäarvo eri toimijoiden näkökulmasta koko ekosysteemissä.” 

Tarvitaankin siis ennen kaikkea laki- ja regulaatiomuutoksia tukemaan liiketoimintaa, Latva-aho tähdentää.

”Se on se suurin juttu. Teknologiamuutos on siihen verrattuna piece of cake ja me insinöörit ja tutkijat ratkotaan se kyllä. Itsestään selvää on myös se, etteivät perinteiset operaattorikeskeiset liiketoimintamallit yksistään riitä tulevaisuudessa. Jatkossa erilaiset toimijaverkostot tulevat luomaan globaalit 5G- ja 6G-bisnekset ja kansalliselle protektionismille on yhä vähemmän sijaa. Voittajia ovat ne, jotka riittävän varhain näkevät globaalit markkinat ja niissä voimakkaasti skaalautuvan liiketoiminnan.”

 

Teksti: Heli Koppelo, MustRead. Juttu on julkaistu MustReadissa 9.11.2020.

Viimeksi päivitetty: 9.11.2020