Terveyshallintotieteiden alumni Ville Valkama hymyilee

Terveyshallintotiede kutsui muutosjohtajaa

Ville Valkama kiinnostui terveysalasta, koska hän halusi tehdä työtä, jolla on merkitys. Pihlajalinnan aluejohtajalle on tärkeää tuoda terveyspalveluita myös harvaan asutuille alueille.

Ville Valkama muistaa, kuinka hän kauppatieteiden maisterintutkintoa suorittaessaan kiinnitti huomionsa terveystoimialaan.

”Ymmärsin, että tällä sektorilla on tulossa muutos. Aloin katsoa sote-tilannetta oman urani kannalta”, Pihlajalinnan Pohjois-Suomen aluejohtaja kertoo.

Meni viisi vuotta, ja Valkama löysi itsensä opiskelemasta terveyshallintotiedettä.

”Kuulin jostain, että tällainen koulutusala on olemassa. Työskentelin tuolloin yliopistolla ja lähdin tekemään opintoja työni ohessa.”

Valkamaa ajoi sote-alalle halu tehdä työtä, jolla on merkitys.

”Se on totisesti toteutunut. Merkityksellisintä itselleni on, kun asiakas saa nopeasti tarvitsemaansa hoitoa.”

Kauppatieteiden ja terveyshallintotieteen yhdistelmä osoittautui Valkaman kohdalla toimivaksi yhdistelmäksi. Tuplatutkinto on osoittautunut kilpailueduksi, jos niin voi sanoa.

”Markkinoinnin osaamisesta on tässä pestissä tietysti pelkästään hyötyä, kun olemme kasvava yritys ja myyntiä pitää tapahtua koko ajan. Myymistä en ole lopettanut, vaikka meillä on erikseen kuntasektorin myyjä ja työterveysmyyjä.”

Valkama on toiminut aluejohtajan pestissä helmikuusta 2019 alkaen.

”Alun perin tulin kuntaliiketoiminnan puolelle projektipäälliköksi ja sittemmin vastaamaan Pohjois-Suomen kuntamyynnistä. Sieltä siirryin tähän tehtävään.”

Terveyshallintotieteen alumni Ville Valkama katsoo hymyillen kameraan

Ville Valkama ei mielellään tee jyrkkää kahtiajakoa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. ”Saadaksemme homman hoidettua tarvitsemme molempia.”

 

Muuttuva ja mielenkiintoinen toimiala

Sote-alassa Valkamaa kiehtoo se, että koko ajan tapahtuu.

”Muutos on jatkuvaa. Koko ajan pitää suunnitella toimintoja uusista lähtökohdista.”

Suurin hyöty terveyshallintotieteen opinnoista oli Valkaman mukaan muodollinen pätevyys. Sitä peräänkuulutetaan etenkin kunta-alan tehtävissä.

”Käytännön taidot olen oppinut työelämässä. Työnantajana ja rekrytointeja tehneenä tiedän myös sen, että firmoissa on kova kiire ja tehtävät ovat koko ajan haastavampia. Pitää olla tosi hyvä paketti, että pystyy hyppäämään siihen.”

Valkama puhuu rekrytoinnista huoliryppy otsalla. Pihlajalinnassa tarvitaan koko ajan hyviä tekijöitä, mutta heitä on vaikea löytää.

Aluejohtajalle itselleen verkostot ovat olleet uralla etenemisessä olennaisessa roolissa.

”Ollessani harjoittelussa maakuntaliitossa tulin tuttavaksi erinäisten korkeiden viranhaltijoiden kanssa. Menin reilusti juttelemaan ja esittäytymään. Vastaavasti ilmoittauduin opiskeluaikoina erääseen hyvinvointiseminaariin, sillä huomasin osallistujalistoista, että täällähän ovat kaikki. Nappasin hihasta kiinni yhtä tuttua, joka esitteli minut omille verkostoilleen. Pitää olla rohkea ja luova. Koen itseni onnekkaaksi, kun olen päässyt tähän mukaan.”

 

Aluejohtaja tyhjentää vaikka tiskikoneen

Pihlajalinnan Pohjois-Suomen aluejohtajana Valkama vastaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueista. Käytännössä hänen alaisiaan ovat palvelupäälliköt, yksiköiden palveluvastaavat ja hallintolääkärit.

”Seuraan toiminnallisia tunnuslukuja ja kehitän toimintaa niiden myötä, johdan muutoksia ja vastaan siitä, että asiat sujuvat. Pidän huolta siitä, että myynnin ja tuotannon välinen balanssi pysyy ja myyn myös itse. Ylläpidän sidosryhmäsuhteita ja suunnittelen markkinointia yhdessä markkinointipäällikön kanssa”, Valkama luettelee.

Aluejohtaja vierastaa vanhanaikaista johtamismallia. Hän tyhjentää vaikka astianpesukoneen, jos kukaan muu ei ole ehtinyt sitä tekemään.

”Olen koko ajan tekemisissä työntekijöiden kanssa. Yksi ensimmäisistä muutoksistani oli tuoda kolmen eri toimipisteen toiminnot tähän saman katon alle. Haluan olla sellainen johtaja, jolle uskalletaan tulla juttelemaan.”

Työnsä parhaina puolina Valkama pitää sen vaihtelevuutta ja monipuolisuutta.

”Ensimmäisen kerran kun katson kelloa niin se näyttää viittä iltapäivällä. Näin on ollut viimeiset kaksi vuotta. Työ ei ole tylsää.”

Uusille paikkakunnille, kuten viimeisimpinä Pelloon ja Sodankylään, laajeneminen on osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, mutta myös merkityksellisyyttä ja yhteiskuntavastuuta.

”Tuomme palveluita sellaisille paikkakunnille, joissa niitä ei ole mutta joissa niitä tarvitaan.”

Sen lisäksi että Valkama on suorittanut Oulun yliopistossa kaksi tutkintoa, hän oli useita vuosia töissä tutkimushankekokonaisuudessa, jossa hänen tehtävänsä oli lähestyä yrityksiä kaupallisen yhteistyön merkeissä. Valkamalle Oulun yliopisto on hänen omien sanojensa mukaan eräänlainen henkinen koti.
 

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen

Viimeksi päivitetty: 4.12.2020