Susanna Pirttikangas puhui Oulun yliopiston Tieteen päivillä 8.-9.2.2019 ihmiselämästä älykkäässä kaupungissa

Tutkimusmatka tulvillaan tiedettä

Oulun yliopiston tämän vuoden Tieteen päivien teemana oli rohkeus. Tutkimukseen ja tutkijoihin pääsi tutustumaan Oulun Teatterilla 8. ja 9. helmikuuta.

Tieteen päivillä lähdettiin rohkeasti tutkimusmatkalle. Oulun yliopiston tutkijat johdattivat yleisön Lönnrotin jalanjäljiltä Vienan Karjalasta aina avaruuteen asti. Matkalla viuhutettiin viidakkoveistä Ruandassa ja Ugandassa vuorigorilloita etsien, ja rakennettiin tietoliikenneverkkoja Brasilian syrjäseuduille.

Tutkimusmatkojen ohella tutustuttiin tiiviisti tieteeseen. Muutaman minuutin puheenvuoroissa selvisi, miten silmä voi tulvia, mitä makeaa proteiinia voi tehdä synteettisesti bakteereiden avulla, ja miten valaistus voi olla älykästä. Vaan voisiko puutarhatontun materiaalina käyttää teollisuuden sivutuotteita?

Arto O. Salonen puhui Oulun yliopiston Tieteen päivillä 8.-9.2.2019 hyvästä elämästä

"Kaikki uusi on aluksi abstraktia. Täytyy osata kuvitella uudella tavalla, jotta uutta voi syntyä", pohti Arto O. Salonen.

Ilmastonmuutos, hyvä elämä ja rohkeus

Paneelikeskustelussa puitiin hyvän elämän ja rohkeuden yhteyttä ilmastonmuutokseen. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen alusti paneelia puheenvuorollaan paremmasta tulevaisuudesta. Kurjasta tulevaisuudesta on Salosen mielestä helppo puhua, ja meiltä puuttuu näkemystä hyvään elämään.

”Aiemmin on puhuttu elintasosta ja talouskasvusta, mikä oli hirveän hyvä mittari Suomen ponnistellessa pois äärimmäisestä köyhyydestä. Nyt on kuitenkin aika puhua elämänilosta. On aika ottaa puheeksi sellaiset asiat, mitä ei ole aiemmin nostettu keskusteluun”, Salonen ehdotti.

Teknologia on väline, eikä tee itsessään autuaaksi, hän muistuttaa. Koneelle voidaan siirtää paljon töitä, mutta ihminen on parhaimmillaan eri asioissa kuin tekoäly.

”Meidän täytyy osata kuvitella ja tavoitella omannäköistä ja innostavaa elämää. Ihminen on parhaimmillaan sellaisissa asioissa, joista hän tykkää.”

Tutkimusprofessori Kari Strand ehdotti, että Suomen kaltaiset pienet maat voisivat olla mallina muille. Hänen mukaansa tarvitaan ennen kaikkea rohkeita päätöksiä.

”Ihmiset olisivat valmiita muutoksiin, mutta poliittinen kenttä seuraa jälkijunassa.”

Väitöstutkija Päivi Ahonen kiinnitti huomion Bhutaniin ja bruttokansanonnellisuuteen. Bhutanissa arvostetaan muita ihmisiä, hyvinvointia, kohtuullista kuluttamista ja itsensä toteuttamista.

Keskustelua johtanut tutkimuskoordinaattori Jouko Inkeröinen muistutti keikahduspisteestä: kun keinutuoli kallistuu liikaa, se muksahtaa ympäri. Ilmastonmuutoksella on keikahduspiste, josta ei voi enää palata takaisin.

Syksy Räsänen puhui Oulun yliopiston Tieteen päivillä 9.2.2019 siitä, miksi ei kannata etsiä uusia Einsteineja.

Syksy Räsänen kertoi, miksi ei kannata etsiä uutta Einsteinia.

Tuttu polku ei johda tuntemattomaan

Kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta muistutti, että umpimetsässä tarpominen on hidasta. Lupaavat tutkimussuunnat voivat osoittautua umpikujiksi, ja mullistavat havainnot eivät ole aina oikeita. Tutkimuksessa kuitenkin vaaditaan nopeita tuloksia, sillä tutkijoiden työsuhteet ja rahoituskaudet ovat yleensä lyhyitä.

”Tiede on tuolileikki. Välillä musiikki lakkaa ja tuoleja on yksi vähemmän.”

Räsäsen mukaan rohkeus voi johtaa haluttuihin tieteen läpimurtoihin – tai ei yhtään mihinkään. Lopputuloksia ja niiden aikataulua ei voi taata. Ideat kypsyvät hitaasti ja eri tutkijat vievät tietoa ja tiedettä eteenpäin. Yksittäinen tieteilijä nojaa aina aiempaan tutkimukseen ja tieteenalansa historiaan.

”Tutkimusrahoitushakemukset ovat fantasiakirjallisuutta. Niissä täytyy liioitella tulevaisuuden läpimurtoja ja tutkimustuloksia, sekä häivyttää mahdolliset ongelmat taka-alalle.”

Räsäsen mielestä tieteen tavoitteena ei pitäisi olla nerojen löytäminen: uutta Einsteinia ei kannata etsiä. Paraskin tutkija voi olla jossain asiassa väärässä, kuten Einstein oli epäillessään maailmankaikkeuden laajenemista. Nerokultin sijaan pitäisi pyrkiä luomaan sellainen tutkimusympäristö, jossa on mahdollista tutkia vaikeita asioita pikavoittojen sijaan. Tutun polun valitseminen ei johda tuntemattomaan.

Yleisöä Oulun yliopiston Tieteen päivillä 8.-9.2.2019

Rohkeat nuoret

Dramaturgi Jukka Heinänen Oulun Teatterista kiittää Tieteen päiville osallistuneita nuoria rohkeudesta. Steiner-koulun nuoret harjoittelivat perjantaina teatterityöpajassa parissa tunnissa esityksen, joka kumpusi heidän oman elämänsä rohkeutta vaatineista tilanteista.

”Nuoret heittäytyivät hienosti. Teimme lyhyessä ajassa esityksen ja marssimme neljän sadan ihmisen eteen. Nuorilla ei ollut aiempaa kokemusta teatterin tekemisestä, ja he työskentelivät todella hienosti”, Heinänen kertoo.

Heinäsen mielestä Tieteen päivät ja rohkeusteema sopi hyvin Oulun Teatteriin.

”Tapahtuma oli hyvä avaus yliopiston ja teatterin yhteistyölle. Toivottavasti yhteistyö jatkuu.”

Tieteen päivät järjestetään Oulussa joka toinen vuosi. Tutkijat esittelivät työtään perjantaina 8.2. lukiolaisille ja yläkoululaisille. Lauantain 9.2. tapahtuma oli avoin kaikille.

 

Kuvat: Juha Sarkkinen

Viimeksi päivitetty: 14.2.2019