University of Oulu, 2017

Ainutlaatuinen väestötutkimus valottaa sairauksien riskitekijöitä

Oulun yliopistossa tehdään kansainvälisestikin mitattuna harvinaista ja arvostettua syntymäkohorttitutkimusta. Tässä työssä on tutkittu seikkaperäisesti vuonna 1966 sekä vuonna 1985 - 1986 syntyneitä pohjoissuomalaisia vauvoja jo äidin kohdussa ja sen jälkeen noin 10 vuoden välein. Näin syntynyttä valtavaa aineistoa ovat tutkijat käyttäneet lukuisten eri sairauksien tutkimisessa. Tuloksia on sovellettu muun muassa käypähoitosuosituksissa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Oulussa tehtiin lääketieteen historiaa 1960-luvulla, jolloin lastenlääkäri Paula Rantakallio huolestui sekä äitien että vastasyntyneiden korkeasta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta. Hänen aloitteestaan päätettiin tehdä laajat terveystutkimukset kaikille Oulun ja Lapin läänissä vuonna 1966 syntyville vauvoille ja heidän äideilleen. Tavoitteena oli hakea syitä vastasyntyneiden sairauksiin ja kuolleisuuteen ja keinoja parantaa tilannetta.

Jopa 96 prosenttia vuonna -66 syntyneistä vauvoista tutkittiin. Samat henkilöt on sen jälkeen tutkittu 10 - 15 vuoden välein, viimeksi, kun he olivat 46-vuotiaita. Sama prosessi aloitettiin vuosina 1985 - 1986 syntyneille vauvoille.

Jopa kerrallaan kaksi päivää kestäneissä tutkimuksissa on tehty erilaisia laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia. Lisäksi henkilöiden terveydentilaa on selvitetty erilaisin kyselyin. Aineistoon on liitetty myös kansallisista rekistereistä saatavaa tietoa esimerkiksi lääkkeiden käytöstä.

Tutkimustyö on synnyttänyt valtavan laajan aineiston, joka tarjoaa ehtymättömän lähteen tutkijoille. Aineiston pohjalta on tehty lukematon määrä muun muassa selkä-, silmä- ja ihosairaustutkimuksia sekä tutkimuksia hammaslääketieteen alalta, gynekologiasta, työterveyteen liittyen ja niin edelleen. Aineistoa on hyödynnetty muun muassa diabetestutkimuksessa.

Kansanterveys kohenee

Professori Jouko Miettunen korostaa, että koko ikäluokalle tehty laaja joukkotutkimus antaa luotettavaa pohjatietoa:

“Sairauksien syy-seuraussuhteita on muutoin vaikea tutkia, mutta syntymäkohortissa tämä on huomattavasti helpompaa. Kliinisessä tutkimuksessa olemme riippuvaisia siitä, mitä esimerkiksi hoitoon tulevan lapsen äiti kertoo. Näin saatu tieto voi värittyä. Kohorttitutkimuksessa saatu tieto on luotettavaa, ja saamme vertailutietoa koko väestöstä.”

Vastaavia, yhtä laajoja kohorttitutkimuksia saa maailmasta hakea:

“Kumpikin kohortti on kooltaan ja kestoltaan harvinaisen hyvä. Englannissa on kaksi vanhempaa kohorttia, jotka toimivat esikuvina meidän kohorttitutkimuksillemme, muut vastaavat ovat nuorempia ja suppeampia.”

Kohortti-termi lainattiin lääketieteelliseen tutkimukseen muinaisesta Roomasta, jossa kohortilla tarkoitettiin sotilaiden muodostamaa joukko-osastoa. Syntymäkohorttitutkimuksessa kohortti eli tutkittavien joukko koostuu kyseisinä vuosina syntyneistä pohjoissuomalaisista.

Syntymäkohortin tutkimusaineistoista on tehty yli 1300 tutkimusjulkaisua eri aloilta Suomessa ja ulkomailla. Yleisellä tasolla yksi tärkeimmistä tuloksista on tutkimustiedon vaikutus kansanterveyteen, kertoo akatemiatutkija Erika Jääskeläinen. Kohorttiaineisto on antanut hyödyllistä tietoa muun muassa lääketieteen oppikirjoihin ja laadittaessa käypähoitosuosituksia.

Tupakkakin lisää psykoosin riskiä

Miettunen ja Jääskeläinen hyödyntävät kohorttiaineistoa psykoositutkimuksessaan. Aineisto on poikinut monenlaisia tuloksia. Erityisesti skitsofrenian riskitekijöitä ja ennustetta on tutkittu runsaasti.

“Mielenkiintoisimpia ovat lääketutkimukset”, Jääskeläinen kertoo.

“Erityisesti suuret psykoosilääkeannokset liittyvät verbaalisen muistin ja oppimisen laskuun sekä aivojen muutokseen skitsofreniassa yhdeksän vuoden seurannassa.”

Tutkijat muistuttavat, että tuloksia sekoittavia tekijöitä ei voi sulkea pois eli ei voi sanoa, että psykoosilääke aiheuttaisi kyseiset muutokset aivoissa. Lääkitys suurina annoksina voi kuitenkin olla ainakin yksi tekijä potilailla havaittuun kognition laskuun ja aivojen harmaan aineen pienenemiseen. Lisäksi psykoosilääkkeet voivat nostaa diabeteksen riskiä ja potilaan painoa.

“Psykoosilääkkeillä on skitsofrenian hoidossa hyötyjä mutta myös haittoja. Lääkkeet auttavat muun muassa oireitten hallinnassa ja vähentävät kuolleisuutta. Tutkimuksemme auttaa selvittämään sitä, mikä on hyöty-haitta -suhde”, Jääskeläinen kertoo.

Yksi aineistosta saatu tulos liittyy päihteitten ja psykoosin yhteyteen. Miettunen viittaa vuonna 2018 valmistuneeseen Antti Mustosen väitöstyöhön:

“Väitöstutkimuksen mukaan päihteet, kannabis, tupakointi ja hengitysteitse otettavat huumeet lisäävät sairastumisriskiä psykoosiin kaksi-kolminkertaisesti”, Miettunen kertoo.

Psykoosi nuorten sairaus

Kohorttitutkimuksen mukaan psykoosi puhkeaa yleisimmin 30-vuotiailla, kun taas masennukseen ja ahdistukseen sairastutaan runsaasti myös vanhemmalla iällä. Masennukseen ja ahdistukseen näyttäisi liittyvän matala-asteinen tulehdus.

“Myös genetiikkaa on psykiatristen sairauksien taustalla. Kohortti-66 -aineiston pohjalta on löydetty geenejä, jotka liittyvät psykiatristen häiriöiden kohonneeseen riskiin”, Jääskeläinen kertoo.

Vuosina 1985 - 1986 syntyneet sairastuivat 27 vuoden ikään mennessä selvästi useammin psykoosiin kuin 1966 syntyneet. Miettunen ei osaa sanoa, ovatko psykoosit lisääntyneet. Hän arvelee, että niin sanottuja mielialapsykooseja tunnistetaan ehkä nyt paremmin kuin ennen.

Vuosina 1985 - 1986 syntyneille on tehty myös aivojen kuvantamistutkimusta.

“Päätuloksena on saatu tieto, että henkilöillä, joilla on riski sairastua psykoosiin, on aivorakenteessa ja kognitiossa eroja verrokkeihin. Jos vanhemmilla on psykoosi, lapsella voi olla aivojen toiminnassa eroja”, Miettunen kertoo.

Myös ADHD:tä on tutkittu:

“Äidin raskauden aikainen tupakointi nostaa hieman riskiä, myös äidin raskauden aikainen paino vaikuttaa. Myös lapsuuden avioerot liittyvät ADHD-riskiin.”

Professori Jouko Miettunen ja akatemiatutkija Erika Jääskeläinen Oulun yliopistosta hyödyntävät kohorttiaineistoa psykoositutkimuksessaan. Erityisesti skitsofrenian riskitekijöitä ja ennustetta on tutkittu runsaasti. (Kuva: Seija Leskelä / Kulmakuvaamo)

Työ jatkuu 2019

Vaikka tutkittavien joukko on sekä 1966 että 1985 - 1986 kohorteissa valtava, työ on sujunut tutkijoiden mukaan hyvin. Vuonna 1966 syntyneille tehtiin laajat tutkimukset, kun he olivat 14-vuotiaita. Lisäksi heidät on tutkittu 31- ja 46-vuotiaina. Psykoosia sairastavia on tutkittu kaksi kertaa useammin.

1985 - 1986 syntyneet tutkittiin jo 7-8 -vuotiaina ja 15-16 -vuotiaina. Juuri nyt keväällä 2019 on alkamassa tälle joukolle uusi tutkimus, kun he ovat 33 - 34 -vuotiaita.

Tutkimus aloitetaan myös tänä vuonna kyselylomakkeella ja jatketaan erilaisilla laboratoriokokeilla ja mittauksilla. Haasteena oli tehdä mahdollisimman kattava kyselylomake kuitenkin niin, että tutkittavat voisivat täyttää lomakkeen kohtuuajassa.

Toisen haasteen muodostavat tutkimusaineiston keruun kustannukset. Tuhansien ihmisten kaksikin päivää kestävät tutkimukset maksavat miljoonia euroja. Työhön ei ole olemassa korvamerkittyä rahaa, vaan rahoitus haetaan samoin kuin muuhunkin tutkimukseen. Oulun yliopiston kohortti 1986 aineiston keruuta rahoittavat pääosin Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala. Aineistoilla tehtävään tutkimustyöhön on saatu erilaisia tutkimusapurahoja muun muassa Euroopan Unionista ja Suomen Akatemialta.

Edelleen tutkimuksiin on osallistunut noin 70 prosenttia kohortin jäsenistä, ja tutkijat toivovat, että kohorttien jäsenet osallistuvat jatkossakin tutkimuksiin yhtä aktiivisesti.

 

Teksti: Raija Tuominen

_________

20.3. järjestetään Oulun yliopistolla Telluksessa koko päivän tapahtuma, jossa esitellään 1985 - 1986 -kohorttia ja tulevaa kenttätutkimusta. Tapahtuma on avoin kaikille. Lisätietoa.

 


 

 

 

Viimeksi päivitetty: 13.3.2019