Alle 15 minuutin pyörämatka keskustakampukselle toteutuisi Alppilasta Myllyojalle, Kaukovainiolle ja Limingantulliin ulottuvalla alueella

Keskustakampuksen 15 minuutin pyöräilyalueella asuu 50 prosenttia enemmän ja joukkoliikenteen 15 minuutin vyöhykkeellä 26 prosenttia enemmän väestöä kuin Linnanmaan vastaavilla alueilla.

Oulun yliopiston suunnittelemasta keskustakampuksesta on valmistunut saavutettavuustarkastelu, jossa Raksilan sijainnin saavutettavuutta on tarkasteltu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja henkilöauton matka-aikoina. Saavutettavuustiedot on laskettu paikkatietojärjestelmässä verkostoperusteista saavutettavuusanalytiikkaa hyödyntäen. Tarkastelut on toteutettu Oulun yliopistossa Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän ja Maantieteen tutkimusyksikön yhteistyönä.

Suunnitellun keskustakampuksen saavutettavuus pyöräillen 15 minuutissa kattaisi koko Oulun keskusta-alueen sekä rengasmaisen vyöhykkeen, jonka muodostavat Tuiran, Alppilan, Välivainion, Myllyojan, Oulunsuun, Kaukovainion, Lintulan, Nokelan ja Limingantullin alueet. Puolen tunnin pyöräilyvyöhyke ulottuu Oulunlahdelle, Kaakkuriin, Iinattiin, Maikkulaan, Talvikankaalle, Kaijonharjuun ja Toppilaan.

Joukkoliikennetarkastelut perustuvat matkaketjun mukaisiin nopeimpiin reitteihin vaihtoineen sekä kävelyyn (4 km/h). Reitit on laskettu tiistain 1.9.2020 aikataulujen mukaisesti kello kahdeksan ja yhdeksän välillä alkavan matkan nopeimman mahdollisen yhteyden perusteella. Kävelyosuuksien takia nykyisillä joukkoliikenneyhteyksillä alle 20 minuutissa saavutettava alue jää 15 minuutin pyöräilyaluetta pienemmäksi, joskin ulottuu Haapalehdon ja Maikkulan suunnissa hieman pyöräilyvyöhykettä pidemmälle.

Henkilöautolla keskustakampuksen 15 minuutin saavutettavuusvyöhyke ulottuisi Pohjantietä Kelloon ja Tupokseen, Kuusamontietä Jääliin, Kajaanintietä Juurussuuntielle sekä Oulunsaloon lentokentälle saakka. Taajama-alueen ruuhkaisuus vaikuttaa liikenteeseen, mutta ruuhkissa on paljon ajallista ja sijainnillista vaihtelua. Ruuhkien huomioimiseksi laskennassa matka-aikaa pidennettiin kaupunki-maaseutu-luokituksen sisemmällä taajama-alueella keskusta 30 prosenttia niiden teiden osalta, joilla nopeusrajoitus on alle 80 km/h.

Saavutettavuushyötyjen vertailemiseksi vastaavat laskelmat toteutettiin myös Linnanmaan kampukselle. Linnanmaan 15 minuutin pyöräilyvyöhyke ulottuu Ritaharjusta Välivainiolle ja Alppilaan. Puolen tunnin pyöräilyvyöhyke kattaa myös keskustan ruutukaava-alueen. Alle 20 minuutin saavutettavuusalue joukkoliikenteellä jää myös Linnanmaan kohdalla 15 minuutin pyöräilyvyöhykettä pienemmäksi, paitsi joidenkin Tuiran ja Itä-Patelan pysäkkien osalta. Henkilöautolla Linnanmaan 15 minuutin saavutettavuusvyöhyke kattaa keskustakampuksesta poiketen Haukiputaan keskustan, mutta ei ulotu kaupungin eteläosissa esimerkiksi Oulunsaloon ja lentokentälle. Kempeleestä se kattaa vain aivan Pohjantien läheisyydessä sijaitsevat alueet.

Kaikissa tapauksissa eri liikkumismuodoilla ja 15, 30, ja 60 minuutin matka-ajoilla tarkasteltuna keskustakampuksen saavutettavuusalueilla asuu enemmän väestöä kuin Linnanmaan saavutettavuusalueilla. Erot ovat suurimmat pyöräillen ja joukkoliikenteellä lyhimmillä matka-ajoilla ja kapenevat pidemmillä matka-ajoilla sekä henkilöautolla liikuttaessa. Vuoden 2019 väestötiedoilla laskettuna keskustakampuksen 15 minuutin pyöräilyvyöhykkeellä asuu 50 prosenttia enemmän väestöä ja joukkoliikenteen 15 minuutin vyöhykkeellä 26 prosenttia enemmän väestöä kuin Linnanmaan vastaavilla alueilla. Kaupungin tiivistymisen ja lisärakentamisen myötä asukasmäärä keskustassa kasvaa.

Tuhansien yliopistolaisten opiskelu- ja työmatkojen liikkumismuodoilla on merkitystä ympäristövaikutuksina, Oulun joukkoliikenteen kustannuksina, maankäytön tarpeina ja terveysvaikutuksina. Etäisyyden kasvaessa kynnys liikkua lihasvoimin kasvaa. Suomessa alle kilometrin mittaisista matkoista 75 prosenttia kuljetaan jalkaisin tai pyörällä. 1–2 kilometrin matkoilla kävelyn ja pyöräilyn osuus on vielä lähes 50 prosenttia, mutta 3–5 kilometrin matkoilla enää hieman yli 20 prosenttia. Suomalaisten fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät nykyisellään täyty, millä on vaikutuksia niin yksilötasolla kuin kansanterveydelliselläkin tasolla. Opiskelijoilla opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin on yksinkertaisin keino yltää liikuntasuosituksiin.

Lisätietoa opiskelijoiden arkiliikunnan tukemisesta yhdyskuntasuunnittelun avulla: https://www.oulu.fi/yliopisto/uutiset/keskustakampus-ja-arkiliikunta

Saavutettavuusanalyysien toteutus:
Ossi Kotavaara (FT, dos.) Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmä, Kerttu Saalasti Instituutti, yhteistyössä Maantieteen tutkimusyksikön kanssa Oulun yliopistossa.

Viimeksi päivitetty: 22.9.2021