Digimentorit auttavat opettajia monipuolistamaan verkko-opetusta
”Meillä humanistisessa tiedekunnassa on tekeillä erilaisia verkkopohjaisia opintojaksoja, vanhan kehittämistä ja uuden kokeilua, joihin kaivataan apua. Minun kanssani voi yhdessä pohtia esimerkiksi, miten voisi lisätä vuorovaikutteisuutta digitaalisten välineiden avulla, kehittää omia verkko-opetusmateriaaleja, säätää Moodle-tilan rakennetta tai vaikkapa testailla hybridiopetuksen mahdollisuuksia”, valottaa yliopistonlehtori ja digimentori Riikka Tumelius.
”Jos digitaaliset ympäristöt ovat vieraita, olen mielelläni auttamassa alkuun.”
”Insinööritieteiden tiedekuntana valmiutemme ottaa käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja on varmasti hyvä. Tarvitsemme kuitenkin tukea, kuinka tunnistaa tiedekunnassa jo oleva digitaalinen osaaminen ja kuinka saada tietoa uusista digipedagogisista tekniikoista ja käytännöistä, joilla parantaa opetuksen laatua”, toteaa yliopisto-opettaja, digimentori Hannu Liedes teknillisestä tiedekunnasta.
Valmiuksia oppijoille ja opettajille
Yhteiskunta ja arjen ympäristöt digitalisoituvat vauhdilla, eikä ihminen aina pysy kaiken perässä.
”Mobiililaitteet ja some ovat arkipäiväistyneet, mutta digitaalisten välineiden hyötykäyttö on edelleen opeteltava erikseen. Tämä koskee niin nuoria kuin aikuisia oppijoita. Vapaa-ajan digikäyttö on hyvin erilaista kuin se, mitä opinnoissa tai työelämässä tarvitaan. Nuorissakin on paljon niitä, jotka kaipaavat tukea perustaitojen oppimiseen. Tärkeää on huomioida, että digitaaliset taidot eivät rajoitu tekniseen osaamiseen, vaan erittäin tärkeitä ovat myös tiedon arviointiin, käyttöön ja luomiseen liittyvät taidot”, Riikka Tumelius pohtii.
Hannu Liedes näkee edistyksen pullonkaulana nimenomaan opettajien kapasiteetin ja valmiudet ottaa käyttöön kehittyneitä aktivointimuotoja:
”Digitalisaatio on sekä uhka että mahdollisuus. Digitalisaatiosta tulee uhka, jos me emme kykene hyödyntämään sen antamia mahdollisuuksia ja toiset sen tekevät. Digitalisuus antaa mahdollisuuden menestyä, jos opettajat pystyvät kehittämään osaamistaan ja opettajien osaaminen kanavoituu opiskelijoiden osaamiseksi. Itseisarvo digitaalisuus ei ole.”
”Monella olisi halua opetella käyttämään itselle uusia välineitä, mutta uuden opettelu ja hyvien pedagogisten sovellusten suunnittelu vaatii aikaa. Haluaisin rohkaista kokeilemaan uusia juttuja ja etenemään askel kerrallaan. Esimerkiksi yhdellä kurssilla voi testata, miten Moodlen keskustelualustoja voisi käyttää vertaisarvioinnissa, ja sen kokemuksen pohjalta arvioida, käyttääkö työtapaa jatkossa tai tekisikö jotain muutoksia”, Tumelius sanoo.
Osa koulutuksen kehittämistä
Tiedekuntien tulevat digitalisaatio-ohjelmat tähtäävät siihen, että laadukas koulutus on joustavasti saavutettavissa kehittyneiden online- ja muiden ratkaisuiden avulla. Ohjelmassa kirjataan tiedekunnan vahvuudet ja tärkeimmät seuraavat askeleet digipedagogisen laadun parantamisessa ja henkilöstön osaamisessa.
Kymmenen hengen digimentoriverkostoa koordinoi Paula Vaskuri digipedagogiikka- ja videopalveluista. Vaskurin tukena verkoston toimintaa edistää muutoskoordinaattori Minna 't Lam. Rahoitusta toiminnan pilotointiin on tällä hetkellä vuoden 2024 loppuun.
Digimentorien lisäksi Oulun yliopistossa on vuodesta 2017 alkaen toiminut digituutorien vapaaehtoisuuteen perustuva verkosto. Siinä opetuksen ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneet kokoontuvat saamaan ja jakamaan tietoa. Digituutoreita on tällä hetkellä parisenkymmentä, ja verkostoon voi liittyä mukaan koska tahansa. Digimentorit toimivat läheisessä yhteistyössä digituutorien kanssa.
Digitalisaation hyödyntäminen sisältyy Oulun yliopistossa koulutuksen Noste-kehittämisohjelmaan, jota johtaa koulutusrehtori Tapio Koivu ja jonka ohjelmapäällikkö on Elina Niemitalo-Haapola. Yliopiston digitalisaatiota edistetään tiiviissä yhteistyössä Digivisio 2030 -hankkeen kanssa, ja kokonaisuuksien kehittämistavoitteet ovat linjassa keskenään.
Tällä hetkellä koulutuksen digitalisaatioon liittyviä tunnistettuja tavoitteita ovat pedagogisesti laadukkaiden ja oppijalähtöisten verkkokoulutusten sekä joustavien koulutusten ja ohjauksen tuottaminen erilaisille oppijaryhmille, oppimisanalytiikan ja palautedatan hyödyntäminen sekä ristiinopiskelun mahdollisuuksien ja koulutuskumppanuuksien hyödyntäminen.
Digimentoreiden toiminta on ensimmäinen konkreettinen askel Noste-ohjelman digitaalisuuteen liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Digimentoreilla on myös arvokas tehtävä olla mukana ideoimassa, miten Oulun yliopisto voi tulevaisuudessa hyödyntää kansallisesti kehitettävää jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotinta. Tätä yhteistä alustaa suunnitellaan parhaillaan kansallisessa Digivisio 2030 -hankkeessa.
Digimentoreita ovat:
Biokemian ja molekyylilääketieteen tdk: Henrika Honkanen
Humanistinen tdk: Riikka Tumelius
Kasvatustieteiden ja psykologian tdk: Juuso Kojo
Luonnontieteellinen tdk: Anu Tuomela
Lääketieteellinen tdk: Henri Takalo-Kastari
Kauppakorkeakoulu: Joakim Tervonen
Tieto- ja sähkötekniikan tdk: Heidi Leinonen
Teknillinen tdk: Hannu Liedes, Ari Vuokila
Kieli- ja viestintäkoulutus: Sini Pirskanen