Kulttuuripääkaupunki Oulussa nähdään teknologian ja kulttuurin yhteensulautumista – 50 miljoonan euron budjetin odotetaan tuovan jopa viisinkertaiset vaikutukset

Teksti: Markus Leskinen, MustRead

Vuosi 2026 on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta Oulussa tuota vuotta on suunniteltu jo pitkään. Kaupunki valittiin kesäkuun alussa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kyseiselle vuodelle.

Vastaava tuottaja Henri Turunen on tehnyt töitä kulttuuripääkaupunkiprojektin eteen jo usean vuoden ajan.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa. Budjetti jakautuu vuosille 2021–2027, mutta suurimmat menot ajoittuvat vuosiin 2025–2026. Budjetista 20 miljoonaa rahoittaa Oulun kaupunki ja saman verran Suomen valtio. EU maksaa noin 4,2 miljoonaa.

Myös järjestettävien tapahtumien määrä tulee olemaan massiivinen. Turusen mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 liittyi jopa 8 000 tapahtumaa.

Ensimmäiset kohdennetut avoimet ohjelmahaut käynnistyvät vuonna 2022 ja vuodesta 2024 eteenpäin avoimia ohjelmahakuja on kuntalaisten omille yhteisöllisille ideoille.

“Mukana on tapahtumia pienistä asuinaluetapahtumista suuriin kansanjuhliin”, Turunen kertoo.

Vaikka tapahtumien osallistumisen kynnys pidetään matalana, ei tapahtuma pääse noin vain mukaan kulttuuripääkaupunkivuoteen, vaan taiteellinen johto tarkastelee tapahtuman sopivuutta.

Kulttuuripääkaupungin pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos sekä alateemoina villisti kaupunki, rohkeasti reunalla ja vastakohtien voima.

“Pyrimme siihen, että tapahtumat sopivat joihinkin näistä, eikä kattauksesta tule aivan sillisalaatti.”

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteena on kulttuurin ja taiteen keinoin parantaa henkistä ilmapiiriä, suvaitsevaisuutta ja yhteistyötä koko Euroopan laajuudella. Teeman taustalla mainitaan myös Euroopassa huolettavat demokratian ja sananvapauden heikentyminen.

Tapahtumien ei haluta toistavan totuttuja kaavoja, vaan tarkoituksena on kehittää niitä eteenpäin. Tällaisia kehittämisen kohteita voivat olla esimerkiksi kansainvälisempi sisältö tai teknologinen kokeilu.

“Isompi teema, johon halutaan panostaa, on taiteen ja teknologian kohtaaminen. Oulussa on paljon teknologia-alaa ja keksitty paljon innovaatioita. Haluamme tuoda sitä taiteen keinoin esiin – voisimmeko jopa keksiä jotain ihan uutta?”

Korona-aika on tuonut taiteen ja kulttuurin alalle paljon harmia mutta samalla pakottanut kehittämään esimerkiksi etä- ja hybriditapahtumia, joita voi seurata paikan päällä ja etänä. Teknologia liittyy tähän saumattomasti.

“Hybriditapahtumia tullaan tulevaisuudessakin tarvitsemaan.”

Tapahtumia rajalta rajalle

Hybriditapahtumat ovat olennaisessa osassa myös kulttuuripääkaupunkivuotena. Hybriditapahtumilla tavoitellaan ekologista kestävyyttä ja pienempää hiilijalanjälkeä, kun kaikkien ei tarvitse matkustaa paikan päälle.

Siitä huolimatta matkailu on tärkeää kulttuuripääkaupungille ja lähialueille. Lähialueen kunnat ovat myös rahoittamassa projektia lähes viidellä miljoonalla eurolla.

“Odotuksemme ovat samassa haarukassa kuin useissa muissa onnistuneissa Euroopan kulttuuripääkaupungeissa, joissa satsatut panokset ovat tuottaneet 4–5-kertaiset aluetaloudelliset vaikutukset”, Turunen kertoo.

Koko projektiin laitettu 50 miljoonaa tuottaisi siis kokonaisvaikutuksina 200–250 miljoonaa euroa. Turussa vuoden 2011 hanke tuotti lopulta kokonaisuudessaan 260 miljoonan euron vaikutukset.

Kulttuuripääkaupungit ovat Turusen mukaan olleet viime vuosina yhä enemmän kuin yksi kaupunki. Mukaan on otettu koko lähiseutu, ja tämä on tarkoituksena myös Oulussa.

Lähiseudun käsite taas on hyvin suhteellinen, sillä Suomessa ja varsinkin Pohjois-Suomessa pitkiin etäisyyksiin on totuttu. Hankkeessa onkin mukana jopa 32 kuntaa Kuhmosta Tornioon.

Turusen mukaan monimuotoinen ympäristö ja tapahtumat voivat olla kiinnostavia myös muualta Euroopasta tuleville matkailijoille.

Vaikka kulttuuripääkaupunki ei varsinaisesti ole matkailutapahtuma, Turusen mukaan kulttuurin avulla voidaan nostaa alueen identiteettiä ja näkyvyyttä.

“Haluamme, että alueen kiinnostus nousee eurooppalaisten silmissä. Tittelin saamisen myötä on jo nähty, että katseita on alkanut kääntymään tänne. Matkailijoille voidaan näyttää, että Oulu on Lapin vieressä tarjolla.”

Matkailun osalta tavoitteena on hakea pidempiä ja pysyvämpiä vaikutuksia kuin pelkästään vuoden 2026 ajaksi. Toisaalta matkailukohteessa vietettävän ajan pituutta on myös mietitty.

“Matkailun tiimoilta on mietitty, että kun kerran tänne tulee, niin tulisi pidemmäksi aikaa. Pikavisiitit eivät ole kovin kestäviä. Kestävämpi ajattelutapa on se, mitä haetaan”, Turunen kertoo.

Uusia ideoita hiilijalanjäljen pienentämiseen

Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteena on korostaa hiilineutraaliutta ja ekologista kestävyyttä. Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa kehitetään parhaillaan ympäristövastuullisten tapahtumien toimintamallia.

Tekeillä on myös ympäristövastuullisen tapahtumatuotannon opas, jonka on tarkoitus toimia vuoden 2026 tapahtumien ohjenuorana ja auttaa myös muita tapahtumia.

Teknologian avulla halutaan lisätä ekologisuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Hanke kutsuukin yrityksiä ja organisaatioita ilmastotalkoisiin kehittämään uusia ratkaisuja tässä vaiheessa pääosin Oulussa järjestettävien tapahtumien ympäristöasioihin liittyviin haasteisiin.

Näitä innovaatioita on tarkoitus päästä testaamaan jo tämän kesän tapahtumissa, kuten Qstock- ja Bättre folk -festivaaleilla. Projektipäällikkö Taina Ronkaisen mukaan innovaatiot voivat liittyä vaikkapa jätteiden lajitteluun.

“Mielenkiintoisia ja hauskojakin ideoita otetaan vastaan. Qstock etsii innovaatiota, jolla voitaisiin muuttaa yleisön liike energiaksi, kun lavan edessä pompitaan, moshataan ja tampataan jalkoja”, Ronkainen kertoo.

Tapahtuman hiilijalanjälki riippuu tietysti tapahtuman koosta, mutta sen aiheuttajat ja ekologisuuden ongelmat ovat jokseenkin samoja. Ronkaisen mukaan muovi on iso ongelma tapahtumatuotannossa, eikä sitä muodostu pelkästään ruokahuollossa.

“Astioissa on jo biohajoavia vaihtoehtoja. Nippusiteitä tarvitsee tapahtumatuotannossa järkyttävän paljon muun muassa aitojen ja julisteiden kiinnittämisen, mutta niille ei ole ekologisia vaihtoehtoja. Tupakannatsat ovat myös iso ongelma. Valitettavasti niitä jää luontoon ja ajautuu vesistöön.”

Hiilijalanjälkeä kasvattaa etenkin kaikki tapahtumaan liittyvä liikenne. Ronkainen muistuttaa, että henkilökunnan, yleisön ja artistien lisäksi paikalle pitää yleensä kuljettaa myös tapahtumaan liittyvä infrastruktuuri.

Ronkaisen mukaan koronapandemia on nostanut globaalisti esille kysymyksen siitä, miten tapahtumia voitaisiin tuottaa vastuullisesti. Yksi vaihtoehto on paikallisuuden lisääminen.

“Ulkomaiset artistit lisäävät kuormaa aika paljon. Toisaalta miten kauan mielenkiinto pysyy paikallisissa esiintyjissä?”

Vaikka korona voi lopulta kehittää alaa, Ronkaisen mukaan pelkona on myös, että ala ylikuumenee koronan jälkeen, eivätkä ympäristöasiat enää kiinnosta. Toisaalta vastuullisuutta korostavien tekijöiden määrä alalla kasvaa.

Yleisökin vaatii tapahtumilta kestävyyttä ja ympäristötietoisuutta. Tutkija Maarit Kinnusen festivaalibarometri kertoo, että vuosien 2014–2018 välillä festivaalien ympäristömyönteisyyden ja vastuullisuuden merkitys nousi kuusi prosenttia.

Tutkimuksessa mainitaan, että ympäristöarvojen merkityksen nousu on ollut havaittavissa muuallakin yhteiskunnassa. Ronkaisen mukaan ympäristöasiat voivat jo vaikuttaa lipunostopäätökseen.

Hyvinvointia kulttuurista

Ympäristön lisäksi kulttuuripääkaupungissa halutaan ottaa huomioon myös ihmisten hyvinvointi. Pian valinnan jälkeen Oulun kaupunginhallitus hyväksyikin kulttuurihyvinvointisuunnitelman vuosille 2021–2026.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yleisesti ottaen taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä laajemmin ihmisen kulttuurisia oikeuksia.

“Kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa on samat periaatteet ja tavoitteet kuin kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Näitä ovat kulttuuriset oikeudet, saavutettavuus ja tasa-arvo. Nämä kaksi ovat syntyneet eri lähtökohdista mutta täydentävät toisiaan”, kertoo vastaava tuottaja Jaana Potkonen.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Suunnitelmassa on eritelty omina kohderyhminään työikäiset, lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat.

Potkosen mukaan kulttuurilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta, ja on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Tanssin ja musiikin vaikutukset ovat Potkosen mukaan eniten tutkittuja.

“Vaikka puhekyky on mennyt, ihminen voi pystyä laulamaan. Parkinsonin tautia sairastava voi liikkua tanssimalla, jolloin tanssin ja liikkeen kautta vetristyy.”

Potkonen uskoo, että kulttuurihyvinvointi voi parhaimmillaan vähentää sote-kuluja. Esimerkiksi hän nostaa Jyväskylässä tehdyn kokeilun, jossa mielenterveyspuolella taiteilija teki taideteosta yhdessä nuorten potilaiden kanssa vain muutaman kuukauden ajan.

“Osa pääsi osastolta pois ja osalta vähennettiin lääkkeitä. Mahdollisuuksia on älyttömästi. Monesti mielenterveyspuolella, jos on traumoja, taide auttaa löytämään kielen.”

Potkonen näkee, että taiteelle ja kulttuurille on syntymässä uusi merkitys.

“Varmaan viiden vuoden päästä puhutaan eri tavalla. Kaikki tietävät, että lenkillä käynti tekee hyvää. Kaikki pienet arjen teot vaikuttavat, eikä sen tarvitse olla korkeakulttuuria.”

Juttu on julkaistu MustReadissa 28.6.2021